Archive | October 2010

Liikkeet ja pisteet

Ajattelin taas katsoa, että mitkäs liikkeet nyt alokasluokkaan kuuluivatkaan, ja jos siitä aikanaan selviämme, niin mitä tulee vastaan avoimessa. Ajattelin myös katsoa pistekertoimet ja liikesuoritussäännöt. Kauheeta, avoimessa tulee heti vastaan nouto ja kaukot ja luoksetulossakin pitää pysäyttää koira seisomaan puolessa välissä!! No tuleepahan olemaan haasteita siinäkin… Hyvä puoli on se, että Ifan seuraaminen on sen vahvin osa-alue ja, kuinka ollakaan, alokasluokassa:

Seuraaminen taluttimetta, kerroin 4, maksimipisteet 40!

Missään muussa liikkeessä ei ole alokasluokassa kertoimena 4. Kolmosen kertoimella ovat:

Paikallamakaaminen, kerroin 3, maksimipisteet 30
Luoksetulo, kerroin 3, maksimipisteet 30

Ja loput ovat kertoimilla 1 ja 2. Paikallamakaaminen tulee olemaan haaste, mutta myös Ifan luoksetulot ovat mielestäni todella hyviä. Eli ainakin tärkeimmistä liikkeistä meidän pitäis voida pokkaa melkoset pisteet. 😉 Heh, aina saa toivoa. Tiedä sitten miten koira toimii vieraassa paikassa outojen koirien keskellä. Toivottavasti hyvin! Toivottavasti se ei nyt aloita sitä juoksuaan, että päästäisiin niihin mölleihin. Ne ois kahen viikon päästä.

No, mitä enemmän luen kisoista, sitä palavammin haluan niihin… Ja kisakuume johtaa treenaamiseen. Alokasluokkaan pitäis sitä maahanmenoa ja hyppyä treenata vielä, mutta home-estettäni kun en voi sisälle tuoda enkä viitsi edes yrittää tuolla tuulessa ja sateessa karvattoman koiran kanssa sitä treenata, niin päätin ottaa maahanmenoja jälleen. Lisäksi avoimen luokan jutuista kauhistuneena päätin harjoitella istu-maahan-kaukoa ihan alkeista alkaen ja ottaa myös kapulatreenejä.

Kapulan kanssa ollaan taas vähän edetty, saan tuon koskemaan sitä hampaillaan pidempään kuin yhden sekuntin. Koitin olla tarkkana, että palkkaan siitä, kun se vielä koskee kapulaa, ei vasta siitä kun se irrottaa hampaansa siitä. Ei se kyllä sitä vieläkään itse suussa pidä. Valitettavasti kirjastani “Tie tottelevaisuusvalioksi” ei ole apua tämän kapulajutun kanssa. Se kun sanoo, että vasemmalla kädellä avataan koiran leuat, oikealla laitetaan joku esine sisään, vasemmalla pidetään kuono kiinni, oikealla otetaan kiinni esineestä taas vähän päästä, sanotaan irti, koira irrottaa, palkka. EI IHAN TOIMI MEILLÄ…

Kaukot… No, maahan menee ja maassa pysyy (kun istun vieressä ohjaamassa), mutta istumaa ei nouse ilman namivetoisuutta eikä siinä meinaa pysyä. Meinaa lyödä maate aina takasi siitä. Täytyy vahvistaa myös tuota istu-käskyä. Toivottavasti pääsen joskus tuosta vähän kauemmas ja nousemaan seisomaan.

Maahanmenot alkaa olla semijees, edelleen vähän jäätää niiden kanssa, eikä aina mene ensimmäisellä ja ne vietävän kyynärät koittaa nousta maasta välissä, mutta tehostin taas, että ei palkkaa ellei kyynärät maassa. Tämä tosin on johtanut siihen, että käsken koiran maahan, käyn kääntymässä vähän matkan päässä ja palaan sen sivulle, joudun käskemään sen uudelleen maahan, niin että kyynärätkin ovat matossa ja sitten vapauttaa tai käskeä istumaan. Eli täytyy aina komentaa uudestaan. Täytyy tehostaa, että yks käsky, jos ei tee, homma jää siihen ja palkka vaan kun kyynärätki maassa.

Enkä mä koskaan treenaa ottamatta perusasentoja ja seuraamisia, nyt myös pysähdyksillä ja parilla kulmalla. Vaikeeta seurauttaa koiraa kotona ahtaissa sisätiloissa, mutta onnas seki jotenkuten. Sivut on aika hyviä, seuraamiset tosi hyviä ja hienosti istuu kun mä pysähdyn. Hyvä hyvä!

