Tokoja ja ageja ja kissahäiriötä

Viime torstaina näyttelytreeeneissä otin Ifan kanssa vähän tokoja näyttelyhommien lomassa. Otin muun muassa sitä kirottua paikallamakuuta takapalkalla. Sujui yllättävän hyvin oikeastaan! Painotin taas siihen että otin pitempää matkaa, tosin pitää varmaan treenata viiielä pidempiä. Ja sitä kestoa sitä kestoa… Treenasin torstaina kyllä jotain muutakin, mut ihanku mä enää muistaisin. 😀

Eilen oli sitten Liksun viides agikerta. Enää yksi jäljellä. 😦 Oli kyllä jännä kerta! Ja kiva sellainen. Toisella kentällä otettiin ensin paria estettä putkeen, silleen että hyppy, mutkaputki ja sitte toinen hyppy. Eli sellanen U:n muotonen homma. Meinas olla vähän ongelmia, että lähden poistumaan putkelta ennenku koira on kunnolla menny sinne, joka aiheuttaa sen ettei mene. Saatiin se kuntoon, niin sit meinasin tehdä samaa sillä vikalla hypyllä. 😀 Sitku en ohittanu sitä hyppyä ennenku koira oli tullu lähelle niin alko sujua hyvin. Osin ongelmana se, ettei Liksu osaa oikee hakea esteitä edessä. Se vähänniinku yksittäissuorittaa niitä. No mut saatiin kummiski sujuu toi. Sitte tehtiin sillee, että se putken jälkeinen hyppy olikin, no, melkee u-käännös sieltä putkesta nii siinä. 😀 Ja tehtiin sitä sekä sillee, että… vitsi ku en osaa selittää näitä… että EN mene hypyn ja putken väliin ohjaamaan, vaan jään sinne “sisäpuolelle” ja siitä näytän että hyppy. Saatiin se sujumaan, tosin mun piti taas petrata sitä että jatkan liikkumista vielä sen vikanki esteen jälkeen ettei koiraki pysähdy ku mä pysähdyn, vaa edetään edetään. En kyllä osannu juosta siihen suuntaa ku näytettiin, mut juoksin sentää jonnekki. :’D Sitte vaihdettii nii et sil välin ku koira putkessa nii livahdan putken ja hypyn väliin ja sieltä kutsun koiran ja hyppy ja taas juostaan pidemmälle. Paljon hyvää treeniä ja ohjetta mulle! Ja jee Liksu meni putkeen. 😀

Toisella puolella päästiin sit kokeileen keinua! :O Se oli hurjaaaaa! Liksu on kyl hassu ku oltii sii keinun edessä ja yritin viel kaivaa namei taskusta ni se koitti kokoaika burstaa sinne keinulle. 😀 Keinuhan oli sillee että siel oli agin pöytä päässä ettei se mee ihan maahan asti ja ope viel ite hitaasti laski keinun alas samalla ku me pidettii koiraa remmin avulla siinä päällä ja nameilla autettiin. Noohh, Liksu teki jotain IHAN ihme loikkaräpellyksiä välissä sinne keinun loppuun nii että meinas olla vaikeeta saada pidettyy se siinä keinulla. 😀 Mut sitte lyhyempi remmi ja namit lähemmäs naamaa nii suju tosi hyvin. Ei mitää ongelmia ja aina samalla innolla sinne keinulle. 😀 Opeki oli ihan että jess, se ei tuu tätä varmaa pelkäämää ja mä vaa että no toivottavasti ei.

Sillä puolella otettiin vielä pirun pitkät kepit. Luoja että ne oli pitkät. :’D Tuntu ettei ne koskaa lopu ja minä ihan äärirajoillani etten kompastu jalkoihini ja että käsi vetäis koiraa oikeesta paikasta. Ope sano kyllä että tosi hyvin se menee ja voin hiljalleen alkaa pienentään sitä apua niillä ja kohta ehkä jopa kääntyä naama menosuuntaan! Hitsi se olis hienoa jos päästään sinne asti. Huomasin kyl itekki et vähä pystyn pienentää apui. Toisaalta jos käyn liian luottavaiseks ja alan pienentää liikaa nii sit menee ihan plörinäks. Huomasin sen ku treenattiin niitä neljää keppiä kenttien ulkopuolella. Kepeillä jos millä huomaa hyvin sen, että mitä todennäkösimmin “koiran virhe” on vaan omistajan ohjausvirhe. 😀 Huhhuh kun työlästä. Nii joo ja palaute oli muistaa treenaa keppei myös toiselta puolelta. Se oli yllättäen paljon haastavampaa. Pitää muistaa treenata molemmin päin. Ifaki pääs väliajalla kokeileen keppejä, ihan näppärä seki on niiden kanssa!

