Archive | September 2010

Kapuloita hampaisiin

Pitkästä aikaa päätin ottaa kapulan taas mukaan treeneihin. Tosin ensin keskityimme tärkeämpiin asoihin, kuten maahanmeno. Edistystä on siinä tullut. Vähän Ifa sähelsi ja meinas leikkii ettei tajuu mitä meinaa maahan, mutku vaadin vaan niin menihän se. Päästiin edistymään niin, että otin jo askeleita poispäin, odotin ja palkkasin. Jeejee! Kyllä me vielä sinne kisoihin päästään…! Kyllä täs ajas toivottavasti saa maahanmenon varmemmaks ja matkaa ja aikaa pidennettyä. Niinjoo sit tietty pitää harjotella sitäki, että se pysyy siel maassa myös ku palaan sen viereen. No, asia kerrallaan.

Sivulletulot tolla alkaa olla ihan ihme kohellusta. Hyppii ja pomppii ja ottaa tassuil kii mun jalasta ja kädestä ja kaikkee ihmeellistä. Ne ei oo vieläkää kunnossa jossen saa tehä isoo käsimerkkiä. Paljonkohan siit tulis miinusta kokeessa… No mutta aikaa on vielä harjoitella sitäkin. Harmi kun ei oo niitä tokotunteja enää, että sais Marjan fiksuja neuvoja tuohon. Vois katsoa lukeeko kirjassani tuosta mitään.

Sitten päästiin kapulaan. Ifa oli iiiiihan innoissaan kun näki sen ja heti oikeen kunnolla otti sen pitkälle suuhun, ei nyt pitkäks aikaa ku palkkasin heti siitä, mutta kuitenkin! Jossain kohtaa se sitten yhtäkkiä muka lakkas ymmärtämästä että mitä piti tehdä, epäonnistuin varmaan kehujen ja namien ajoittamisessa. Lopputuloksena se, että koira yrittää nopeasti nakertaa kapulan kulmaa. Ei ei ei. Kulman puremisesta ei saanut palkata. Pitää purra keskeltä. Eikä siinäkään nakertaa. Muutamia onnistuneita sellaisia sain ja siihen sitten lopetettiin.

Loppuun otettiin ihan muutamat liikkeestä seisomaanjäämiset. Täytyis alkaa saamaan jotain edistystä niissäkin. Harjoittelimme myös tassun antamista, mutta siitä ei ole mitään kerrottavaa vielä…

Ulkotreenihetki

Aamulenkin jälkeen jäätiin Rikun ja koirien kanssa tohon taloyhtiön parkkikselle pitämään pieni treenihetki. Otin Ifan kanssa sivulletuloja, paljon seuraamisesta seisomaanjäämisiä, yhden seuraamisesta maahanmenon, maahanmenoja noin muutenkin, yhden istumaanjäämisen jne. Ifa oli motivoitunut ja teki ihan hyvin hommia.

Sivuilletuloissa sähläs taas, mutta ainakin kunnon käsiliikkeellä niin tekee kyllä sen ilman namia ohjaavassa kädessä. Seuraamiset oli hyviä ja reippaita, mitä nyt alkoi kai ennustelemaan, että ahaa kohta pysähdytään ja jättäyty taaemmas. Tein sitten muutamia käännöksiä myös. Kääntymisiä harjoittelin myös paikallaan Ifa sivullani, ne sujui tosi hyvin. Kääntyy tosi näppärästi mukana. Namivetoisesti tosin, mutta kuitenkin.

Seuraamisesta seisomaanjäämiset oli ihan ok namin kanssa, ei niissä mitään ihmeellistä. Seuraamisesta maahanmenokin sujui hyvin. Muuten maahanmenoja ottaessani piti pari kertaa komentaa vähän kovempaa, että Ifa laskisi kyynärpäätkin maahan. Sitte ku se huomas ettei siitä voi luistaa niin menikin kerrasta aina hyvin. En ole vielä alkanut siirtymään kauemmas, mutta vähitellen koitan aikaa pidentää. Otin tosiaan myös yhden sivulta istumaanjätön, kävin kauempana kääntymässä ja palasin takaisin. Hienosti istui Ifa paikallaan, eikä koittanut edes lähteä mukaan, vaikka seuraamisia koittikin vähän varastaa.

