Archive | October 2011

Ifan agit 5/5 putkeen hakeminen

(Ollaan opiskeltu koulussa vähän about what is good online writing ja nyt tunnen pakottavaa tarvetta otsikoida tekstiä jotta lukija tietää mitä mikin kappale käsittelee ja… :D)

Viimeistä viedään

Jjoo, viiminen kerta taas tästä viiden setistä. Mutta onneksemme saimme kuulla, että päästään jatkaan samana päivänä samaan aikaan lisää, jippii!! Eli ei tämä tähän jää. >:) Tänään oli koirat ollu jo juoksees ja Ifan kanssa treeni muutenkin sujunut siihen malliin, että päätin että se pääsee taas mukaan agiinsa. Tällä kertaa vaan kunnon kävely ennen sisälle menoa että varmasti on kakkat ja pissat tehtynä ulos ja mieluiten moooneen kertaan…

Päivän aihe, toiveeni ovat hyvin toteutettuna

Päivän aiheena oli putkeen hakeminen, että koira oppis itte hakemaan sinne ja vähän vaikeammistakin kulmista. Hitsit että tykkään ihan hirveesti niistä harjotuksista mitä ollaan näillä Camillan kursseilla tehty! Todella hyödyllisiä juttuja, kaikkee sellasta mitä oonki halunnu agissa oppia. 😀 Siis eri ohjaustekniikoita, takaaleikkausta, keppejä, tällasia eri kulmista lähettämisii hakemisii sun muita! Ainoo että keinuu ja rengasta toivoisin otettavan enemmän. Mut tosi hyvä tähän mennes, vois ehkä toivoo että josko otettais noita uudel kurssil?

Harjoitus alkaa, putki suorana

Alotettiin harjotukset ihan suoral lyhyel putkel, kolme toistoo et koira putken läpi namialustalle sillee että saatasiin se oikee hinkuumaa sinne putkee että jeejee superkivaaaaaa. Sitten ruvettiin ottamaan siihen kulmaa, ~45 astetta, 90 astetta, enemmän, enemmän, lopulta suoraa putken sivulta ja sitten siinä matkaa pidentäen. Vastakäsi apuna ja sujui hyvin! Sitten samat toiseen suuntaan. Toinen suunta aina hieman haparoivampi, mutta hyvin meni silti.

Putki mutkalle ja sama uusiksi

Sitten vedettiin putki mutkalle ja sieltä “takaa” “mutkan puolelta” lähetettiin koiraa putkeen ja juostiin sitä “pidempää kautta” vastaanottaan koiraa. Tässä oli vähän ongelmia. Mun piti tosi tarkkaan ja pitkälle viedä Ifa ja kunnolla vastakäden avulla, että se tajus mennä sinne putkeen. Saatiin kummiski onnistuun pienen säädön jälkeen. Siinä piti koittaa kans matkaa kasvatella, mut en usko että kauheen hyvin onnistuin. Sama jälleen toiseen suuntaan. Ongelmat ehkä vielä suurempina. 😀 Mutta jälleen tarkkuutta lisää ja sitku toi hoksas sen nii ihan hyvinhän se meni.

Hyppy mukaan

Seuraavaksi lisättiin kuvioon hyppy. Eli koira hypyn taakse odottamaan ja sitten vuorotellen hypyn jälkeen jompaankumpaan päätyyn putkea jälleen sieltä “takaa mutkan puolelta”. Jos haluais merkeillä havainnollistaa, nii ylhäältä sivulta katottuna se olis vähän niinku | C jossa | on hyppy ja C on se putki ja C:n jompaan kumpaan “kärkeen” hypyn jälkeen ohjattiin koira, jossa se sukelsi siihen putkeen ja näin. Ifa vammas jotain siinä et yhyy apua käsket mua odottaan, nyyh en voi, ihan kauheeta, nyt juoksen pakoon. Mut pidin pään kylmänä ja olin että jeejeehyvämeininkiiijesshyvinsujuu ja niihän se sit sujuki. Eihän tää nyt mitenkään tykkimeiningillä sujunut, mut hei, se sentään meni sinne putkeen ja ihan hyppäs hypynkin. :’D