Niiin ja sitte sillä keinukeppipuolella oli vielä pussi. Kerran “kielsi”, vissiin evotin itte taas jotain, mut muuten, hhah, ei mitään ongelmaa. 😀 Tuli sieltä läpi monta kertaa myös sillee että ei se ope enää nostanu kangasta. 🙂 Tehtiin taas molemmin puolin, ei ongelmaa. Menee aivan ongelmitta ja piru vie vauhdilla! Meinaan jäädä jälkeen ja sit juosta koiran päälle kun se tulee sieltä ulos reippaasti ennen mua ja kaartaa mun luo. 😀

Toisella kentällä treenattiin sitten lisää puomia kontaktin kanssa. Ope oli että otetaan eka sillee että kävellään vaan, mut piru ku Liksu menee niin kovaaaaa. 😀 Ei siinä vaan voi kävellä. x3 Nii mentii sit juosten. Homman nimi oli että mä jatkan juoksemista pidemmälle ja se pysäyttää Liksun kontaktille remmillä. No ei se kyllä kauheen usein onnistunu, Liksu tekee taas omia räpellysloikkiaan ja aika monta kertaa se tunki toisen takajalan kans alas kontaktilta. Nooh harjoteltiin niitä ja johonki kohtaan lopetettiin ku onnistu.

Päästiin viel toiselle puolelle ottaan keinuu vähän uusiks, eipä siinä ihmeempiä. Jos en omiani kuvittele nii ope anto keinun keikkaa jo vähän vauhdikkaammin. Eipä Liksu välittänyt. Mistä Liksu nyt välittäis, jos vaihtoehtona on ei-välittää ja saada lihapullaa? 😀

Väliajoilla Ifa pääsi vähän tokoilemaan. Otettiin paikallamakuita ja ne meni yllättävän hyvin pitkältäkin matkalta. Tosin vein koiran kauas muista ja tulin ite lähemmäs muita koiria. Olis varmaan pitänyt ottaa toisinpäin. Ei toi kyllä silleen niistä muista koirista siel välitä, ihan huoletta ku halusin mennä treenaa sen kaa niit keppei ni päästän sen vaa autosta ulos ja vapaana vapaamuotosesti seurauttaen meen sen kaa kepeille kaikkien koirien läpi ja eiku treeniin. Ei toi välitä. Upeeta! 🙂 Nyt vaa ensmaanantaina pitää treenaa nii että jätän sen sinne muiden koirien päätyyn ja meen ite kauemmas tyhjään päin. Se voi olla hankalaa. Kyl toi sen verran kummiski välittää niist muist koirist. Uskoisin ainakin.

Agin jälkeen mentiin 40min kävelylle taas sinne Puolarmaarin niityille. Ifalla tuntui olevan korvat hyvin tallessa nii kehtasin oikee pitää sitä vapaana. Pidin vaa huolen ettei se menny kauheen kauas. Ja se oikeesti käänty ja tuli luokse ku rasvattu salama aina heti ku kuuli et kutsuin sitä. Otin sitte lenkkipolullaki vielä pari paikallamakuutreeniä takapalkkakipolla. Nekin suju ihan hyvin! Vaikka Ifa oli tosi epäluulosen näkönen ku jätän sen makaamaan ja kävelen Liksun kanssa pois. 😀 Ja Liksu oli sitä mieltä että “vapaa”-käskyn jälkeen kipossa on hänellekin jotain tarjolla. 😀 Eipä ollut ei. No mut oli mukava lenkki ja ihanaa ku koira toimi!

Tänään otin sitte vielä paikallamakuita tossa meidän pihassa. Kippoon namit, koira hiekalle maate ja sitte itte poistumaan. Jätin koiran pihan toiseen päähän ja kävelin itte toiseen päähän, melkein pois pihasta. Välissä jäi sellanen puska meijän välii nii etten nähnykää Ifaa. Pisimmillää puolen minuuttia makuutin sitä pidemmältä matkalta. Lisäks tein sellasta, että menin piiloon, niinku oikee kunnolla varaston taakse piiloon. Se oli jännittävää, en oo pahemmin niitä ennen ottanut. 15sek pisimmillää olin varaston takana piilossa ja hienosti Ifa kyl pysy maassa!

Jännin hetki oli sitte, ku meillä oli paikallamakuu kesken, minä odottamas että aika täyttyy nii kappas vaan, pihaan hiippailee kissa. 😀 Ifa vilkuili sitä aika paljo. En ollu varma nousisko Ifa sen luokse, joten ku Ifa katto mua nii vapautin sen nameille ja sit kutsuin sen mun luokse. Katoin et hmm antaa se kissa vähän häiriöö mut ei Ifa koita mennä sinne. Otin sitten seuruupätkän ja luoksetulon kun se kissa oli siinä lähettyvillä ja hhah, toihan teki hienosti! Ei puhettakaa että olis menny sen kissan luokse. Hienoa. 😉

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s