Kaupunkitokoja, mätsärikeikkaa, paikallamakuita…

Eilen piti raahaa jottain mei vanhoi fillareita pyöräliikkeeseen, kun kuulemma moisia vastaan ottavat. Mää sitte autolla raahaamaan pientä pyörää ja loput porukat tuli polkien perässä. Näin selkeän tilaisuuden treeneille! 😀 Koska eihän ne mitenkää oo pyörillä perillä samaan aikaan, saati ennen mua. Eiku Ifa ja juustoa mukaan ja ajelemaan. Kerkesinki sitte ihan hyvän aikaa siinä odotellessa treeniä. Treenittiin tuolla melkeen Espoontorin juna-asemalla, ihan siinä lähellä. Jonkun verran kulki ihmistä jalan ja pyörällä ohitte, koiria ei yhtäkään. Ja ai että Ifa teki niin hienosti, niin hienosti. Uskomaton vire, seuraamiset tosi hyviä, siis, kaikki mitä tehtiin niin tosi hyviä. Seuraamisesta seisomaanjäämisiä ja maahanmenoja, kaikki suju, ei sekotellu. Oli seuraamista käännöksillä vasempaan, oikeaan, täykkärillä, juoksupätkällä ja pysähdykset loppuun… Ei valittamista. Todella hyvää työskentelyä. Myös minejä paikallamakuita niin, että otin sivulle, käskin maahan, poistuin vähän matkaa ja odotin ihan pienen hetken ja takas vapauttamaan. Hemmetti että nekin sujui hyvin! Ei noussut kertaakaan! Ja tosiaan pätkääkään ei Ifa välittänyt vieraasta paikasta ja ohikulkevista ihmisistä. Kokoajan oli pirteänä ja tekemisenhaluisena, ei kertaakaan epäluuloisena ja paineistuneena. Yeeeeeeeeeeshh!

Sitten alkuillasta, tai iltapäivään se kai vielä lasketaan, puol neljältä startattiin auto ja Marin kautta Heurekalle mätsäriin. Mukaan pääsi mun ja Marin kaikki koirat, eli Marin Lucky, mun Liksu ja Liksun lapset Ifa ja Heska. Seurueeseemme liittyi vielä Jasmine (aka Jaska) ja hänen poikaystävänsä Aki. Jaska toimi Liksun handlerina ja Aki ystävällisesti hoiti kameramiehen hommat! Iipahan oli siis joo tosi paniikissa siellä mätsäripaikalla kaikkien koirien ja ihmisten keskellä. Makas vaa kyljellään ku raato siellä. 😀 Ei väliä vaikka käveli amerikanakitoja ja kaikkea ohi, höpspöps, siinä se vaan raatoili. Ei se siis jännännyt sitä paikkaa ollenkaan. Otinki siellä kans vähän tokoja, pieniä seuraamispätkiä ja yks seisomaanjääminen ja varmaan muutama mini paikallamakuu. Ei ongelmaa. Paitti et seisomaanjäämisessä oon liikaa tehny sitä et heitän edestä palkan. Nyt menin takas sivulle asti ja just ku heitin vapautuspalkan nii meinas alkaa istumaan. Aihjaih. Pitää treenata tota. Kuitenkin aika oleellinen osa kokeen kannalta. Mutta niin siitä itse mätsäristä. 😀

Liksu oli oikein draivi päällä. Ja kattelemieni kuvien perusteella sen sai räpeltää pöydällä ihan miten vaan. No onhan Liksu tottunut, ei se sille ole hankaluus ollut. Tuomari sanoikin, että Liksu on selkeesti ollut kehässä ennenkin, ja tästä syystä antoi sinisen nauhan. Öö okei? 😀 No voihan se logiikka olla että kannustaa niitä vähemmän kokeneita käymään enemmän ja useemminki ku heti saa parempaa nauhaa mut joo.

Ibabiba meni mun kanssa, seisoi hienosti, sain korvia ylös eikä ollut niin stressaantunut kehässä kuin mitä yleensä. Jopa siis seisoi joitain hetkiä ilman että jatkuvasti syötin namia. 😀 Pöytänä meillä oli joku tuollainen ihmeellinen, ylläolevassakin kuvassa näkyvä valkoinen puutarhapöytä. Ifa kävi siinäkin kun sai valita, että otetaanko pöydälle vai ei. Siinä Ifa sitten vähän venkoili, hirveessä kenossa koitti tuomaria väistää vaikka menin sen eteen sitä esittämään. Antoi kummiskin kokeilla ja asetella ja hampaat näytti hienosti kuten aina. Ja tämän ikävän pöytäkokemuksen jälkeenkin häntä nousi vielä hyvin kehässä ja juostiin taas nätisti. Tasaväkisiksi tuomari meitä sanoi, mutta tykkäsi kuulemma Ifan esiintymisestä (vissiin paikotellen vapaaseisotuksesta?) enemmän, ja antoi meille punaisen.

Asento on aivan hirveä, ei ole koira ollenkaan edustavimmillaan, mutta hei kattokaa kun se näyttää melkeen itsevarmalta!

Marin koirista Lucky sai punaisen. Oli kai sanonut jotain, että kokenut esiintyjä tjtn, vaikka Lucky on käynyt virallisissa tasan kerran joskus junnuna tai nuorten luokassa ja ikää koirallahan on nyt sellanen melkeen 7 vuotta. 😀 Se siitä kokemuksesta, Lalle nyt vaan tykkää esiintyä. Heska sai sinisen nauhan, tuomari vaan tykkäsi toisesta enemmän, vaikka se esiintyi huonommin. Nauhakehissä oltiin sitten Lucky ja Ifa peräkkäin ja Heska ja Liksu peräkkäin. Sijoitusta ei irronnut kenellekkään, mutta se nyt ei ole mitään uutta meille. Ei harjakoirat yleensä sijotu.

