Archive | August 2011

Liksun agit ja Ifan useita tokoja

Alotetaan niistä muista. Treenittiin eilen lenkillä ja toissapäivänä pihassa, pihassa kahdestikin. Toissapäivän eka treeni oli ku tulin lenkiltä kaikkien kolmen koiran kanssa. Päätin siihen loppuun treenata sitten tossa meijän asfalttipihassa. Ifa ‘käy siihen’ ja Liksua ja Remua temputtamaan. Aika hyvin Ifa silleen pysy niiku paikallaan siinä, ettei lähteny käveleen, mutta kyllä se perusjuttu toistu kokoajan, kyynärpäät ilmaan… No tein sitte sillee “ovelasti”, että temputin Remua istu, maahan, seiso ja näin, ja huomasin et aina ku sanoin Remulle “maahan” nii Ifa paino kyynärpäät takasi maahan. Sit tietty palkkasin Remuu tottelemisesta ja ku Ifa oli hetken ollu kyynärpäät maassa ni kävin palkkaamassa sitä. Välis vapautin sieltä ja otin pari liikettä, parannellen seuruun paikkaa, liikkeestä seis ja maahan ja luoksetulo. Noi on ne vakkarit. Pitää muuten taas muistaa välis ottaa remmiseuruuta.

Toissapäivänä treenin sit Ifan kans myös ihan kahestaan. Päätin et josko tehtäs välis muita harjotuksii ku aina samoja ja kävin laittaa tötsät ruuduks pihalle. En vaa keksi että millee oikee opettasin sen. Joooo, namikippo keskel, mut örr. Kyl se on Ifan kans nähty et se tietää millon siel ei oo mitään eikä sit mee sinne. Ja et ihan varmasti se ei katto niitä tötsiä vaa tasan tarkkaan sitä namikippoo. Kosketusalusta vois muuten olla, mut sama homma, tuskin se niitä tötteröitä kattoo. Mut on se kosketusalusta varmaa parempi ku namikippo. Enivei. Namikipporuudussa ei mitään ongelmaa, sinnehän se sinkoo ja vauhilla. Otettiin myös tötsän kiertämistä ja siin kokeilin ekoi kertoi pysäyttää sitä. Samoin koitin sitä mitä Eija oli Tuksun kans ottanu, et viskaa namin ja ku koira o syöny sen nii käskee maahan. Joo-o, hiottavaa löytyy, aika paljon toi valuu sieltä eteenpäin käskyn jälkeen. Mut no, menee kummiski. Hiomista hiomista. Otettiin myös luoksetuloja ja tällasia, no, seuruutakin, en osaa pidättäytyy pelkis erilaisis jutuis. 😀

Eilen sitte lähdin lenkille omien koirien kanssa lihapullat mukana. Mentiin tonne yhdelle hiekkakentälle jossa ei yleensä oo mitään koululaisia tms. Treenittiin siinä tosi hyvän aikaa, varmaa 40min tosi sekalaisesti joko Ifaa, Liksua tai molempia. Ja välis heitin niille keppii ja koitin parantaa tässä-käskyä. Sit aina jos tuli ihmisii ohi nii otin taas koirat sillee että näkyvästi harjotellaan jotain, esim. tuplaluoksetuloa. 😀 Eipähän tullu sit valituksia… Ja ykski äiti kuulu lapselleen sanovan, että kato ku ne tottelee nätisti tai jotai. Ifa siis taas ensin maihin “käy siihen” ja Liksuu temputtaan. Taas sama ongelma, ne kyynärpäät ei pysy maassa. Ja minähän en kettu vie palkkaa siitä että ei olla kyynärpäät maassa. Tosin nyt vasta jäin miettiin, et pitäskö ton olla vaa sellanen “odota ku teen toisen kanssa” eikä heru mitään palkkaa siit odotuksesta, paitti tietty et pääsee sit vuorostaan tekeen. Nii… Seki voi olla. En vaa tiiä kui tarkka olla sen asennon kanssa. No mut hyvä et tuli pohdittua nyt.

Tein kyl ihan myös käskettyjä “maahan” ja niistä kauemmas poistumisia tai pieniä odottamisia. Ne oli kyl jo vähä loppupuolella, mut tuntu et niissä ton kyynärpäät pysy maassa paljo paremmin. Ei otettu täs mitää ihmeellistä, edellee niitä ALO:n juttuja, paljon seuruuta ja erityisesti tietty tota paikkista, liikkestä seis ja maahan ja luoksetulo. Oli ihan hauska siinä treeniä. Treenittiin muuten paikkista myös sillee, että kävelin Ifan ympäri parikin kertaa ja sit palkkailin maahan. Yllätyin että se pysy ku kiersin sen, en ois uskonu. Ja hitsi ku aina unohdan et avoimessa on ne “palaa koiran taakse”-kohdat niis liikkeest maahan ja seis. 😀 Pitää muistaa treenii niitki!

——————————————————–

Sitten siihen agilityyn.