Jjjja rataantutustuminen alkaa, ohjaajat olkaa hyvät

Joo! Näistä rataselostuksista ei ikinä saa tolkkua mut mä… MÄ PIIRRÄN KUVAN! Tämä tulee olemaan jotain kauheaa, mutta todettuani itse lukijan asemassa olevana ettei niistä pelkistä hyppyputkimutkaleikkaussaksisirkkelirengaspuomipöytäkeppikeinu-ketjuista saa mitään tolkkua, niin turha mun on niitä luetella ilman havainnollistavaa kuvaa. Joten piirrän kuvan.

Noin. Nauttikaa kauniista piirroksesta. :’D Ei todellakaan mittakaavassa tai mitään, mutta hei, saa selvää! Kelpaa tarkoitukseensa. Ja jokanenhan tosta nyt voi parhaan suoritustavan päätellä, puomilta lähetään ohjaaja puomin vasemmalla puolella, koiran ohjaus putkeen, kepeille ja ohjaaja jää taas vasemmalle puolelle (menosuunnasta katsottuna, kuvassa oikealle) jotta saa koiran suoraan ilman puolenvaihtoleikkejä putkeen, sitten jalalla koreasti ja pientä valssinpoikasta tonne puomin ja hyppyjen väliin kutsumaan koiraa että ei mene puomille, sitten taas hypyiltä putken vasempaan reunaan, nytten ei muuten mitään kommervenkkejä kun että itte piti hakea Ifa aika pitkältä tuolta että se varmasti tulee ulos putkesta eikä lähde takasipäin ku sitä kutsun (putken suu siis meni reilusti pidemmälle kuin missä hypyt olivat, siinä jäädä sitte liikkeelle lähettäessä hyppyjen ja keppien väliin jotta päästään taas nätisti (kuvan) alemman putken (kuvan) oikeaan päätyyn ja rrrata valmis.

No kuis män?

Kaks kierrosta saatiin mennä. Pelkäsin etten ikinä muista rataa. Mutta muistinkin! Ja osasin jopa kääntyillä oikein ja pysyä juttujen oikeilla puolilla vaikka meinas plörinäks mennäkin välissä. Lisäksi Ifa jopa suoritti kaikki esteet ilman sellasta *stop-yhyy-envoimennä*-pelleilyä. Toinen kierros oli selkeesti sujuvampi kuin ensimmäinen, “yllättäen”. Erityisen tyytyväinen oon siihen miten kepit meni, siis pitkät kepit (ohjureilla tosin!) muttei kertaakaan luistanut niiltä pois! Meni oikee mukavasti. Ja putkiinkin meni, ilman jotain 20 toiston yritystä. Olisko ekalla kierroksella ollu vähän häikkää niitten putkiin menemisien kanssa? No mistäs minä nyt enää muistan! Pitäs jonkun ottaa aina videota niin vois kattoo että mites meillä nyt oikeesti suju. 😀

Loppufiilikset

Onhan se erilaista ku Liksun kanssa. En oo viel tottunut siihen et Ifalta puuttuu nii paljon vauhtia Liksuun nähden. Toisaalta se ope aina sanoo että kyl hitaammatki koirat yleensä sitten sen varmuuden kautta löytää lisää vauhtia hommaan. Tai sitten hömh… kisatähtäimellä kun tässä kummiskin oon, nii ehkä pitäs saada otettuu niit kaverivuoroi tohon agiin taas sieltä että pääsis kokeileen samoi juttui Liksun kanssa, miten ne sen kanssa sujuu. Sen kanssa olis paljon treenittävää. Takaaleikkaus, kepeillä pää alas (namialusta), nyt tää putkijuttu, tiukemmat käännökset… Noh, täytyy kattoo!

Doboa?