Loppuun sit vielä pari kuvaa Ifasta. Tässä kuvassa värit ihan hassut kun oli ylivalottunut ja paikkailin sitä kun Ifa seisoo niin hienosti että halusin kuvan väkisin näytille. 😀 Eli tässä Ifan hienoa esiintymistä punaisten nauhakehässä.

Kuin myös tässä. En tosin tiedä mitä tolle hännälle tekisi. Kun ei se kovin hieno ole jalkojen välissä, mutta ei sitä oikeen saa fiksusti muuallekkaan. 😀 Vaikka rotumääritelmä kyllä sanoo, että levossa alhaalla. No, kattellaan.

Tuomari oli todella nopea ja kehät etenivät todella nopeasti kompensoiden hidasta ilmoittautumista jossa kysyttiin ihan ihmeellisyyksiä ja jonka takia kehät alkoivat melkein tunnin myöhässä.

Tänään ollaan sitten mätsäristä toivuttu ja taas vähän treenailtu. Lueskelin lainaan saamaani tokomateriaalia eilen koskien paikallamakuuta ja pakkohan sitä oli tänään harjotella. Enste tein ihan sellasia et käskin Ifan maate ku tein itelleni leipää ja pakkasin romut takas jääkaappiin jne. Liksu vähän häiriöi Ifaa ja se nousikin siitä ennen lupaa. Ei jotenki taida mahtua kalloon, että käskystä ei poistuta ennenku saadaan lupa. Sit koitin harjotella sellasta, että käsken Ifan maate ja meen oven taa piiloo. Siis toisee huoneesee, ovi kii peräs. Juu ei… ei onnannu. Pesuhuoneesee ku menin ja otin oven kii ja viel lukkoo perässäni nii alko kuuluu piippaus ja se oli noussu ylös. Toistin sitä nii kauan että alko pysyyn siellä, eli iha pari kertaa.

Sitten siirryttiin ohjeen mukaiseen harjoituskaavaan, tasolle 0. Tää on mulle niin tuskaa tehdä toisaalta niin yksinkertasia harjotuksia. Mut huomasimpa että ei nääkään suju. Tehtävänä oli siis, että koira on perusasennossa, se käsketään maahan, pysytään siinä ja ku on pysyny 15sek nii palkataan. Ei jumalantähden voi olla tollanenki nii vaikeeta. Toi oli aina nousees takas istuu, pahimmillaa meni ite hissinä istumaahanistumaahanistu useemman kerran jos en järkytykseltäni vielä ollut saanut mitään sanottua. Ifa kun ei oo tottunu siihen, että käsken sen maata vieressä pysyen. Harjoiteltiin ja harjoiteltiin ja lopulta saatiin onnistumaan. Tason 0 toinen harjoitus oli, että sama homma mutta ite koiran edessä. Päätin, ettei mennä siihen ennenku tää sivulla makaaminen sujuu. Vaikka uskon et minä edessä ni Ifa pysyy sen 15sek ainakin kohtuu ongelmitta. Tutumpaa sille. No, jatketaan jatketaan. Toivotaan että tälleen ku tätä rakentaa niin saadaan se oikeesti joskus toimimaan.

Tota lukiessani tajusin kyl myös et Ifalla on esiintyny todella paljon tollasia ns. sijaistoimintoja kind of, jotka merkkaa et koira ei tunne oloonsa turvalliseks paikallamakuus. Niinku vaikka maan nuuskiminen, täriseminen, ympärille vilkuilu, toisten koirien katselu, välissä myös asennonvaihtelua. Huhhuh, melkeen koko lista löyty. 😀 Ei hyvä tämä. Noh myö jatketaan treeniä, ei anneta periksi, ei meidän kisahaaveet voi tähän kaatua. Fiksu koira joka oppinut niin paljon muuta niin pakko sen on tuokin oppia.

Otettiin sit paikallamakuiden lisäksi kapulaharjotuksia tunnarilla ja vähän muuta päälle. Ja voi kun kapulat meni niiiiiin hyvin. Kanto taas vähän pidempää matkaa ja nosti pari kertaa läheltäkin tosi hyvin, kerran silleen että sain sen käteen sen kapulan!!! Siitä palkkasinki sit ihan miljoonasti. 😀 Vaikka se oli enemmän sellanen “vien käden alle sitä tavoitellen” eikä sellanen että Ifa tois sen mun käteen, mut josko se siit hoksais et ahaa ku sen kapulan saa tonne mamman käteen niin se on se superhyvä juttu ja alkais tuomaan sitä lähemmäs. Otettiin myös liikkeestä maahanmeno ja pieniä seuraamisia. Ei valittamista. Nää kaikki sisällä siis. Oon ihan tyytyväinen. Koiralla oli hyvä vire tehdä hommia. Nyt vaan edistymään paikallamakuissa ja vähitellen muidenki liikkeiden siirto häiriöön kun saadaan juoksu ohi.

Alkoi muuten viikonloppu jännittää jo… Kun tajusin että tänään on torstai, eli huomenna on perjantai ja pitää pestä ja ajella koira ja pakata romut ja iiikk… Lauantaiaamuna loppuajelut (partakone ja moseri odottavat ladattuina) ja sitten eikun kehään. o_o Saapa nähdä mitä siitä tuleeee…

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s