Eilen siis taas Liksun vuoro päästä menoon mukaan ja ai että kun soli täynnä virtaaaaa. Vaan tällä kertaa virtaa ilman korvia. >:| Ei jäänyt niin hyvä fiilis treenikerrasta, koska se huiteli välissä ihan omiansa, haisteli lattiaa eikä kuunnellu mitä sanoin ja tuli ohi hypyistä ja putkista. Olin ihan että no mitäs kettua se tällanen on, enkä oikee sulata tollasta nii pari vähä äkäsempää “LIKITA.” kaiku sitte siellä. Jottai sylikäännöstä meirän piti tehrä, sillee et putket molemmis päis ja keskel kaks hyppyy rinnakkai. Putki, hyppy, sylikäännöksellä toinen samasta suunnasta, putkeen ja taas sama toiseen suuntaan ja putki loppuun. Mulla on tosta jotenki niin sellanen olo, että tää ei oo mun ohjauskuvio. 😀 Vaikka ope sano että nopeille koirille se on hyvä.

Tehtiin siis toi kahdesti, sitte ope siirsi toista hyppyä n. 1½m eri linjaan sen toisen hypyn kanssa ja sama juttu uusiks. Siinä se sano, et sylikäännös nopeille ja valssilla hitaille. Mää olisin tahtonu tehdä valssilla, ei siitä sylikäännöksestä tullu ku katastrofi. :C Okei sit sössin oikee kunnolla taas niitä omii ohjaamisii nii et piti ottaa se rata herraties kuinka monta kertaa uusiks. Ja ekalla kiekalla Liksu tuli ohi varmaa jokasesta putkesta?!? Ja välis koitti väistää hypytki, aih että teki hyvää verenpaineille. 😀 Suutunkohan jotenki liian helposti tai jotain köh köh… No mut ei se oo ennen tollasta tehny nii ei sietäisi kettuilla nytkää. >;o Saatiin nyt sit jotenki tehtyy ne, mut kyl siin on tosi paljo sitä ongelmaa et Liksu sudittaa vaikka kuinka ja kauas sieltä hypyiltä ennenku kääntyy. Ja et mä en hallitse jalkojani. Mitenniin astun taaksepäin, emmä osaa?! :’D Nojaa, pitää taas kelaa näit mieles, kattoo jos tehdää tänää samaa hommaa Ifan kanssa nii sitte osaan ite tehä paremmin.

Loppuun otettiin viel vauhtirata, ihan suoraan vaan esteeltä toiselle, tai siis suoraan ja suoraan, ympäri tilaa mut ei niinku mitää kommervenkkei matkalle, hyppy, putki, hyppy, putki ja hyppy ja ope laskee namialustan maahan. No ei meinannu onnistuu toikaa ku se tulee ohi niistä jutuista?!?!? Voi morjens. >:| No ei sii mitää, kaks kertaa seki, kai se ny jotenki sen tuli mut voi huoh. 😀 Toivotaan että ensi viikolla mulla on taas oma koirani siinä.

Vähän alko muuten pelottaa ku totesin et ensviikolla viel agi, siis ke Liksun kans ja seuraavana ke oonki sitte kokeessa?!??!? Hooly fuuuuuuck… Liksu pääsee kyl sitte sillo torstaina Ifan vuorolla agiin, en viitti viiä Ifan kokeella Liksulta ke:n agivuoroo ja sit tuoda koetta seuravaana päivänä Ifaa agiin. Joten Liksu pääsee sitte, ei sillä mitään väliä oo. Mut siis onko se koe noin pian?!?!? Äääääkkkk… Ensviikolla mulla on onneks taas auto omassa käytössä nii pääsen ehkä liikkumaanki, pääsen ehkä treenaamaanki häiriössä tota paikkista. Ja ainii voi kökkö ei oo käyty missää asemalla treenaamassa sitä?! Mun piti!!! Lahopääää… No mut tänään voin ottaa agin alkuun vähän siin odotustilassa sitä, jossei oo liian tiivistä.

Heinolasta kuvia

Huuuu foorumille tuli muiden ottamia kuvia Heinolasta. Kauhulla menin avaamaan linkkiä. Olin miettinyt, että pitäiskö sanoo siellä et Ifasta ei sit tarvii niitä vuoristoratakuvia näytille laittaa… Noh, olihan siinä niitä sellasiakin, MUTTA nämä seuraavat hieman lievittivät turhaumustani!

Ifa seisoo nätisti

Ja jopa liikkuu selkä melkee suorana!

Askel on niin pitkä ettei jalat mahdu samaan kohtaan x3

Ja vielä nökötystä tuomarin sanellessa arvostelua

Niitä vuoristoratakuvia en pistä näytille. Hyi olkoon! Mut siis, noissahan Piips näyttää jopa ihan hyvälle! 😀 Mietin vaan, että pitäisköhän mun juosta niinku vielä tosi paljo kovempaa sen kanssa? Jos se sitte sais nii pitkän askeleen että ei tarttisi astua noin paljon yli? 😀 Mitähän mahtais tehdä selkälinjalle? Millanen lihaksisto MUN pitää kehittää että juoksen sellasta vauhtii YMPYRÄÄ pienessä kehässä… Kokeillaanko Porvoossa? Salee meinaa kehä nurtsilla nii kattotaan ku vedän lipat koiran päälle. 😀 Pitäs pistää sinne kattokaas sit sellasseet piikkikorot! Survasis kantapäät (korot) aina nurmen sisää nii ei liukastuis. :——–D Nooh hei pikajuoksuuhan täs piti muutenkii harjotella nii samallahan sitä treenais sitte että miten juostaan pikana ympyrää. Ois varmaan ihan hyvää treeniä beussiakin varten?! Loppuis nyt tuo saamarin sade niin vois mennä pihalle…

