Ruutu ja sivu

Hetken aikaa on ollut treenimotivaatio hukassa. Viime viikonloppuna treenailin Ifan kanssa vähän Porissa, mutta kun omistaja ei ollut niin innostunut eikä oikein tienny mitä ois jaksanu treenata nii ois ehkä ollu pareet jättää väliin. Mutta ei siitä enempää. Tänään mietin että pitää kyllä nyt jostain repiä taas treenimotivaatioo ja jotain tehdä koiran kanssa. Muistin vihdoin, että mullahan on omat neljä keltasta “tötsää”, joten voin tehdä samanlaisia ruututreenejä ku viimeks tokossakin, jee! Tötteröt kainaloon ja koiran kanssa pihalle.

Asettelin tötsät neliöksi, laitoin keskelle pienen kipon ja palastelin lihapullan sinne Ifan katsellessa vieressä. Namijohteisesti otin sen sivulle ja siitä “ruutu”-käskyllä lähetys ruutuun. Joo ei kyllä tarvi koiran kattoa ruutuun päin, ku se ties missä se on se kippo nii herrajje se tapitti mua iha sillee “saaks mennä jo saaks mennä jo saaks mennä jo joko joko joko” ja oli IHAN lähtökuopissaan, pari kertaa meinas ampasta ku sukkula sinne jo ilman lupaaki. No, odotti se sentää aina käskyä. Jäin nyt kyl miettimään, että olinkohan sitte liian lähellä sitä ruutua. Meinaa jos koiran pitäis oppia katseella ettimään, että missä se ruutu on. No enskerralla kauempaa sitte! Hyvä nää on aina jälkikäteen tajuta… No, juuri siksi kirjottelen näitä tänne. Parempi myöhään ku ei milloinkaa ja mieluummin näin lyhyesti myöhään eikä nii että viikko treenataa väärin ja sitte tokotunnil ope korjaa että “ei noin”. Mutta tosiaan ainakaan innokkuuden tai herkkujen löytämisen kanssa ei ollut ongelmaa tuolta matkalta. Muutaman kerran otin tota ja sitte jätettii se sikseen.

Mua edelleen kaihertaa se sivulletulo kun se nyt vaan ei #@&+”?¤ ota sujuakseen!! Joten treenasin sitä sitten ruudun jälkeen. Pari kertaa ihan hyvin namilla ja pari ilman namilla, mut sitte se ei oikeen viittiny enää kunnolla yrittää ja istu iiiiiha mihin sattuu, puol metrii eteen, vinoon, jotain… Eikä parantanu ku korjasin sitä, jos ei ollut mulla namia siinä kädessä. Joten tein sitä Marjan neuvomaa “jätä homma sikseen”, eli poistuin paikalta ja jäi namit saamatta. Kun mulla oli meinaan sellanen olo, että kyllä se sen prkl osaa, se vaan ei viitti sitä tehdä ilman namia, ainakaan samalla keskittymisellä. Joten paremmin sitten ensikerralla.

Maahanmenoja mun pitäis treeniä. Se on se toinen suuri kompastuskivi ajatellen kokeeseenmenoa. Sitä pitäis treeniä nimenomaan silleen ilman namia kädessä. Täytyy ottaa se työn alle vaikka huomenna. Ja tehdä lisää sivulletuloja ilman namia.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s