Sisällä ja pihalla, remmissä ja irti

Joo tuli taas aika treenata. Ensin otettiin yksi hyvä pitkä paikallamakuu sisällä. Taso 1b), seuraavanlainen vahvisteaikataulu: 22, 11, 15, 3, 7, 33, 11, 22, 1, 15, 11, 33, 22, 5, 33, 3 (4min 7sek). Meni hyvin! Vähän pelotti että miten suhtautuu noihin 33sek pätkiin, kun Remukin kitisi vieressä ja käveli ohitte ja kaikkea. Mut upeasti pysyi. Tehdään noita vielä pari lisää ja sitten siirrytään tasolle 2, joka onkin pelottava taso… Mut, paikallamakuust superkehut ja -palkat kun oli pysynyt. Laitoin muuten sille sitä ennen taas “tokopannan” kaulaan, muistutellen että tääkin voi olla, tarkotus assosioida se panta ja tietty hihna just tokoiluun. Sitten suunnattiin pihalle.

Tarkoitus oli, että otetaan hyppyä jota ei oo pitkään aikaan otettu (pitää varmistaa että se toimii yhä) ja ottaa remmiseuraamisia, joita tehdään aivan-liian-vähän. Noiden lisäksi otettiin myös vapaaseuruita, liikkeestä seisomisia, suoria luoksetuloja ja luoksetuloja stopilla, pieniä paikallamakuita sekä yksi luoksepäästävyys.

Hyppyesteen palat esiin auton takakontista, hökötys pystyyn ja eikun kokeilemaan. Naapurin koira oli niiden pihassa aidan takana maassa häntä heiluen ja vähän inisten kattelemassa meidän touhuja, kunnes sen omistajamies tuli siihen, totesi mulle että “tää kattelee teitä” tjtn ja vei sen pois. Höh kun olis pitäny sanoo että ei älä vie! Se olis ollu just sopiva häiriö! Eikä Ifa siitä välittäny. No ok siin kohtaa ku se rupes vähä haukkuu siel, ni Ifa meinas vastaa sille, mut vähän komensin sitä nii se lopetti heti ja jatko täysillä muhun keskittymistä. Anyway, todettiin että hypyn kanssa ei ole mitään ongelmaa. 🙂 Otettiin taas alkuun vaan sillä yhdellä laudalla, kunnes muistin että pitää kokeilla ylikorkeetakin kun ei koskaan tiiä millanen tulee kokeessa. Laitoin toisen laudan nii että esteestä tulee aika reippaasti ylikorkunen, mutta olihan se koitettava. Ifa sivulle ja hyppykäsky. Hhohoo hienosti hyppäsi! 🙂 Ei mitään ongelmaa! Upeeta, hyppy toimii vieläkin! Eikä Ifa ees mennyt liian sivuun, vaan jäi hienosti keskelle estettä. Jeeee. 😉 Tätä pitää kokeilla huomenna näyttelytreeneissä uudestaan.

Sitten remmi kiinni pantaan ja seuruita ottamaan. Perusasentojen kanssa oli jotain ihan ihmeellistä häsellystä, ei meinannut millään tulla kunnolla sivulle. Seuraamiset pääosin ihan hyviä, mutta parantamisen varaa oli joten oli tosi hyvä että otettiin sitä. Ja jostain syystä liikkeestä pysähdyttäessä istuminen ei sujunut remmissä ollessa sitten ollenkaan. Aina sai odottaa joko minuutin sitä istumista tai ärähtää nii että tajus istua. Hinkattiin niitä niin paljon että ne rupes sujuun. Vähän pelotti, että seuruutanko jo liikaa, mut ehkä ei ihan liian pitkään tehty, tosi siin rajoilla kyllä. Seuraamisissa otettiin kaikkia käännöksiä ja myös juoksupätkiä. Pääosin silleen ihan hyvää menoa, mutta vähän meinaa välis edistää ja välissä kontakti tippuu, mut ei pahasti. Niin juu ja otettiin sellasta Ifalle vaikeeta asiaa, jota todellakin tarvii treenata. Eli sitä kun jotkut tuomarit tykkää käyttää aina ihan hallin/kehänauhojen reunalla asti tekemässä jotain, ja kun Ifa huomaa että tila tai alue on loppumassa, niin se alkaa jätättää, poistuu paikaltaan. Ei luota että pääse tulemaan mukana. Joten treenattiin tätä niin pihan rajoja, puskia, roskiksia, katoksia ja autoja kohti. Parani, muttei ole vieläkään tarpeeks hyvä. Tätä lisää.

Sitteeeen… Liikkeestä seis. En ottanut näitä enää perusasennon kautta, aattelin että muuten tulee tehtyä niit ihan liikaa. Eli koukkasin aina sillee et sain Ifan magnetoitua mun vasemmalle puolelle, lähdettiin käveleen ja sit käsky. Ekalla käveli vähän liikaa käskyn jälkeen, sen jälkeen aina asteittain parani joka kerralta. Ja joka kerralla tulin takaisin sivulle asti ja palkkasin kun seisoi. Ei koittanut istua, mutten kovin pitkään sivulla seissytkään. Tämä hyvä, nyt pidennetään aikaa siihen.

Seisomiset hioutu tossa ni sitte ne käyttöön luoksetulon stoppiin. Näistä ei kyl sillee, no, nii… kävelee aivan törkeesti käskyn jälkeen. Varmaan monta metriä ollakseen noinkin pieni koira. Vaikka aina ku son seisahtunu nii heitän palkan sen taakse. Tein kyl sellastaki, että varmaa kolme kertaa putkeen ku se juoksi taas mua kohti lihapullan palan haettuaan, nii käskin seistä ja taas palkka lensi taakse. Nooohhhh, ne kaipaa edelleen lisää hiomista… Ei ihan mallikelposet vieläkään. Otin myös niitä läpijuoksuja ja ne oli oikeestaan hyviä, ei hidastellut alkuun vaan tuli reippaasti laukassa sivulle.

Makuitakin otettiin ihan helppoja. Eli näitä samoja mitä ollaan nyt sisällä otettu, että jotain 15sek pitää maata sivulla. Ei noussut niistä. Palkkasin eka 5sek välein ja 15sek jälkee vapautin, sitte sitte 5 ja 10sek välein palkka ja vapautus. Ja sit täys 15sek ja palkka ja vapautus. Näitä tehtiin vielä silleen, että pikkuveli harjotteli skeittilaudalla jotain temppua vieressä ja siitä lähti ihan hirvee ryminä. 😀 Mut onneks nää on tottuneita citykoiria. x3 Eli ei haitannut, hienosti pysyi maassa. Palkkasin aina tosi hyvin kun oli pysynyt.

Viimeiseksi otettiin sitten luoksepäästävyys ihan vaan ton pikkuveljen kanssa. Käskin Ifan sivulle ja käskin odottaa, kun pikkuveli lähestyi, rapsutti vähän sen kuonoa ja poistui. Katsoi veljeä, vähän käänsi päätä sillee yhyy mutta istui paikallaan. Siitä toooosi monta lihapullanpalaa, hullut kehut ja treenit loppu siihen. 🙂 Aaaaaa huomenna päästään treenimään taas näyttelytreeneihin, jesjesjes en malta odottaa!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s