Ifan vika agi

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Koe epäonnistui, mutta taisin saada työpaikan. Lisäksi eilen olisi ollut Liksun vika agitunti, jonne ei kokeen takia päästy, mutta ope olikin sairaana eikä opettamassa, joten korvaustunti ensiviikolla. Ei siis menetetty mitään! Päätin sitten eilen, että kun Liksu saa korvaustunnin ensviikkoon, eikä me kokeessa pahemmin mitään tehty, niin kyllä Ifa nyt jaksaa yhden agitunnin painaa, että otan sen mukaan enkä Liksua. Lisäks noi päiväl juoksi 45min mettäs vapaana nii ei toi rapakunto-Mau varmaa olis jaksanu agia enää. 😀 Joten Iba autoon ja menoks.

Ekaa kertaa Ifa näytti vähän epäileväiseltä sen suhteen, että minne ollaan menossa, ja oli vähän vaisuvelttona vielä kun kierrettiin lenkkiä perille päästyämme. Koirakoulun tiloissakin se oli taas vähän paiseessa että yhyy tääl on jotain koirii, apua. Aattelin jo että noni, voi ei, ei se jaksakaa… Vaan tottakai pieni Piba jaksaa! 8) Kun vaan pääsee kentälle tekemään! Soli iha into piukeena ja olis halunnu suoritella kaikki esteet matkalta jos vaa vaihdoin paikkaa siellä. 😀 Ja sit se taas tarjoili 2on2off-kontaktei mm. A-esteelle ja puomille ja. 😀 Sil oli muutenki vähän sellasii suosikkiesteit siel minne se ois kipittäny koska vaa. Mutta sitten siihen rataan. Saatiin ope suostuun tekeen meille rataa, jossa olis muitaki esteitä ku vaa hyppyy ja putkee. Väitän että aika moni harjakoira jaksoi paremmin kiinnostua kun oli muitakin esteitä mukana. Puomi ja A-este on aika monen lemppari. 😀

Rata oli siis seuraavanlainen: puomi, mutkaputki, pussi, hyppy, mutkaputki (paha sellanen), hyppy “toiselta” puolelta, pitkät kepit, hyppy toiselta puolelta, mutkaputki, A, hyppy, mutkaputki (taas se paha) ja puomi. Oikeasti todella kiva rata. 😀 Tykkäsin! Mitäs tuosta sitten sanoisi… Pitäis piirtää kuva siitä miten ne esteet oli nii hahmottaisitte paremmin. Jos tätä nyt kukaan edes lukee. 😀 Mutta no, kerron tähän ne muutamat ongelmakohdat mitä radalla oli. Ensimmäinen ongelma tuli heti toisen esteen, eli putken jälkeen. Siitä avautuu koiralle näkymä, jossa vähän suorempaan edessä on pussi ja vieressä A-este eli piti olla tarkkana ettei koira lukitse sitä A-estettä sieltä pussin sijaan. Seuraava ongelma oli esteellä 5, eli tuo vaikea putki. Se oli sillee että, juokset koira vasemmalla puolellas ensin pussi ja sitten hyppy, nii hypyltä tiukkaa käännöstä oikeelle ja piti saada koira sinne oikeeseen käteen, koska se pussi oli about täys uukkari, jossa se sisäänmenopää oli paljon lyhyempi (“kauempana”) kuin ulostulopää, joten koirat aika helposti juoksi sinne väärään päähän. Kolmas ongelma oli sitten esteen kuusi, hyppy, jälkeen kun avautui näkymää viistosti sekä kepeille että puomille. Joten taas koira kunnolla haltuun ja omaa rintamasuuntaa kuntoon, että mennään kepeille eikä puomille.

Sitten vaan suorittamaan… No, mä en tiedä oliko noi mainitut eka ja kolmas ongelmia kenellekään muulle kuin meille, mutta… :”D Eli puomille hienosti, ainii ja sit jostain oli jääny siihen puomin alastulolle namialusta ni Ifa jäiki siihen sitä kattelee ja sai vähä huuella sitä että matka jatkuu. Hyvin putkeen, mutta oooopssss sittenhän se yritti juosta A-esteelle. 😀 Vähän korjausta ja pussiin, hienosti meni, hyppy, sitte koiraa toiselle puolelle ja putkeen, seuraavalla hypyllä meinas olla vaikeutta, Ifa ei meinannu jatkaa matkaa sinne taakse asti vaa pysähty siihen etupuolelle. No saatiin se kummiski meneen ja tadaaaaahhh Ifa koittaa sinkoo puomille. 😀 Hirvee huutelu että IfaIfaIfa tännetännetänne ja sitten kepeille. Kepit ei sujunut mitenkään mairittelevasti, piti jokseenkin korjata niitä paljon, mutta päästiin niistä, hyppy ongelmitta, putkeen, sitten se ihana A-este luvan kanssa, hyppy, putki ja puomi ja tadaa, maalissa hengissä. 😀

Aloin siinä sitten analysoimaan omia ongelmia ja miettimään mitä parantaa seuraavalle kierrokselle. Tajusin että vammaan taas samassa asiassa ku ennenki, eli että opetan ne 2on2off-kontaktit koiralle, mut sit en vaadi niitä radalla. 😀 Dönnnngggg joku on vähän vajaa tai jotain?? Sitten pitäs tosiaan ottaa selvemmin ne tietyt esteet ettei kipitä vaan niille. Mietin kyl siin kans et ku oon monta kertaa meinannu kysyy opelta että miten mä saan koiran hakeen esteitä, nii että se tajuis et tää homma on jatkuva suoritus eikä olis joka esteen jälkeen kiinni mun kädessä niin no nyt Ifa kyllä haki. 😀 Tosin epäilen että ko. ongelma on enemmän tyhjäpää-Likitaa koskeva. Ainiin, ja taas sai olla Iipalapsesta ylpeä. Soli meinaan ryhmän ainoo koira, joka tolla ratakierroksella suoritti pussin ilman mitään apuja. :3 Vitsi kun Ifa vaan on niin hieno, miks se osaa kaiken. ❤ :”D