Lopuks pelleiltiin vähän leikkipaikan liukumäen kanssa, noi tykkää juosta sitä ylös alas. 😀

Pikatreenejä pitkin aamua

Oon tässä pitkin aamua ottanut Ifan (ja Liksunki) kanssa treenejä. Ifan kanssa olen hionut tuota seuraamisesta seisomaanjäämistä. Ei me siinä kovin merkittävästi olla edistytty, mutta harjoituksen kautta siihen pyritään. Sivulletulot alkaa oleen vähän parempia, mitä nyt koheltaa vähän ja usein saa käskee useemman kerran ennenku tulee kunnolla. Kerran se tuli nii tiiviisti että se puoliks istu mun jalalla. 😀 Mutta tosiaan, oon ottanu sen sivulle, seurauttanu pätkän, stopannu äkkii ja namut sen naaman ees ja sanonu “seis”. Meinaa se edelleen istua siinä, mutta oon koittanu kiinnittää siihen huomioo, että jäis seisomaan ja palkkaan sitten siitä. Maahanmenoja pitäis viel ottaa ja vois varmaan mennä niitä nyt kokeilemaan. Ajattelin myös lisätä tuonne sivuun tavoitekisakalenterin, vaikka ei meillä nyt kisoi oo tähtäimessä listaks asti…

Sivu, maahan, seuraa, seiso

Siinä treenin pääotsikot. Paljon sivulletuloja, jotka oli muuten aika kivoja! Ei namia ohjaavassa kädessä, mutta melko iso liikerata. Pitää alkaa pienentää sitä jossain kohtaa. Sivulta otin sitten seuraamisia, joista käskin jäädä seisomaan jossain kohtaa. Osoittautui yllättävän hankalaksi, Ifa haluais istua. Kerran peruutin seisomaanjäämisestä vähän kauemmaks ja palkkasin sieltä. Ja kun se niin kovin halus istua, niin otin sitten parit istu, seiso, istu-sarjat mutta niin että olin itse seisomassa ja namilla vähän ohjailin.

Maahanmenojakin tottakai treenasin. Useamman kertaa otin ihan vaan että Ifa on mun edessä, näytän käsimerkin ja käsken maahan. Meni aika kivasti, kerran se hidasteli, mutta ku odotin vaan niin menihän se maahan. Kerran koitti myös maata sillee kyynärpäät ilmassa, mutta paino neki mattoon ku käskin uudesta maate. Vaihtelin vähän että minkä ajan jälkeen heitän palkan. Hyvin meni, en tosin kovin pitkiä aikoja ottanut, mutta onnistumisia tässä nyt ensin haetaan. Kerran otin Ifan sivulle ja käskin siitä maahan. Toimi sekin, jee! Otin myös yhden seuraamisesta maahanmenon sillä kyykkäysjutulla. En siinäkään palkannut ihan heti (vai palkkasinko?) vaan vasta kun oli hetken maassa ollut, että näin että pysyy kans, eikä nouse heti. Treeni oli onnistunut, omistaja hyvällä tuulella.

Loppuun mainittakoon Liksunkin treeneistä, että sen tassunanto on alkanut kehittyä!

Viikkopalaveri

Tarkoituksena tarkastella projektin etenemistä. Mitä ollaan jo saavutettu, millä tuloksin ja mitä pitää vielä tehdä, sekä jonkinlainen toimintasuunnitelma jatkoa ajatellen. (Miten niin luin juuri koulussa projektijohtamisesta??)

Kun nyt himoan sinne kilpakentille, niin täytyy tehdä lukua siitä, mitä osataan ja mitä ei. Listataan alokasluokan liikkeet ja käydään läpi kohta kerrallaan osaamistasomme ko. liikkeessä.

Luoksepäästävyys
No… Yksi suurimmista kompastuskivistämme, mutta eipä sitä tiedä miten se kokeessa menisi. Tottakai ihmisten sietämistä treenataan ja treenataan, mutta loppuviimeksi paljoa en enää voi asialle tehdä. Aina voi yrittää.

Paikalla makaaminen
Tässä voi tulla ongelmia. Tää ei oo tokotreeneissä sujunu kauheen hyvin, joten treenata pitäis. Saati sitten, jos käy niinkuin katselemassamme möllitokossa, että yksi koira vain haukkuu kokoajan, eikä pysty osallistumaan liikkeen suoritukseen. Silloin Ifa todennäköisesti ei kyllä makaa paikallaan. Makaaminen ei muutenkaan ole Ifan vahvimpia puolia ja se on nyt työn alla kotona jo muutenkin. Pitäis vaan päästä makuuttaan sitä koirien seurassa.