Kysyin myös opelta tosta dobosta, kiinnostais hirveesti päästä yhelle tunnille kokeileen sitä! Yks tunti ois 80€ ja 6 koirakkoo ois maksimi, 80/6=13,33333…. endless row of 3s. Eli ei sillee paha! Kun kummiskin kiinnostais hirveesti. Ja jos joku ei oo familiar with this new dog sport nii eikus Kompassin kurssisivu auki ja toi toka otsikko “Dobo” nii pääsette tutustuun! Kuulostais siis ihan törkeen hauskalta! Oli kerran treenitilassa noita ja tutustuttiin vähän ja hitsi että se vaikuttikin kivalta. Täytyy kysellä josko löytys kiinnostunutta porukkaa joskus ottamaan tollasen tunnin. 🙂

Kosketusalusta + ulkokaukoja

Siis mun on jo ikuisuus pitänyt opettaa toi prinkkupurkin kansi Ifalle toiseks kosketusalustaks. En vaan oo ikinä muistanu treenata sitä. Mutta tänä aamuna vihdoin, ennen kouluun lähtöäni, otettiin se treenin alle. Ensin kerrattiin sitä normia kosketusalustaa sillee *wink wink* tää on se homman nimi. Eii mitään ongelmaa sen kans, Ifa oli ihan yli-intona sen kanssa! Niin oli kyllä treenii seuraamas ollu Liksuki, joka aina Ifaa ennen kävi jyräämässä sen hiirimaton nii että se kääntyili ylösalas jne. 😀 Sitte vaa seuraavaks prinkkupurkin kansi lattialle.

Kannen kanssa olikin sitten vähän ongelmia. Ifa ei ihan suoraan tajunnut, että sitäkin pitää läimästä tassulla. Se yritti purra sitä, ottaa sitä suuhun ja – mikä parasta – mennä maahan sen päälle. 8——D Muistan myös ku sillonku treenattiin takaosan käyttöö vadin päällä kiertämällä nii jos jäin odottaa että Ifa tarjoo eikä se oikee tajunnu nii ku se seiso takajalat maas ja etujalat vadilla nii meni sitte silleen maahan. 8D Pitäen jalat niillä paikoilla. Vissiin ollaan tota maahanmenoo hiottu nii paljo että se sitä tarjoo aina kaikkeen vaikkei se paikallamakuuta edelleenkään osaa.

No koitin vähän ohjaa Ifaa ja ihan tuuriastumisista naksauttelin sille kans ja lllluulen että kyllä me pieni haju siihen saatiin, kyllä se varmaan toiston parin jälkeen rupee tajuumaan sen paremmin. Sit mul on näit hienoi omii hoksauksii että itse tajuan miksi joku juttu kannattaa tehdä niinku se tehdään. 😀 Että miks se läpinäkyvä pieni prinkkupurkin kansi on hyvä ruudun opetuksessa ja mikä on se periaate miten nakkijäljestä tuleekin ihmisjälki jne. On se hienoo kun käy aivot hitaalla ja tajuaa asioita tällasella viiveellä… Enivei. Kyllä toi saadaan viel toimiin.

Sitten kun pääsin tänään vähän ajoissa koulusta niin otin samantien koirat remmiin ja lähdettiin lenkille. Vauhtia piisas ja koirilla näytti olevan hauskaa.

Loput kuvat täällä.

Noh välissä tosta kentän ohitte meni sitten muita koiria tai muuta sellasta, että piti vähän keskittää koirien huomio tarkemmin muhun ettei ne lähte huiteleen. Otettiin siinä sitten vähän treeniä Ifalle samalla. Jälleen taas kaukoja! Nyt sekä m-i että i-m muttei vieläkään kovin pitkän matkan päästä, 3-4 askelta. Ja aiii että kun teki hienosti joka kerta, jeejee. 🙂 Nyt vaa pitäs hioo lisää sitä seuraamista ja sitä perkeleen paikallamakuuta. Pitäs saada aikaseks ottaa treeniä juna-asemalla ja koirapuiston vieressä. Tekis meinaan hyvää. Ja/tai hankkia se kortti ja mennä Tiltulle treenimään!

