Sisätreenit Tiltulla

Tänään otin niskasta itteäni kiinni ja olin sillee NYT mennään Tiltulle treeniin, ostan sen vapaakortin ja treenataan kaikkee mitä pitää. Otin Liksun mukaa nii että sain laitettuu Ifan oottaa välis ja riehutettuu vähän Liksua. Tehtiin Liksun kanssa vähän kontaktitreeniä ja seisomisharjottelua.

Ifan kanssa alotin sillä että heittelin sille nameja sinne tänne nii että nään onko sille ok se alusta ettei se aristele sitä. Eihän se sitä mitenkään erityisesti. Sitte levittelin vähän sinne tänne noita rallytokon meille hankalampia kylttejä ja harjoteltiin niitä sillee pistekohtasesti, et ei ne mitään rataa muodostanu. Nooohhhh tulee oleen mielenkiintonen sunnuntai mut mikäs siinä. 😀 Ehkä noi liikkeet tarttis viel hieman hiomista. 😛 Liikkeestä maahan on Ifalle jotenki outo, pitää tosi nopeesti kehuu siinä, muuten se luulee et pitiki istuu ja nousee, ku kerta mäki pysähdyin kummiski. Samoin se takaa sivulle tuleminen tai ylipäänsä sivulle oikeesee asentoo seisahtuminen on ihan hirveen vaikeeta. Eteentulooki treenittii lisää, koitin naksutella siit mut ei siin mitää mainittavia parannuksia tapahtunut.

Sivuaskelia koitettiin treenaa, mut siit ei meinannu tulla mitää. Kyllähän se Ifa mukana tulee oikeelle ku se tekee sillee et se sivuttai hyppää päin mun jalkaa ja tiputtautuu taas istuu. 😀 Kyllä se iha oikeesee paikkaa menee mut eiii sen nyt ehkä ihan noin kuulu mennä… Päätin sitte et no harjotellaa ensin sivuttain kävelyy iha eriksee. Koira poikittai etee, namit sen nokan etee ja ns. kävelen päin nii että se lähtee sivusuunnas väistään. Tota tehtiin vähäsen.

Harjooteltiin myös sitä ruutuu uusiks. Tää toimii tosi kivasti tällä prinkkupurkin kannella! Mut en usko et se vielkää tajuu hakee sitä niien tötsien perusteel. Mut nyt rupesin sanoo sille just ennenku se lyö tassun siihen kannelle, että “ruutu”. Pitää vahvistella tota ja sitten alkaa antaa sitä vihjeeks. Vielä en uskaltanut, vaikka Ifa pari kertaa hakoteillä olikin. Tehtiin myös silleen, että vaihdettiin toiselle sivulle lähetys ja siinähän se hämääntyki heti että häh mitä missä se nyt muka on, mitä pitää tehdä?! Joten siihen vähän apua kunnes tajus lähtee ettiin sitä alustaa ja löysi. Mut kyl siit hyvä viel tulee.

Kaukojakin otettiin, m-i ja ne onnistuivat kaikkea 2-7 askeleen päästä, enempää en uskaltanut koittaa kun meni niin hyvin. 😀 Nousi aina hienosti ekalla käskyllä just niinku pitiki. Se siis varmaan onnistuu jo melkeen niillä mitoilla ku pitääki?! Aika hurjaa! Pitää koittaa mitä käy jos käsken i-m-i ja sit vasta palkkaa, et nouseeko tohon toiseen istumiseen.

Otettiin myös kaikenlaisii seuraamisii, koitin parantaa paikkaa ja harjoteltiin vähän pujotteluu ja vasemmalle kääntymistä, tai siis vasenta täykkäriä ja näin. Jossain kohtaa se sit kusahti se koko seuruupaikka nii imuttelin sille tiivistä oikeeta paikkaa ja siinä käännöksiä samalla. Toivottavasti siitä oli apua. Mä unohdan aina seuruuttaa käännöksiä ku meillei sisäl pysty niit tekee. Sit kävelen vaa suoraan ja teen täykkäreitä. 😀 Ehkä ihan hyvä jos olisin menossa pk-kokeisiin ku se tottiksen kaavio on kai aika pitkälti suoraa mutta noh ei nyt ehkä harjakoiran kanssa…

Sitten… dyndyndyy… Nouto… Tunnarilla. Puhuin siitä et pitäis saada se tuomaan se käteen. Noo ensin ihan niit perus että heitän pidemmälle ja naksautan kun se kapula suussa tulee mua kohti. Naksusta se toki tiputtaa sen kapulan ja hyökkää namille (kuten tarkotus). Mutta saattaa ennenaikasesti joskus koittaa tiputtaa kapulaa. No sitte jossai kohtaa lakkasin ottaast namit valmiiks kätee, istuin siihen lattialle naksu toises kädes ja toinen kämmen lattiassa. Ifa nosti kapulaa, naksautin, heitin namin sen taakse kauemmas, se haki sen, juoksi takas kapulalle, otti suuhun, liikku sen verran että kapula oli mun käden yllä ja siitä hiiiiiirveet kehut ja herkut ja kaikki!!! Ja saatiin tätä toistettuu pari kertaa!! Jaiiiks! Ehkä tästä vois lähtee se tajuaminen että haluan sen käteen?? Nyt en malta odottaa jatkokertoja. Kyllä tämä tästä, hitaasti mutta varmasti…!

Sitte koitettiin myös ihan tokojuttuja, liikkeestä seis ja maahan. Kaks ekaa seis ok, sitte se lakkas pysähtymästä käskystä. Sitte ku sen jälkee otin maahanmenolla, nii ei menny maahan ollenkaa. Ei edes erikseen käskettynä. Siinä kohtaa se joutu sitte odotteleen ja Liksu pääs treenimään. Loppuun otettiin Ifan kanssa sellasia paikallamakuun matkaharjotuksia, käskin sen maahan ja kävelin tietyn matkaa pois siitä, jonku 15 askelta, käännyin, palasin takas, palkkasin ja vapautin. Sit uudestaan maahan ja sama 20 askeleen päähän. Ifa ei selkeesti oikeen tykkää tosta paikkishommasta. Kerää paineita vaikka tekis yksinään… Millähän sitä sitten korjais. :S

Nojoo, tuli taas treenattua varmaan vähän liikaa. Pitäis alkaa tekee selkeempi suunnitelma aina että ok nyt treenaan vaan nää jutut ja ku oon treenannu nii lähen menee. Mutta ihan jees muuten! Kyllähän tässä hommaa riittää mutta noh, on tässä aikaakin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s