Pussitilanteesta johtuen ope oli sitten silleen että okei, ennenkun otetaan rata uusiksi niin treenataan pussia. Eli ihan perusmenetelmä että ope pitää koiran remmistä, omistaja menee nostaan kangasta ja kutsuu koiraa. Tosin ku tuli meijän vuoro, nii olin vähän silleen että ummm meiltä se suju ni ei kai mei tarvii sitä nyt ottaa? Ope oli et juu ei, tee sä jotain muuta, tee keppejä. Joten otettiin keppejä. Ja se olikin ihan hyvä juttu, koska siihen tarvittiin apua. 😀 Ope ehotti että kääntyisin naama menosuuntaan ja tekisin sillee että astusin aina kohti sitä keppiä joka Ifan pitää kiertää toiselta puolelta ja sitten taas poispäin seuraavalle kepille, kohti seuraavalle jne jne ja että joko puhumalla tai vaikka taputtamalla tekisin siihen jonkun rytmin joka helpottaa sitä suorittamista. Alkuun mokailtiin aika paljon, mä sekosin käsissäni ja jaloissani ja sit Ifa tuli vähän ohi keppejä, meinasin jo turhautua ja siitä aina jotain tuhahtelin, ope oli ihan että äp äp älä tee tollee, ei se oo koiran vika vaa ohjaamisesta kiinni, ja juu siis emmää sii koiralle suuttuus ollukkaa, turhauduin vaan itteeni aina kun en osannut. 😀 Onnistuin sit pitään Ifalle sen homman silleen että OII HIENOSTI MENI vaik oltas vähä kämmätty ettei se lakkaa yrittääst. Varmaan kolme kertaa otettiin kepit niiku kahesti per kerta, ja aloin saada siihen rytmin, kepit hyvä kepit hyvä kepit hyvä toimimaan ja kokolailla kunnialla päästiin niistä, tai ainakin koen että edistyttiin! Sitte ope sano myös noista että pussiin ja kepeille mennessä käyttäkää sitä tässä-sanaa ettei se koira oo A:lla/puomilla. Nii joo ja ennen keppejä mun piti sanoo Ifalle jo aikasemmin, että kepit.

Toka kierros, no, oli varmaan huonompi kuin eka. 😀 Mutta puhtaasti koska mä sekoilin nytte. Menin itte ihan sekasi suunnista siel ekalla hankalammalla putkella ja pyörin varmaan pari piruettia siihen. :”D Mut päästiin kunnial loppuun ja korjattiin aikasempia virheitä ja mikä tärkeintä, Ifa näytti tykkäävän ja tuli mun mielestä jo parempaa vauhtia ku yleensä! Sit oli taas sellanen olo että hitto, sehän osaa tätäkin, jos Liksu ei nii ehkä mä sit alan tavottelee kisoja Ifanki kanssa. :”D Jos Ifa on sit se mun oikeesti supermultimonitoimikoira. Saapa nähdä, saapa nähdä. Ensviikolla Liksu saa näyttää kyntensä ja sitte pitäs tehdä päätöksiä jatkokurssien suhteen. Vähän vammaa kyl silleen jos Liksu nyt evottaa tässäki nii etten haluu jatkaa sen kanssa, sit Piipa vaa pääsee kaikkialle.

Mä kun oon kummiskin (ehkä liiankin?) sillä linjalla, että jos ei voida kisata niin ei me jakseta harjotellakaan. Kisat on se mikä sen motivaation pitää yllä, pitää jonkun mielekkyyden siinä hommassa kun on selkeä tavote mihin pyrkiä. Ja jos Mau ei opi mitään ja Iba oppii niin on realistisempaa uskoa että Iban kanssa pääsis kisaamaan joten kannattaa keskittyä sen treenaamiseen. Buhahah Ifasta tulee superkoira lollol. Eiku häh. :”D Ja kyl tää niinku… Siis… Jos me kisataan agissa niin kyllä me perkele kisataan sitten tokossakin lisää. 😀 HALUUN SEN TK1!! Sitäpaitsi järkytyinhän kokeessa toissapäivänä kun. Kun kun. Paikkis alkaa, liikkuri on että aikahan on 2min ja… Ja sit oon ihan et HÄH?? Paljonko oli?? Aiiiiivan uskomatonta siis, oon yli vuoden treenannu tokoo ja lukenu sääntöjä ja kirjoja ja kaikkee ja silti oon kokoajan luullu että paikallamakuun aika alokasluokassakin on 3min!!! Mutta se on muka 2min?!?!? Mitenniin!! 😀 Ihan järkyttävää! Olen niin järkyttynyt. Ei sillä, oon tuskastellu sitä että ähh öhh kun pitäs treenaa pidempiä ku se 3min että kokeen aika tuntuis lyhyemmältä mutta no sehän on ratkastu sitten jo! Mut nyt on se hyvä puoli, että me ei oikeesti lähdetä kisaamaan ennen enskesää jonne haluan lisää tän vuoden SM-toko-päivän kaltasia päiviä, joten meillä on heeeeeeeeemmetisti aikaa treenaa paikallamakuu oikeesti kuntoon häiriöittenki alla. Pitää tästä muistaa lähtee jonnekki juna-asemmalle treenii jonai lämpösenä päivänä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s