Haasteita

Saatiin haaste, kiitos vaan Tiia! 😀

Tunnustuksen saaneen pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustusta kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Täten haastan… öö… ei mun blogii lue kahdeksan muuta blogia lähellekään?! Tiedän ehkä yhden ainoan (Tiian lisäksi) ja sekin on Eija salatulla blogillaan! Joten… En voi haastaa ketään. 😐 Mutta teen silti paljastuksia! Ei-itseään-paljastaneet blogilliset lukijat voisivat tästä sitten ottaa haasteen itseensä ja ilmoitella olemassaolostaan.

Satunnaisia asioita, hmm, eli nää saa olla ihan mitä vaan? 8 asiaa jotka jo kaikki tiedätte musta. 😀

1) Elämäni unelma ja haave: oma beauceron. Muut ei kiinnosta, muut ei kolahda, muut ei oo yhtä hyviä.

2) Opiskelen ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja olen samalla töissä postissa.

3) Koiraharrastuksen lajeista lähinnä sydäntäni on toko, vaikka olenkin kiinnostunut myös kaaaaikista muistakin koiraurheilun lajeista poislukien suojelusta.

4) Olen loppuviimeksi erittäin lyhytpinnainen, turhaudun helposti ja odotan tuloksia nopeasti. Lannistun vastoinkäymisistä helposti.

5) Olen kilpailunhaluinen, mutta en pidä voittamisesta, vaikka haluaisin silti olla paras. Tavoittelen liikaa täydellisyyttä, vaadin sitä itseltäni, vaikkei se olekaan kovin mahdollista saavuttaa. En kestä sitä, etten osaa jo valmiiksi kaikkea. (Tämän kohdan tekstit eivät ole mitenkään tekemisissä koulunumeroideni kanssa.)

6) Loppuviimeksi olen kuitenkin aivan tuhottoman laiska, jaksan tehdä kunnolla ja pitkään vain asioita joista olen oikeasti todella kiinnostunut, joissa on tarpeeksi vahva motivaattori. Niinku vaikka tokossa menestyminen harjakoiran kanssa. >8)

7) Kammoan oksentamista (tai sen näkemistä, kuulemista, haistamista, edes tietämistä, omaa tai toisten) fobiatasoisesti. Tämän takia en pääosin käy baareissa, laivalla enkä huvipuistoissa.

8) Rrrrrrrrrrrakastan pitkiä hienoja hiuksia (miehellä). <3________<3

Treeniä …ULKONA

:O Aattella. Jumankauta. ULKONA!!! Näin kylmällä. Huhhuh. Päräytettii autolla Haksii viemää Liksun pepsodent-hymy palautettavaks ja otin Ifan mukaan että mulla on jotain tekemistä odotellessa. 😀 Reppu selkää, lihapullat taskuu ja liikkeelle Ifan kans. Käveltii pikkumatka ku tuli sellasessa vähä syvänteessä vastaa koriskenttä ja tenniskenttii. Kattelin et hmm tossa koriskentän sivussa on ihan hyvä treeniä. Aurinko paisto ja oli kohtuu suojanen paikka nii oli ihan ok lämpöstäkin. Harjoteltiin sitä tiivistä seuruuta, tehtiin siis ihan parin askeleen menoja ja sitten lennosta palkka, tosi hyvin tuntu tulevan. Eteentuloi harjoteltiin ja siinä mukana tuloo. Ei ongelmaa. Ongelmaksi koituivat esim. takaa sivulle kiertäminen (KOSKA REMMI) ja 180/270 asteen käännökset kumpaan suuntaan tahansa. Vasemmalle kääntymistä pitää harjotella kans lisää, käännöksiä ylipäänsä. Niitä ei pysty harjottelee meil kotona joten siihenki toi koirakoulun tila olis aika hyvä. HMM…