Enivei voivoi huono homma nähdä siitä nyt ok kuvia. Koska nyt haluun sit taas lisää näyttelyihin!!! Ja sit mua vähän harmittaa et miksei toi Ibana voinu perii isältänsä liikkeitä ja draivia. 😀 Olis ottanu noi Warren liikkeet ja luonteen nii ahh! Mutta kun ei niin ei, Iba peri mieluummin sen värin. 😀

Warren muistoa kunnioittaen.

Lisää ‘käy siihen’-treeniä

Joo. Pii maate ja kello pyörii ja Liksuu temputtaa. Otin sillee kunnianhimosesti 5min mittarii ja näin. Kävin välis palkkaileen sitä ja sit vaa temputin Liksuu. Liksun kans jalkojen pujotteluu, kolmekuuskyt, kurre, istu, seisomista, “tässä”, tule jne jne. Ja Ifa pysy hienosti! Ei se kertaakaan noussut. Sitku sen käy tosta vapauttamassa nii auta armias se on täynnä virtaa tekees kaikkee. Treenittii siihen sit vähän seuruuta edellee sillä että palkka taaksepäin kädellä ja näin. Otettiin myös liikkeestä seis ja maahan joista varsinki maahanmenot upeita. 🙂 Ja kaikissa pysy hienosti ku palasin vierelle. Maassa otin myös sen et menin vähä sen taakse kääntyyn. Ja hienosti sujui sekin. Luoksetulot edelleen tosi jepa. Loppuun opettiin vähän kapulatreeniä. Meni vähän huonommin ku aiemmin, mutta noh edes jotenkuten… Nyt haluaisin treenata laukkutemppua, mutta namit on loppu. Sitä kyllä pitäs tehostaa heti nytte, muuten tulee liikaa taukoo ja joutuu ottaa enemmän pakkia.

Heinola KR

Ensten kysysin, että mikä se sellanen juttu on ku pitkät yöunet? Oon kuullu villii huhuu et niien kuuluis olla pidemmät ku 5h? Toissaehtoona ei oikee nukuttanu, joo, neljältä nukkuu… ei muuten mitää mut aamul piti herää ysilt ajelee Liksuu. Eilen mä mitää päikkäreitä nukkunu ennenku lähdin kaverin läksiäisii. 11 aikaa illalla kattoin kelloo sillee voi morjens 6h aikaa nukkuu enkä oo viel ees kotona. Polkasin sit kotii ja 12 aikaa pääsin nukkuu. Ainoo vaa että herätys klo 5 ajelemaan koiraa ja 5:40 auton rattiin Viherlaakson kautta Heinolaan näyttelyyn. Nyt on 300km istuttu ratin takana kaikenlisäks flunssasena, joten olo on mitä mahtavin. Mutta sit siihen itse näyttelyyn.

Tuomari: Dagmar Klein, Romania
Kuutarhan Jääkukka “Ifa” AVO EH
Arvostelu: “Correct type. Correct proportions of head. Correct substance. Correct neck and topline. In movement front and back legs should be more parallel. Needs more drive behind in actions. Very nice temperament. Very well presented.”

Takasipäin ajellessa oli vähän sellanen olo että eipä tarvii kyl taas näytelmiin lähtee pieneen ikuisuuteen. Paitsi että 3vko päästä on Porvoo KR jonne nyt täytyy viel raahautuu mut sitte ei kyl mennä enää mihinkää. Ai miksikö?

1) Jenni ystävällisesti liikutti Ifaa ennen kehän alkua ja mä otin kuvia. Ja siinä kohtaa menetin kyl niinku viimesenki toivoni mistää ERIn saamisesta. Jos koira näyttää liikkeessä tältä…

…ei tarvii paljoo miettii miks tuomari moitti liikkeitä. Eikä tarvii paljoo miettii miks saatiin EH, ennemmin sietäs miettiä miksei saatu H tai T! Hyi sanonko mikä… MIKSI se näyttää tolta kun se liikkuu… Joo-o, kaipais lisää draivia takaosaan, no niin kaipais mut mistäs sellasta saa!

2) “Very nice temperament” – excuse me what? Pöydällä Ifa ei seissy hetkeekää kunnolla, hetkeekää omin jaloin, vänötti taaksepäin minkä pysty ja sivulle samaten, koska tuomaritäti oli muka taas niin kammo. Ei kelvannu namit ei mitkää. Nojoo sai se siltä hampaat katottuu ja sillee, ei se sillee rimpuillu eikä mitää murissu mutta ei se helkuta soikoon nice temperament ole tuo tuollainen! En tajua miks se tuomari taas oli noin hirvee kun ei ne pitkään aikaan oo ollu.