Seuraaminen kytkettynä
Tässä ei pitäisi olla muuta ongelmaa kuin se, että mun mielestä remmi on tiellä, ja haluaisin tehdä kaiken ilman remmiä. Köh. Ehkä MUN pitää treenata tätä…! Ifa osaa, siinä ei pitäisi olla ongelmia. Joskus kyllä seuraamisen paikka on ihan mitä sattuu, mutta se riippuu sitten niin päivästä.

Seuraaminen taluttimetta
Juuuu no problemos. Kääntymisiä ja juoksuseuraamista voisi tietty harjoitella, tiivistää seuraamista käännöksissä (oikea, vasen, täys), mutta ei kuulu varsinaiseen ongelma-alueeseen. Ihanaa kun saa jättää remmin pois…!

Maahanmeno
Maahanmeno… Sepä se. Maahan maahan maahan. Vaikeaa meille, mutta treenataan! Tämä täytyisi saada toimimaan kotona ja sitten treenaamaan häiriön alle. Täytyy kysellä Jenniltä treeni-iltoja, tai hyödyntää näyttelytreenit! Tätä on kyllä harjoiteltu viimeaikoina enemmän kotonakin.

Luoksetulo
Ei varmasti mitään ongelmaa. Ainoastaan täytyisi treenata sitä, että tulee suoraan sivulle siitä.

Seisominen
Pitäisi onnistua. Tätäkin kyllä voisi treenata välissä. Alkaa tehostaa käskysanaa ja lopettaa eteen kääntyminen, käydä kääntymässä kauempana.

Vapaahyppy
Harmi kun meillä ei ole estettä. Voisi kyllä koittaa saada rakennettua sellaisen. Hyppy on viimeaikoina vähän takellellut… Tai takelteli treeneissä, viimeksi kun treenasin kotinurmikolla niin taisi sujua oikein mallikkaasti! Tämän saa kuitenkin nakkiluokassa tehdä vaikka niin, että se seuraamisesta hyppää sen, joten ei pitäisi olla ongelma. Kunhan eivät laita sitä liian korkealle. Tosin kai sen sai itse valita??

Ei sitä joka kerta kuitenkaan voi pelkästään maahanmenoja treenata, joten on siinä mielessä ihan hyvä, että on muitakin harjoitusta vaativia juttuja. Noiden lisäksi edelleen täytyy tehostaa sivulletuloa, koittaa saada koira ymmärtämään se tai vaan lopettamaan mun kusettaminen. Voisi myös treenata näitä ööh… jääviä liikkeitä? Että Ifa jää vaikka seisomaan ja kun palaan, niin istuu vasta käskystä. Ifa ei muuten taida istua liikkeestä pysähtyessäni. Se kaartaa eteen, jos en käske sitä istumaan. Jos sanon “istu” samalla kun pysähdyn, niin onnistuu. Mutta siitä saa varmaan miinusta?? No, ei se niin haittaa. Pääasia on, että sivulletulot ja maahanmenot saadaan nyt kuntoon.

Marraskuussa olisi kisat (sisätiloissa, lokakuussakin olisi kisat mutta ulkona, jossa on kyllä varmasti jo liian kylmä). Kisoihin on aikaa 7 viikkoa. MITÄ, APUA, NIIN VÄHÄN?? Tosin onhan se melkein 49 potentiaalista treenipäivää… Täytyy yrittää EDES kahdesti viikossa treenata kunnolla. Nyt lenkille koirien kanssa.

Maahanmenoja

Otin tänään molempien koirien kanssa vuorotellen pienet pikatreenit ja käytin palkkanaki vaa ruokanappuloita, mutta hullulla innolla molemmat silti teki!

Ifan kanssa päätin ottaa maahanmenoja ja nyt niin, että mä seison ja käsimerkin ja käskyn avulla käsken sitä maahan. Myös muutamia sivulletuloja, ihan vaan istumisia, seisomisia ja liikkeestä seisomaanjäämisiä. Meni oikeastaan aika hyvin! Muutamissa maahanmenoissa se vähän empi, että pitteekö nyt näin tehdä, mutta meni kuitenkin ja kun oli pienen hetken siellä maannut niin vapautin ja heitin namin taakse. Vihdoin se alkaa taas sujumaan!