Advertisements

Seurausjuttuja

Ifa taas kitisi ja tärisi siihen malliin että pitää tehdä sen kanssa jotain, joten eiku tuumasta toimee. Pari nakkia paloiks kaapista ja eikun treenimään. Sivulletuloja, seuraamisesta pysähdyttäessä istumisia, seisomaanjäämisiä, yksi seuraamisesta maahanmeno ja yksi “istumiskierto”.

Seuraamisesta pysähdyttäessä istuminen sujuu hyvin, ei edes kovinkaan eteen asetu, ehkä ihan inauksen, muttei ollenkaan pahasti! Seisomaanjäämiset ihan ok, tosin en oo tehny niitkää viel täyspainosesti, eli oon vähän avittanu käsimerkillä ja askeleilla. Nyt se otteli kyllä liikaa askeleita ja koitin olla palkkaamatta niistä, samoin kuin en palkkaa, jos istuu ennen käskyä ku tuun takas vierelle.

Seuraamisesta maahanmenossa saa mölleis onneks pysähtyä, joten ehkä siit selvitään. Meni tosin vasta tokalla käskyllä maahan. Ja aina, AINA, nousee kyynärät maasta ku palaan siihen sivulle. Millähän senki sais pois… Mut positiivista on, että istumassa Ifa pysy paikallaan ku kiersin sen ympäri, vieläpä ilman että syötin samal namii, jee! Ja pysyi myös paikallaan kun otin ihan askeleen verran sen taakse jossain kohtaa kun palasin sen istuessa sen luokse. Hohhoi ku tuli outo lause, tajuukohan tosta ees mitää? Niin ja kohokohta! Sitä ei saa unohtaa! Otin Ifan sivulle ja pyysin äitiä lähestymään sitä suoraan edestä, katsomaan hampaat ja poistumaan. IFA EI LIIKKUNUT!! Päätä vähän väänteli että nuu-uu mutta peffa pysy maassa niillä sijoillaan! YAY!

Hyppy

Voivoivoivoivoi… Viljonkka (pikkuveljeni siis) rakensi mulle eilen tokoesteen, mutta paskan rakensi, ei konsultoinu mua ensin ollenkaa, että millanens sen nyt pitää olla. Saa sen jotenkin toimimaan, mutta hermot meinaa mennä kyl välis. Anyway, päätin sitten treenata sitä Ifan kanssa tänään. Möllien nakkileluluokassahan saa tehä sen sillee seuraamisesta hyppynä…? Taidan ottaa sen niin. Ei tuo pirun otus tajua ollenkaa enää mitä tehdä.

Otan sen sivulle, jätän istumaan, vien namin toiselle puolelle, koira irtoo ehkä kolmannella “hyppy”-käskyllä, apukädellä ja apuaskeleella ja sitte juoksee vielä ohitte. Tais naapurin terassia rakentamassa olleet ihmetellä ku kuuluu “EI!! PERKELE! TAKASI!” En siis ymmärrä mikähän sen ongelma taas oli. Nyt tosin tuli mieleen, että ehkä esteen korkeus. Iskä ei ihan sopivia levyjä löytänyt rautakaupasta, niin toi kaksi 18cm korkeeta levyä, johan ne on jo 36cm sitte yhdessä plus esteen aiheuttama maavara, että melkee 10cm liian korkeeta estettä koitan sillä hyppyyttää. Mutta kyllä se esim. siitä seuraamisesta hyppää sen yli tosi hyvin, aivan vaivatta.

Kun nyt sitten meni kaikki nuo hyppy-yritykset aivan päin sitä itteään ja huusin vaa EI:tä ku se sekoili ja käskin sitä takasi jne, nii totesin että pitää tää kummiski johonki kivaan ja onnistumiseen lopettaa, ja ajattelin sitten vahvistaa ihan vaan sitä hyppykäskyä. Eli hypyytin enemmän vähemmän namivetoisesti koiraa siitä sanoen “hyppy” aina kun se hyppää tai just ennen sitä. Lopetettiin siihen kun se sujui. Siitä olen tyytyväinen, ettei Ifa kuin ehkä kerran koskenut jaloilla esteeseen, ei siis koittanut hypätä siitä lisävauhtia. Jes!

Loppuun vielä kuva esteestä. Remu odottamassa hyppylupaa toisella puolella.

Este

Ehkä uskalletaan sittenkin

…mennä ainakin möllitokoihin, jos Ifa vaan ei alota juoksua siihen mennessä. Toi on vähän tollanen, noh… Niin pitkälti päivästä kiinni että osaako tuo jotain vai ei. Tai siis että tekeekö vai eikö tee. Eilen Ifa taas osasi ja sainkin taas kisainnostusta takaisin.