Ja näin… Alukshan paikka oli myös ihan hirveä, hyihyi yökötys, Ifa ei suostunu seisoo ollenkaa hyvin. Lisäks sillä oli kylmä ja kehässäkin se renklas taas ihan ihmeellisesti, heitteli pyllyä pakoon ja korvat alhaalla ja mitähän vielä. Voi terve. Ei vissii tarvii tollasta koiraa enää kehiin raahata. Eipähän tarvii laittaa sitten rahaa niihin. Huoh. Too bad just ku olis upouusi partakone millä trimmata noita. Ei voi mitään. Se pääsee sitten hyötykäyttöön Liksun näyttelyrintamalla.

Liksuhan on nyt kierrellyt Lotan mukana JH-kehissä seuraavanlaisin tuloksin:

22.07.2011 Helsingissä Open Showssa voittivat sekä oman luokan että nuorempien parhaan.
31.07.2011 Pori KV:ssa ei sijoitusta.
12.08.2011 Turun elonäyttelyssä voittivat jälleen sekä oman luokan että nuorempien parhaan.
13.08.2011 Turun elonäyttelyssä uudelleen, ilman sijoitusta tällä kertaa.
18.08.2011 Helsingissä match showssa sateisena päivänä ei sijoitusta. (Lisää sadekelin treeniä…)
20.08.2011 Kouvola KR:ssä oman luokkansa neljänsinä.
21.08.2011 Heinola KR luokkansa toisia.

Ei tytöillä mun mielestä mitenkään kovin huonosti mene! Liksu nyt tietty ei oo maailman näyttävin koira eikä se mikään automaatti ole, mutta näyttelyissä se tykkää käydä. Liksu hoitakoot kehissä pyörimisen JH-puolella. Ifan täytys korjata pääkoppaansa ja saada parempi draivi takaosaan. Tai siis se takaosa pitäisi valjastaa käyttöön kunnolla ja korjata se etuosan yletön liikkeessä tippuminen…

En mä Ifaan tai sen suoritukseen oo silleen pettynyt, onhan EH hyvä ja arvostelukin oli ihan hyvä, mutta pöytäkäytös olis saanu olla parempi. Enemmän mua vaan kauhistuttaa et jos toi koira on kerta ton näkönen liikkees ni sitä ei todellakaan tarvii mihkää näyttelyihin viedä.

‘Käy siihen’ ja uusi temppu

Reippaasti heti tänä aamuna vielä kun Liksu oli hetken taas kotona, niin treenittiin tuota ‘käy siihen’-hommaa. Eli että laitan Ifan makuulle EI normeja paikallamakuukäskyjä käyttäen ja sit sen pitää maata siinä ja odottaa ku teen Liksun kanssa jotain. Alkuun suju yllättävän hyvin, Ifa ei haaveillukkaa nousemisesta. Tehtiin tätä siis sisällä. Mut sitku otinki Liksun kanssa luoksetuloja nii Ifa lähtiki useemman kerran sieltä. Rauhallisesti vaa osotin sille takasi sen paikan, sanoin uusiks tuon ‘käy siihen’ ja jatkoin Liksun kanssa. Muutaman kerran tollee palautin sen takasi ku soli lähteny Liksua kutsuessani (kutsuin siis ihan vaan ‘Liksu!’ eikä mitää meijän tokon luoksarikäskyi käyttäen), ja sitte se jäiki sinne kalloon eikä enää lähteny. 🙂 Kaks kertaa jopa poistuin näkyvistä, eikä silti noussut. Ekalla kertaa piti käydä keittiön kellosta kattoo et minkähä verran se on jo maannu ku unohdin sitä kattoo, ja toisen kerran ku piti ottaa patonki pois uunista. 😀

Nii ja toki kävin aina välis palkkailee Ifaa kun se makas siellä, ja sitte jatkoin Liksun kaa. Välissä myös yks vapautus, jonka jälkee tein pari liikettä Ifan kans (voi sitä intoo!!) ja sitte takasi ‘käy siihen’. Kerran myös syöttelin siin sen edessä hetken samalla kehuen. Koitin pitää just sen linjan, että kaikki kiva tapahtuu maassa. Tosin kyllähän ne muutki liikkeet mitä otin nii oli kivoja, teki hienosti, kehuin niistä tottakai, mutta että en esim. sano “vapaa” ja sit ala kehuu sitä. Vaa kehut ku son maassa ja vapautuksen jälkeen ei kehuja ennenku on taas tehny niien eteen jotain. Oli siis kaikin puolin ihan onnistunut harjoitus mielestäni! 🙂 Täytyy toistaa tätä vähän sisällä, sitten omassa pihassa ja näin. Suunnittelin myös, että lähtisin lenkille koirapuiston ohitte ja kävisin koirapuiston lähellä palkkailemassa kunnolla maassa makaamisesta.