Sivulletulot oli aika… mielenkiintosia. Ihme kohellusta, eikä se ihan tajua sitä oikeeta paikkaa vieläkään. Tai sitten tajuaa, mutta kusettaa mua aina kun ei oo namia ohjaavassa kädessä. Pari kertaa käskin sen myös istumaan ihan vaan edessäni ja palkkasin siitä katsoen tarkasti, ettei peppu nouse ilmaan namin lähetessä. Kerran käskin myös istumasta seisomaan. En tiedä oliko fiksua, mutta tulipahan tehtyä. Unohdin tarkkailla liikuttaako se takaosaa samalla…

Sitten oli liikkeestä seisomaanjäämisten vuoro. Nyt sisällä seurauspaikka oli paljon parempi. Pari onnistunutta pysäytystä ja koira jää seisomaan. Ainoa, että mä unohdan kääntyä sen eteen… Niihä se menee että koira osaa mutta ihminen ei! Yhen kerran noissa Ifa haluski istua eikä seistä. Komensin sen sit eriksee siit seisomaa ja palkkailin siitä vasta. Ei kai me sitten muuta enää tehty?

Tänään olis ollu möllitoko taas Tiltun koirakoululla, mut varmaa viikko sitte ois pitäny jo ilmottautua, plus että oltiin silmä- & polvitarkissa tänään plus että Ifa ei vieläkää osaa tarpeeks hyvin ilman namia plus etten tiedä olisko se ollu sisätilois nii ei sit menty. Damn. Pitää kyl päästä viel joku päivä kisaamaan sen kanssa!!

Aktivointia

Ifa oli rasittavalla tuulella ja kitisi vaan enkä tiennyt minkä takia. Ajattelin sitten että kai se kaipaa tekemistä niin mikäs siinä tokoillessa. Aattelin mennä taas tonne pihalle ja koittaa tehdä tosta nurmikolla (pitkä ja märkä, yök) olemisesta kivempaa sille. Otin tötsät ja päätin tehdä ruutua, siitä Ifa ainaki on tykänny. Otin remmin varmuuden vuoks mukaan mutta eihän se ollu ku tiellä vaan taas. En osaa treenata koira remmissä…

Asettelin tötsät neliön muotoon, laitoin pienen kipon keskelle, siihen namia ja käskin Ifan mukaani kauemmas siitä. Otin sen viereen ja lähetin ruutuun. No se juoksi sinne ruudun SIVUUN ja koitti sivusta hilpasta sinne neliön sisää ja syömää lihapullat?! Onneks käskyt toimi eikä se menny, oli kyllä vähän hämillän että apua mitä se akka ny huutaa ja huitoo rupes… Kävin käskee sen takasi sieltä, lähetin uudestaa ja TAAAAS se teki sen saman!? Ei ei ei ei! Taas akka huutaa ja huitoo ja koira on jo ihan ihmeissään että no apua mitä! Suurennan ruutua, nappaan koiran kainaloon, ja lähetän sen edestäni ainaki puolet lyhyemmältä matkalta ku aiemmat yritykset. Vihdoin onnistuu! Hyvä! Sitte rohkenin taas pidentää matkaa ja kaikki loput pari lähetystä suju oikee hyvin. Käänsin sen jälkeen ruudun äskeiseen paikkaan nähden vähän vinoks niin, että pääsin suorassa linjassa kauemmas koiran kanssa. Ei mitään ongelmia lähettää vieläkin kauempaa.

Aattelin sitte että ku koirassa vielä piisaa tarmoa ja se länttäsee peffansaki oikee vauhdilla maahan märkään pitkään nurmikkoon käskettäessä niin tehdään nyt sit jotain muutaki! Koitin ottaa seuraamisesta seisomaanjäämisiä, mutta sen seuraamiset oli kyllä niin kamalia, että onneks kukaan ei nähny. Otin niitä muutaman, mutta en viitsinyt kauheasti alkaa hinkkaamaan. Mietin että vois sit tehdä jotain KIVAA eli toisinsanoen jotain vauhdikkaampaa. Tötsän kiertämistä ollaan muutonkii harjoteltu ni päätin sit ottaa sitä. Tötsä maahan, käsimerkki ja käsky ja sehän vietävä kiers! Ja muuten hyvin kiersiki! Oikee näppärästi. Tehtii sitä pari kertaa ja paljon paljon sai hauva herkkuja ja kehuja koska nii hyvin teki! KERRAN piti korottaa ääntään että TÖTSÄ, ei kierretä edestä, korjas tosi hyvin iha ihmeellisellä tiukalla tuplauukkarilla. 😀

Lopuks heiteltii vielä vähä lihapullan paloi maahan ja Piipa sai ettiä niitä ja sitte lopetettii hyvillä mielin!