Eilen sujuivat hyvin sivulletulot, liikkeestä pysähdyttäessä istuminen, seisomaanjääminen, maahanmeno parin komennuksen jälkeen jne. Jee! Melkeen alkaa oleen pakka kasassa, että uskaltaa mennä mölleilee. Siel ku saa olla namiki kädessä suorituksen ajan! Se pelastaa tosi paljo. Huono juttu virallisten kannalt, mut kummiski! Nyt kun Ifa vaan ei pliis pliis pliis tekis niit juoksui niin ettei päästä noihin mölleihin! Onneks joulukuussa niillä on uudet möllikisat, mut oon niin malttamaton, en jaksais odottaa… Niin joo hyppy viel pitäis saada kuntoon nii alkais olee aika hyvin setti kasassa. Pitäis sitä harjotella, mutta kun ei ole estettäkään. Kasaan aina jotain tosi randomei kotiesteversioita… Ei vaa oo raaskinu laittaa jotai 80€ sellasen esteen ostoon. Autttssshhh sitäki hintaa. Mutta! Tässä kaikki tältäerää.

Treeniä pitkin päivää

Treenin eilen Ifan kanssa pitkin päivää sillä periaatteella, että jos se ei tee jotain, minkä se kyllä osaa, niin lähden vaan pois tilanteesta ja palaan myöhemmin kokeilemaan, onko se halukkaampi tekemään oikein. Harjoittelimme sivulletuloja, seuraamisessa täyskäännöksiä (heh, pakko ton meidän käytävän takia), seuraamisesta seisomaanjäämisiä, seuraamisesta pysähdyttäessä istumista, maahanmenoa ja siitä istumaan nousua… Unohtuikohan joku?

No mutta, sanonpa vaan… Taitaa nyt kisahaaveet siirtyä. On se ny perkele kun se ei ymmärrä. Se osaa sivulletulon hienosti, kunnes rupeen vaatii maahanmenoja, sen jälkee se ei muka osaa enää tulla sivulle, vaa ku sanon sivu, menee maahan, vaikka ei se maahankaa mene ekasta käskystä ja ku käyn kääntymässä ja palaan nii kyynärät on nii ilmassa että hiiriki juoksis alta ja argh. Pitää varmaa alkaa kokeilee Ranen koekäskytyyliä, huutelen vaativasti täällä käskyjä nii että naapuritki kuulee. Siinähä ihmettelevät ku joku karjuu seinän takana “SEIS!!! MAAHAN!!” ja niin edelleen. Eipähän pitäis jäädä epäselväks minkä käskyn sanon.

Tänäaamuna ajattelin treeniä myöskin, ennen koirien aamuruoan antamista. Sivulletuloja, maahanmenoja, siitä istumaannousuja, seuraamisesta pysähdyttäessä istumisia. Ei se kyllä sitäkään osaa. Ei mitään asiaa kokeeseen vielä. Kuinka nopeesti koira voi oppii tollasia? Pitääkö siirtää möllihaaveet joulukuulle vai vieläkö ehditään marraskuuhun mennessä? Saapa nähdä… Täytyy nyt tehostaa tota käskysanojen kuuluvuutta ja sitä, ettei palkkaa mistään “sinnepäin” tekemisestä. Miten tän sit samalla tekee viel kivaks?? Koitan mä sitä innostaa aina vapaa-käskyn jälkeen, mut nii… Itte hakkaanki sit päätä seinään väliajoilla (eilen tein sen kirjaimellisesti). Turhauttavaa. Mut takas vähän treenimään, sitte sapuskaa naamarii ittelle ja koirille, lenkki pitäis tehdä ja jatkaa kouluhommia. Hyi.

Liikkeestä seisomaanjääminen

Voi pyhä kukkaruukku.

Ei muuten suju, voin kertoa. Ei suju. Jos vähänkin yritän tehdä ilman namia ton pysähtymisen seisomaan liikkeestä, niin toi istuu. Sanon sille viis kertaa “seiso”, se ottaa askeleen eteen ja istuu aina uudestaan. EI NÄIN. Vain namin kanssa onnistuu. Täytyy nyt alkaa treenaamaan tuotakin enemmän. Eihän se nyt tuollaisena vetele ollenkaan. Täytyy jatkossa harjoitella vaikka erikseen ihan paikallaan seisomista ja sitten liittää sitä tuohon seuraamiseen. Että nyt se sit istuu ku pysähdyn liikkeestä… SITÄKIN piti treenata, mutta ei näin!