Mut sit ruvettiin opetteleen myös uutta temppua. Petsiessä, edelleenkin :D, on tollanen temppurinki tosiaan, jossa kierroksen voittaja valkkaa tempun, halukkaat opettaa sitä koiralleen ja postaa videon, tempun päättänyt valkkaa niistä voittajan ja tää voittaja keksii uuden tempun jne. No Ifa sitte meni ja voitti kierroksen 48 tempun, ruumiintarkastuksen! Nyt pitäis sit muka keksiä uus temppu?! Menin sit sitä varte tuubiin katteleen noita kikopup-käyttäjän videoita plus kaks videoo tosta Jesse-russelista. Ja voi hemmetti kun ne on ihania. :DD Miten voi koira osaa niin paljon, oo-ow! Mutta sieltä edelleen mun niin suosikkitemppu on se, kun lattialla on matkalaukku ja koira menee ja sukeltaa sinne sisään piiloon. 😀 Siis työntää siitä kuonolla läpän ylös sen verran että mahtuu sisään ja sit menee matalaks sinne nii et se läppä tulee about alas asti. Halusin sitten opettaa sitä Ifallekin!

Ei sii mitää, matkalaukku kaapista ja harjottelemaan. Alotettiin se laukun läppä ihan sepposen selällään auki nii että vaa ohjaan Ifan sinne laukkuun, ensin otettii vaa etujalat ja sit lopulta koko koira. Aika vähän noita ohjaamisia ja sitte se alko jo tarjoomaan sitä ite, jess jess! Palkkailin sitä paljo siitä itte laukkuun menemisestä. Kriteeri oli et kaikki jalat pitää olla sisäpuolella. Välis koitti olla sillee yks jalka laukussa tai yks jalka laukun ulkopuolella, mut ei ne nyt ihan kelvannu. 😀 Sitte harjoteltiin myös sitä, että ollaan vähän matalampana siellä ku että vaa seistäsii koko korkeudessaa. Ihan mukavasti neki, ei siinä mitää. Rupesin sitte nostamaan sitä läppää, ensin iha vaa pystyyn (pidin siis ite pystyssä) ja siitä vähitellen pitämään sitä alempana ja alempana (eli kiinnempänä) ja palkkailin taas ku se meni kaikki jalat sinne laukkuun.

Ifa edisty siinä siis aivan superisti. Harjoteltiin sitäki, että annan sen läpän olla sen selkää vasten omalla painollaan ettei se välitä siitä, ja että en pidä läpästä kiinni kun Ifa sukeltaa pois sieltä. Ja hyvin suju nämäkin, ei haitannut että läppä koskee. 🙂 Sitte tehtiin jopa sellasia, että Ifa vähä pienemmästä raosta laukkuun, kädellä ohjaan sitä matalaks ja annan läpän tulla nii alas ku se nyt tuli siinä, melkee kokonaa kiinni! Eli Ifa siellä piilossa laukussa syömässä namia mun kädestä, wuhuu! Luulis että tulee pimeen ja ahtaanpaikan kammo mut ei sit vissii. :’D

Päätin kummiski että annetaan nyt tempun hautua vähäsen ja myöhemmin viedään loppuun asti, eli siihen että en nosta läppää ollenkaa ite vaa Iipa nostaa sitä kuonolla sen verran että pääsee sisään, ja että tajuaa ite mennä matalaks. Mut siis iha hemmeti pitkälle päästiin näin niinku yhdessä treenisessiossa. 🙂 Ainaki mun makuun. Ainahan sitä nyt nopeemminki oppivii koirii löytyy, mutta ihan miellyttävän nopeeta tää oli mulle, ei mitää sellasta niinku Liksun kanssa et 100 treenikerran jälkee tapahtuu eka edistysaskel. 😀 Voisin tähän loppuun linkittää noita ihastelemiani videoita.

Ensimmäinen kosketukseni Jesse-russeliin

Aivan ihana Jessen toinen video

Yksi monista kikopup:n upeista videoista

Täällä kans niin ihania temppuja, varsinkin tuo laukkujuttu!

Katastrofitreenit

Mentiin tänään aamulla treenimään Tiian ja koirien kanssa. Kuvaamaan Ifan paikallamakuun sujumista ei riitä kuvaamaan edes, laulunnimeä lainaten, kymmenen kirosanaa. Siis ei ***** ******* ******* ******** ********* voi olla noin vaikee joku paikallamakuu!! Ensin otettii paikallaa istuminen, 2min putkee, ei mitää ongelmaa. Mutta se makuu. Luojan kiitos Tiian Rasmus oli aivan super eikä häiritty sitä (ainakaan nii että nousis) vaikka sähellettiin siinä kuinka ja paljon. Välis vähän pelkäsin et hups sanoinki liian kovaa jotain käskyjä, varsinki yhen istu-käskyn, mut fiksusti se tajus ettei ollu Tiia ku käski vaa minä ni ei kuulu totella. Ifa olis sietäny totella ees vähän. Ifan onni että Tiia oli siinä, en takaa kui hermot ois pitäny ilman.