Viimeinen tokokerta

Viime viikon maanantaina (6.9.) oli meidän viimeinen tokotunti ohjaajamme Marjan kanssa. Marja oli suunnitellut melkoisen radan meille, joka olikin aiheena silloin. Siis tavallaan loppukisat. Oli seuraamista, jalkojen välissä kahdeksikon pujottelua, liikkeestä seisomaanjäämistä, kahdeksikolla seuraamista, tötsän kiertämistä, paikalla istumista niin että ihminen kiertää ympäri, kulman seurauttaminen, liikkeestä pysähtyminen/vapauttaminen vapaavalintaisella tavalla, kaukokäskysarjoja, luoksetulo ihmiskoirakujan läpi, seuraamispujottelua ihmisten ja koirien ympäri ja lopuksi vielä leikkiosio. Paljon oli siis tehtävää ja tuostakin varmaan unohdin jo jotain!

Kisattiin kahdessa eri sarjassa (aloittelevat ja edistyneemmät) ja saatiin oikeen numerolaput että missä järjestyksessä mennään. Edistyneemmissä kisasi kolme koirakkoa: me, Jenni&Maggie ja Raija&Riksu. Aloittelevien sarjassa oli yli kymmenen koirakkoa. Me oltiin Ifan kanssa ihan vika koirakko illan pimetessä, niinpä oltiin keretty ottaa oppia jo kaikista muista. 😉 Ope anto plussia ja miinuksia sen mukaan miten kukin tehtävä sujui. Ifa sai vaan yhden miinuksen ja täten voitti!! Go Piipulaa~! Nyt täytyy kyllä myöntää, että en muista mistä se miinus tuli. Sen siitä saa kun ei kirjoita heti vaan vasta 1½ viikon päästä… Jenni ja Maggie tulivat hyvinä kakkosina kahdella miinuksella ja voin kyllä sanoa, että jos Marja vaan olis pistäny luoksepäästävyysosion kokeeseen niin Jenni ja Mäksy ois voittanu kirkkaasti! Onnittelut kaikille kisaajille, kivaa oli!

Maahan, sivu, seiso

Harjoottelin taas Ifan (ja Liksunki) kanssa kaikennäköstä kun eilisestä jäi lihapullia. (Oltiin eilen juoksuttaas koiria pitkällä nurmella.) Ifan kanssa jatkettiin samoissa tutuissa aiheissa maahanmeno ja sivulletulo, ja seuraamisesta seisomaanjäämistä (ja sivuja) kävin ottamassa sen kanssa ulkona.

Ifa makaa paremmin paikallaan, kun se ei näe lihapullaa, eli kun pidän sitä mun selän takana. Istuin muuten yhä lattialla, en oo noussu siitä. Pitäis varmaan. Niin ja sitte BAAARGGHH toi koira ei ymmärrä käskysanoja. Se makas, sanoin sille “istu” niin se vaa löi vielä enemmän kyljelleen maate. -.- Ai jeesus sanon minä. Ei hyvin mene. Maahanmenot muuten ok mutta kun ei se niitä käskystä tee, ihan sama mitä sille sanoisin kun se tietää että haluun et se menee maahan. Pysyi maassa hyvin, jos pulla oli piilossa. Jos pulla oli esillä, koitti edetä ja nousta ryöstämään sen pullan. Ja tosiaan istumaan se ei noussut ilman käsivetoisuutta ja siltiki koitti lyödä aina uudestaa maate.

Koitin muuten myös tassua opettaa, mutta sen harjoittelu nyt on niin alkuvaiheessa, ettei siitä oikein ole sanottavaa. Könysin sitte itteni ylös lattialta ja aloin ottaan sivulletuloja. Ihan ok sivulletuloja se teki ilman namia. Pari kertaa laitoin sen korjaamaan, kun ei kelvannut liian vino ja väljä paikka. Otin muuten myös yhden liikkeestä maahanmenon, ehkä kahden seuraamisaskeleen jälkeen. No, ei mennyt ihan niin kuin halusin, en osannu viiä namia tarpeeks taakse, mutta koira meni kummiski maahan. Hämäräks jäi miten mahdoin vapauttaa sen siitä… En kai vaan unohtanut? Aaaargghh! Tyhmästä päästä kärsii koko koulutus.