Hyvä uutinen on, että Ifa alkaa aika hyvin tulemaan sivulle pelkästä käskystä! Jess! Joten vielä kun harjoittelee maahanmenot ja seisomiset kuntoon niin ollaan melkeen kisakunnossa. 😉 Uh oh can’t wait. Niiiiin haluaisin jo kisaamaan. Harmi kun nyt ei yhtään tiiä millon sen juoksut alkaa! Toivottavasti ne alkaa vasta… joulukuun jälkeen. *reps* Taitaa olla turha toivo. Todennäköisesti ne alkaa just sillee että ne sotkee kaikki kisasuunnitelmat eikä päästä mihinkään. I truly hope not… Mutta sen näkee ajan kanssa. Hyppyä muuten pitäis kans harjoitella. Vois varmaan mennä heti pykäämään kotitekosen esteen kasaan ja treeniä sitä ja maahanmenoa. Paitsi että ainiin milläs käsken sen seisomaan esteen takana ku sit se vaa istuu!! No, kokeilla voi aina silti. Ehkä otan vähän seisomistreeniä alkuun.

Vilpoisat syystreenit

Ajattelin treenata hommia välissä tuossa pihallakin, häiriön takia ja ihan koska siellä on enemmän tilaa seurauttaa koiraa. Omat sormet vähän kylmetty, mutta Ifalla ei näyttänyt kylmä olevan. Saatiin muuten yleisöäkin, naapurin nainen lapsi vaunuissaan jäi kattomaan meijän treeniä ja ilmeisesti opettelemaan sanaa “hauva” tms. Virolais-venäläisen pariskunnan lapsi niin ei voi oikein tietää että mitä kieltä sille puhutaan. Saatiimpahan sitä häiriötä! Eivät kyllä Ifaa pahemmin häirinneet. Ensimmäisen kerran heidän saapuessaan pihaan niin piti puhahtaa, mutta kielto perään niin siihen se jäi.

Viileän sään vuoksi en ottanut maahanmenoja tässä treenissä. Keskityimme sen sijaan sivulletuloon ilman (tai todella pienellä) käsimerkkiä, seuraamiseen ja seuraamisesta seisomaanjäämiseen. Otin myös yhden seurauspätkän käännöksellä oikealle. Vasentakin olisi ehkä pitänyt harjoitella, mutta häiriinnyin itse katsojasta sen verran, että en viitsinyt koko parkkista oikein ottaa käyttöön. Ifa seuras ja käänty oikein hyvin. Muutamissa seuraamispätkissä koittaa vähän edistää, mutta pääosin menee hyvin. Seisomaanjäämiset otin pääosin niin, että pysäytin namilla sanoen “seis” ja seistyään hetken paikallaan, vapautin. Muutaman kerran otin myös niin, että pysäytin namilla, sanoin käskyn, näytin käsimerkin ja kävin vähän matkan päässä kääntymässä. Tein sen virheen, että ensimmäisellä kerralla siitä Ifan sivulle palatessani, käskin sen istumaan. Sitten se halus istua aina. Joten piti harjoitella sitäkin, että vasta käskystä istumaan. Yhden kerran Ifa liikkui siitä seisomasta pois, kun tiellä meni lapsia ja niille piti haukkua ja vilkuilla. Ifan muuten pitäis oppia se, että ku seuraamisesta pysähdytään niin sekin pysähtyy ja istuu. Herranen aika se ei osaa sitä, apua!!

Sivulletulot on kyl alkanut parantua. Aika pienen käsimerkin tarvii enää käskyn lisäks, että tulee siihen. Tosin nyt se on alkanut aavistaa, että kaikki alkaa perusasennosta ja hyppelee siihen jo ennen kuin ehdin pyytää. 😀 Mistähän se tuon hyppimisen on nyt keksinyt, kun ei se sitä ennen ole tehnyt. Meinaan kun sanon, että “sivu”, niin hyppää mun jalkaa vasten ja siitä kääntäen tiputtautuu mun jalan viereen. Höpsö koira. Anyway, olen tyytyväinen edistymiseemme tässä.

Yhden pikaisen maahanmenonkin otin Ifan kanssa leikin yhteydessä, ja kerran kiersin Ifan sen istuessa. Lihapulla-apu kyllä tarvittiin sen onnistumiseen, mutta siitä se lähtee. Vieläkös me tehtiin jotain muuta… Ainiin! Yksi istumaanjättö niin, että palaan koiran luo, ja yksi luoksetulo otettiin. Molemmat sujuivat mallikkaasti. Hyvä Ifa!