Eli siis. Ensin makuu meni muka sillee iha jepa, just oli 2min tulos täytee ku se nousi. Ja siitä se sitte lähti. Se nousi ja nousi ja nousi nii monta kertaa etten edes laskenu enää, nousi milloin jo samantien maahan-käskyn jälkeen, milloin ku kävelin pois siitä, millon ku oli maannu kaikkee väliltä 0sek-2min, millon ku olin palaamassa palkkaamaan sitä. Sit se ei pysyny enää ees 15sek minä jossai 5 askeleen päässä… Mää oli iha et ei ********* nyttei kyl vetele tällanen pätkääkään, et tollasella perseilyllä ei nyt vaan pääse pois tästä tilanteesta. Minä sanon että sinä makaat ni sinä ******* kans makaat etkä nouse ennenku lupa annetaan!!

Tia sitte vähä avusti siinä sanomalla millon voisin käydä palkkaamassa ja noi että jään lähemmäs ja sillonku nään et se meinaa nousta nii estää käskemäl maahan jne. Samalla käveli siinä ympäriinsä, josta Ifa vissii kans otti häiriöö, mut mää olin nii sil mielel et ei nii mitää välii, tippukoo vaik taivas niskaa ni sen pitää maata ku käsketty on, että kävelee vaa iha rauhas häiriönä. Noh siinä sitte menin iha vähä matka päähä vaa Ifasta ja niinku tosi lyhyin välein palkkasin, pääosin alle 10sek makuusta, kerran ehkä 15sek makuusta, sit syöttelin suoraa edessä namia, siinä kehua, sitte vapautus ja mitää sanomatta koira autoon. Nii että kehut tulee vaa ku on maassa, kaikki kiva tapahtuu maassa.

Ifa siis autoon ja Liksu pihalle. Liksuhan nyt ei silleen mitään osaa, tai ei me sillee mitää treenattu, mut vähä temppuiltiin siinä että seki pääs välis pihalle ja että Ifa joutuu odottaan. Harjoteltiin agii varte sitä “tässä”-käskyä. Ei oo viel tarpeeks ultimaattinen käsky, esim. maan isot kivet (………..) oli edelleen enemmän pahoja ku miten kiva lihapulla oli, eli tuli siel tönkköö ravii kivii väistellen. Saatto myös jäädä haistelee kaikkee nii ettei kuunnellu ollenkaa. Mut sit esim. jalkojen välistä se pujotteli tosi hyvin ja kaikkee.

Sitte Ifa takas ulos autosta ja näin. Kyl se jotain autto, koska sit soli vähä enemmän häntä viuhviuh että jesjes ja tarjoili perusasentoo siinä missä ton paikallamakuuhinkutuksen yhteydessä se ei tullu kunnolla sivulle, se ei kunnolla istunut, ei meinannut mennä maahan, lähti pakoon mua… No enivei. Koira sivulle ja maahan. Ja siis. Loppuaikana en kai joutunu korjaamaan sitä kertaakaan? Tiia seuruutti Ruutia siinä vieressä ja Ruuti leikki pallolla ja kaikkee ja Ifa vaa makas. Ei ongelmaa. En todellakaan tajua et onko se ongelma sitte se vieressä MAKAAVA koira vai mitä *****a?!? Luulis että vieressä riehuva koira olis suurempi ongelma kuin rauhassa makaava koira, ja miks makaaminen on niin hirveetä jos istumisessa ei oo mitään ongelmaa?! Ei voi luoja tajuu pienen koiran pääkoppaa. Tilataan täydellinen virusskannaus ja levyn eheytys Ifalle, jotta poistetaan päästä bugit ja turha tieto ja tiivistetään vanhoja tietoja fiksummin, jotta mahtuu enemmän uutta tietoa!!

Otettiin sen kanssa myös yks hyppy sillee aika hyvän korkusena. Piti viedä Ifa siihe vieree kattookseni kui yli sen sään se on mut sit se loikkas sen siit melko suoriltaa nii totesin että joo, kokeillaan tolla. 😀 Voihan se kokeeski joutuu hyppää korkeempaa. Koira sivulle (nyt tarpeeksi lähelle estettä!!), hyppy, seis, vapaa. Siis… ei mitään ongelmaa. Tämä hyvä, eipä otettu sitä sen enempää. 😀 Otettiin myös yksi liikkeestä seis ja yksi liikkeestä maahan jotka molemmat toimi moitteetta. Samoin yksi luoksetulo, joka tosin ei ollut moitteeton, ensimmäinen perusasento oli huono.

Sitten miätein vielä sitä kun se on alkanut edistää seuraamisessa, että milläs vitsillä saan sen pois. No tajusin sitte et puhutaa aina palkkauksen suunnan vaikutuksesta ja määhän heitän sille yleensä namin eteen. Mut namii on huono heittää taakse, liian pienii, ei toi sit nää niitä. Konsultoin Tiiaa ja rupesin antaan vasemmalla kädellä sillee vähän taakse sen palkan ja aika läheltä mun jalkaa (et auttais myös liikaan väljyyteen) ja uskon kyllä saaneeni tuloksia todella nopeasti! Tuntuu että melko nopeesti alko jo sen treenin aikana korjaantuun se edistäminen. Pitää muistaa tehdä sitä lisää! Ja muistaa etten anna oikeella kädellä mut en myöskään suvaitse sitä että väljähtää liikaa koska koittaa kattoo mun vasenta kättä, eijei.