Halusin myös treenata jotain, mitä ei nyt vähään aikaan olla treenannut. Päätin sitten, että liikkeestä seisomaanjääminen ois hyvä treeni. Joo, muuten hyvä, mut tosi hyvä treenaa ku en muistanu miten tehtiin se treeneissä! Voi nyt ?”#=)¤ ! Nyt vasta tässä muistin miten tehtiin ja tää tapa ois kyllä ollu fiksumpi. No, tehty mikä tehty. Ulkona Ifan perusasentoja sai korjailla vähän enemmän kanssa. Melkeen joka kerta vaihdoin paikkaa ja käskin tulla uudestaan, “ei kelpaa”. Liian väljä, liian vino, liian edessä, liian jotain. Sitte se myös seuras ihan päin jotain sitä itteensä. Edisti varmaan miljoona metriä. EI HYVÄ. Koitin sit hidastaa tahtia ja näin. No päästiin sit niihin seisomaanjäämisiin. Liikkeestä nami naaman eteen, “seiso”, ja mä poistun kauemmas, josta pian vapautus, nami taakse. Ei pysähtynyt niin nopeasti kuin oisin halunnu ja siinä kohtaa ku sanoin “vapaa” ja heitin namin niin tuli aina eteenpäin ensin. Murhhh! No, olis ollu fiksumpi tehä niinku reeneissä ja kääntyä siihen eteen, nii ettei se pääse etenee, näin alkuharjottelussa. Virheistä oppii, toivottavasti. Kerran koitin vaan sanoa ja näyttää käsimerkin, mutta perkele kun se käveli vaan eteen ja eteen ja lopulta kaarto mun eteen (hyvä etten pyörtyny kauhusta) jolloin päätin että ok ei näin. Ei riitä. Voimakkaammat pysäytykset. En oikeen tiiä millä äänensävyllä mun pitäis noi käskyt antaa… Muutaman seisomisen jälkeen Ifa ei sitten enää tullut kunnolla sivulle ilman namia kädessä, joten treeni loppui siihen. Ei hermot pitäny enää.

Pikkutreenejä pitkin viikkoa

Oon tässä viikon mittaan aina silloin tällöin ottanu jottai iha pienii treenei kotosalla. Yks ehtoo harjoteltiin tota tötsän kiertämistä ja (yllätys yllätys) maahanmenoa. Tai pikemminkin maassaoloa. Voi hyvä elämä tota tötsän kiertämistä… Son kuulkaa kolmivaiheinen suoritus se.

1) Sanon Ifalle pirteästi “tötsä” ja näytän sormella kaaren tötsän ympäri. Ifa menee etsimään “minne sä heitit sen namin?!”
2) Käsken koiran takasi. Sanon uudelleen pirteästi “tötsä”. Ifa menee tötsän luo ja koittaa puikahtaa sen etupuolelta ohi.
3) Suorastaan karjaisen “TÖTSÄ!!” ja Ifa kiertää tötsän ongelmitta.

?????

Joissain muissa harjoitteissa ihan sama, joskus vaikka paikallaolossa, ei se viitti tehrä kunnolla ennenku sille on karjassu sen asian. Pitäsköhän pestä sen korvat?? Vai rassata puikolla iha aivoihi asti… No, kummiski. Tötsäharjottelun välissä tein aina muutamia maahanmenoja ja niissä pysymisiä. Pysyi tosi kivasti. Ties kyllä mitä halusin ja meinas tarjoo sitä maahanmenoo ihan ittekseensäki. Nykyää aina jos se ei tiiä mitä haluun tai haluaa namin nii se menee maahan. Sen ongelma on muuten se, että jos en heti palkkaa ku se tekee mitä haluun nii se luulee ettei oo tehny oikein ja alkaa korjailee ja tarjoilee kaikkee muuta. Omistaja evottanu taas. Täytyy korjailla.

Sitte tuossa hömms torstaina leikin Ifan kanssa tennispallolla. Kaks kertaa nappasin sen pallon mun vasempaan käteen, tein ohjaavaa liikettä ja sanoin “sivu”. Sehän perkele tuli!! Molemmilla kerroilla hyvin, tiiviisti, hyvään kohtaan. Ei ollenkaa venkslannu niinku tekee jos pyydän ilman namia sen sivulle. Sillon se jättää kauheen välin. Nyt se tosiaan tuli tosi hyvin. Jeejee! “Joo alanki sit jatkos treenaa tennispallon kaa”, eiku… No, ehken sentää kummiskaa. Mutta koira toimi ja kivaa oli ja palkkakin oli sille hyvä!