Nyt en vaan tajua mitä tehdään sen paikkiksen kanssa. Tiia sano et jos se kerta ihmisistä häiriintyy noin paljon, niin asemalle/keskustaan sit vaan treeniin vaik iha remmis remmin mitan päässä tosi lyhellä välillä ja välis iha syöttelyä. Täytyy tämä ottaa toteutukseen nopeasti, koska tohon paikkikseen täytyy oikeesti saada joku tolkku ja vähä ******** äkkiä. Toivon että noita kimppatreenejä tulee lisää nii että saadaan lisää treenattua koirahäiriössä tota. Ehkä pitää taas sunnuntaina näyttelyssä treeniä tota. ;P Tai sit ei, ehkä täytyy säästää Ifan energiat kehään. Kehän jälkeen se tuskin jaksaa. Noooo täytyy kattoo. Nys vois kävelyttää piskit ja sitten alkaa trimmaamaan Liksua… Jännää ku ei yhtään tunnu että olis näyttely viikonloppuna. Sillee tietty ihan hyvä ettei valmiiks jännitä sitä. Ehkä mua vaan ******** toi paikallamakuu nii paljo, ettei alakaa jännittää ollenkaa. En ihmettelis. 😀

Agit x 3

Siis enhän mä oo ollenkaa muistanu tänne mistää agista kirjottaa?!

Viime viikollaki olin Ifan kanssa mut eipä siitäkää tainnu tuolla mitään lukea… Ja tällä viikolla oltu kerran molempien kanssa eikä niistäkää kirjotettuna! Voivoivoi… Pitäiskö mun nyt muistaa mitä viime viikolla muka on tapahtunut? 😀 Nooohhh yritetään.

Viime torstain agility, starring Ifa

Aiheena oli siis muistaakseni se ihan sama juttu eli lentökäännöstä lisää. Nyt se olikin jo vähän helpompi kun oli sitä Liksun kanssa jo harjotellut. Ainoo vaan että ku eka on Liksun kanssa agissa ja sit menee Ifan kanssa, nii voi moro… *hissimusiikkia…* *paikalla seisoskelua…* ah nyt se koira tulee, noni, tässä, hyppy! Eli siis Ifalla ei niinkään oo mikään kiire radalla toisinku Liksulla. 😀 Se ravailee siel pitkin poikin kaikessa rauhassa laa-la-laa ei tässä mitään, kaunis sää tänään, mihinkäs sitä kiire pienellä koiralla, ei niin mihinkään. Ja mä ku oon kerenny edellisenä päivänä tottuun Liksun vauhtiin nii sit oon iha :E. Ifa ku saattaa myös jäädä arpoon et noh meniskö nyt sinne putkeen vai ei, mitä Liksuhan ei pahemmin harrasta vaik tulee seki niistä ohi joskus. Olinki ton kerran jälkeen että jaahas eihän se mennyt yhtään hyvin.

Mut to be honest, ei MITÄÄN muita muistikuvia mitä tuolla tehtiin. Taidettiin me keinua ottaa loppuun?? Otettiin me joo, koska muistan ku ope sano et Ifa joustaa tosi hyvin jaloil siin keinul tehdyl harjotuksel. Eipä sii keinus mitää ihmeellistä, onhan sen alkeisversio Ifalle täysin tuttu. ^^

Tämän viikon keskiviikkoagility, starring Likita

No nyt tuli taas uus tekniikka opetteluun, eli pakkovalssi. Ensin harjottelua että koira taas otetaan käteen esteen ohi, sitten että käännytään ja sitten että siihen hyppy perään. Harjoteltiin toiseen suuntaan open silmien alla ja sitte mentii iteksee harjottelee toista suuntaa kun seuraava tuli open silmien alle. Siis aivan tajuttoman vaikee tajuu siihen toiseen suuntaan. 😀 Seisoin siin ja kääntyilin ja heiluttelin käsii mietties et ööö kumpi käsi kutsuu ja kumpi kääntää enkä saanu siihe mitää tolkkuu ja oli pakko keskeyttää ja sanoo et sori mut mä en tajuu. 😀 Ope sitte näytti sen mulle taas ja harjoteltiin, no ihan saatiin onnistuun siin. Mut sitte. Ratana. Ei luoja. Ei.

Piti siis tehä sellanen rata, että että… mutkaputki, hyppy normisti, pakkovalssi ja hyppy, mutkaputkeen, lentokäännöksellä hyppy ja takasi putkeen, hyppy suoraan, pakkovalssi ja hyppy ja vielä putki. Ja ei luoja siitä ei tullut mitään. :”D Ensimmäinen homma oli, että mä en todellakaan muistanut sitä rataa. En vaikka menin sitä kuinka monta kertaa. Ja toisekseen sen vikan lentokäännöksen tekeminen oli jotenkin aivan tappovaikeeta. Oikeesti, hinkkasin vielä varsinaisen opetuksen päätyttyä tai siis sil välin kun otettii vielä vaa keinuu loppuu ja sai tehä ite jotai, ni sitä vikaa pakkovalssia. Mut ei siitä vaan tullu mitää. 😀 Likita sinkoo sieltä putkesta niille hypyille nii kovaa että mä en saa sitä sieltä haettua toiselle puolelle ku se on jo hypänny sen seuraavanki hypyn. Plus että en ikinä loppuun asti hahmottanu että miten mun pitää siinä kääntyä. Ei vaan tullu mitään. Ongelmanahan tosiaan se, että mä oon auttamatta jäljessä Liksun kanssa kun en vaan kerkee tarpeeks edelle. Koska sitku kokeilin sitä vaan niillä kahdella hypyllä nii että jätin sen odottaa ja sit kutsuin nii onnistuin kyl tekeen kuvion jotenkuten, mut vauhdista kun piti miettiä estejärjestys ja missä koira menee ja miten kääntyä, mikä este mistäkin millä taktiikalla niin eijeijeijei. 😀

No loppuun tosiaan keinua sitten. Likitalla on aiiiivan uskomaton veto sinne keinulle, herranjumala ku se koittaa kiskoo sinne ja sitku on päästy pois sieltä nii uudestaa samasta kohtaa takasi ja. :DD Ekal kertaa ope teki niiku muilki et himmaili kunnol koko matkan ja mää syöttelin siin iha laudasta kiinni namia. Noh ope sitte naureli että joo ei oo tolle ongelma eikä mikää tämäkään este, että nyt se antaa sen sitte kiikkaa omalla painollaan ja hidastaa vasta ihan loppuun ettei kuulu kolahdusta ku keinu osuu lattiaan. Eikä Liksu välittänyt mitään vaikka keinu painu paljo aiempaa nopeempaa alas. 😀 Liksu pieni rämäpää.

Tämän viikon torstaiagility, starring Ifa

Ensinnäkään, minähän en silleen tavallaan kunnianhimoisena ja saati erittäin itsekriittisenä oikein hyväksy tuollaista että en osaa, en pysty tekemään niin kuin pitäisi ja että unohtelen radan!! Mietin sitte itekseni koko eilisen illan, yön ja vielä tän päivän sitä rataa ja sitä miten se ohjauskuvio menee ja suunnittelin jo harjoittelevanikin sitä ilman esteitä. Sitteku päästiin tänään Ifan kanssa paikalle ja totesin että otetaan samaa juttuu nii olin jo ihan into piukeena että jesjes pakko päästä nyt kokeileeeeen…! Nohh ensimmäiset yritykset meni ihan miten sattu, jostain syystä Ifa tuli aina ohi siitä ekasta hypystä eikä hypännyt sitä. Sitte sain sen sujumaan niin kyllä se rata alko jotenkuten sujua…! Ei nyt ihan täysin mairittelevasti, mutta paremmin ku Liksun kanssa.

Sit sitä vähä hautomaan ja myöhemmin uudestaan. Ope sano siinä ennen seuraavan kierroksen alkua, että kauheen epätoivosen näkösiä naamoja siellä omistajilla. Paitsi yhdellä, mulla. 😀 Koska näytin varmaa just joltain “:))) :3 >:3”-hymiöiden yhdistelmältä 😀 Sisuunnun oikee tollasesta ja ku oon nii kunnianhimonen nii HALUAN SAADA SEN OIKEIN!! Haluan saada sen sujumaan! Pakko!! En luovuta ennenku onnistun. 😀 Ja niimpä pitiki sitte juosta se rata kahteen kertaan. Melkee heikotti ku sen jälkee pysähdyin kuulemaan palautetta… Nyt meni sitten ne radat tosi hyvin, ainoa rakentava palaute mitä ope keksi oli että ku oon nii pitkä nii niis käännöksissä mun tarttee kunnol joustaa polvista että saan käden tosi alas osottaan koiralle kääntymistä nii se kääntyy paljo terävämmin. Ongelmat oliki lähinnä nois kääntymisis et vähän tuli muutama pieni ylimääränen koukkaus niihin ku en ihan tarpeeks selkeesti ohjannu että kuinka paljo kääntyä ja sitte se hyppy. Mut siis ylipäänsä tosi hyvin, olin tosi tyytyväinen ite! Sekä itteeni että Ifaan. 😀 Nyt meinaa muistin radan ja osasin kääntyillä oikein, hahaa!! >:33 Pikkusen voittajaolo. :’D

Nyt ei sitte ollukkaa enää niin sellanen olo että Ifan kanssa en jatka agia. Voishan sitä senkin kanssa jatkaa, ihan hyvinhän se tuli. 😀 Ei se ehkä nii kisa-ainesta oo ku Liksu jossa on vauhtia nii paljo enemmän, mutta silti! Sellasena kivana aktivointitreeninä. ^^ Tai mistä sitä tietää jos rupeis siihenki yhtäkkii vauhtii löytyyn. Mähän oon siis ihan asennoitunu kisaamaan ihan missä lajissa vaan mun koirien kanssa jos ne vaan on hyviä siinä. 😀 Krhöm agin suhteen ongelma on tietty enemmän minä kun koira, koira menis ku osaisin ohjata mutta no, oppia ikä kaikki, nuoret aivot oppii vielä hyvin heh. 😀