Sit vähän temppuiltiin, peruuttaminen suju kivasti, samoin kädet ylös eikä tullut niin liian kiinni ku mitä yleensä. Otettiin myös yks luoksetulo joka oli tosi hieno. Koitettiin sivulla seisomista, ei ihan onnannu, siirtyy vinoon seisomaan. Lopuks iski viel hinku kokeilla kaukoja. Sitä m-i. Käskin Ifan maahan, menin ihan parin metrin päähän, käskin sen uudelleen maahan koska oli nostanut toisen kyynärän irti ja ku se meni sinne kunnolla nii sit vähän päästä käsky ja käsimerkki että “istu!” Ja hhoooo se toimi. 😀 Jeeee. Se nousi sieltä. Jesjes. Sit vähän askeleita lisää. Ja vähän lisää. No emmää varmaa paljookaa pidemmäl ku viiden askeleen pääs käyny, mut aina se sieltä nousi ekalla. Yeeeaaaaah. Tämä hyvä.

Sitten jatkettiinkin jo matkaa, ei sitä viittinyt ihan liikaa treeniä. Mut oli tosi kiva että se mitä otettiin nii pääosin sujui kivasti. 🙂

Kui aktiivisesti treenaan?

Treenitilamietintöjä… Tiltun koirakoululta sais tollasen “vapaakortin” 50€/kk jolla sais treenaa siel nii paljo ku haluu aina sillonku se tila on tyhjä. Eli siis siel vois käydä ihan pirusti treenii joka välis ku vaa siel ei oo mitää päällekkäistä menoa?! Niien kalenterissa perjantait on kokonaan tyhjiä ja muutenki näkyy pääosin tollasia 1-2 varausta/päivä että kyl siel mun aikatauluil luulis löytyvän paljon tyhjää. Mut sittehhän tota ei kannata ottaa jos ei oikeesti käy siel. Mut tuol ois sikahyvä käydä siks et

  1. Ifa on vierastanut niit mattoja, pitäs saada se toimimaan alustal ku alustal
  2. toi on ihan törkeen lähellä
  3. siellä on peilejä
  4. SISÄTILA!!!

Eli näkis että kulkeeko koira seuratessa miten mukana, millä paikalla. Ja vois vetää siel myös näyttelytreenii, jollon näkis että miten se ravaa. Ja ennen kaikkee lämmin sisätila treenille näin syystalvella/talvella! Näitä kaikkia oon kaivannut jo pitkäääään! HMMM… Niin. Siksi kysymys kuuluukin, olisinko tarpeeksi aktiivinen ja kävisin tuolla vaiko enkö? Olisiko järkeä ostaa tuo vapaakortti vaiko eikö? Toisaalta sitte ku ois se kortti ni sitte ois “vähä pakko” käydä treenaa ku siit ois jo maksanu, ehkä se motivois! Ja ku olis viel nii paljo kaikkee mitä treenata. Hiirvee läjä tokojuttuja, iha miljoona erilaista, sitte noita rallytokon juttuja monia ja viel näyttelyjutut ja HUH!! Joo… Kyl mä luulen että se pitäis käydä ostamassa!

😀

Aamuvarhaistreeniä

Tän päivän töitten suhteen oli soppari et soittavat seiskalt jos tarviivat. Nii että pitihän sitä valmiina olla vaikkei sitä soittoo sit tullukkaa. No ei sii mitää, mikäs sii seiskan aikaa aamulla aamulenkin jälkeen koiraa treenatessa?! No ei Ifalla ainakaa mikää, iha onnessaa se oli.

Teimme yksinkertaisen, lyhyen perustreenin. Ensin taas niitä vasentäykkäreitä seuruuseen. Ekalla rundilla Ifa oli iiiiihan pihalla, sitte muisti homman nimen ja alko taas sujumaan. Sen jälkeen vähän seuruupaikan tiivistysharjoituksia imuttamalla. Lopuksi edessä istumista ja siinä mukana tulemista kun itse peruutan. Joojoo namit kädes ni ei mitää ongelmaa. 😀 Hyvin se siinä tuli eikä koittanukkaa mennä muualle.

Menin nyt sitte lueskeleen noi rallyn kyltit ja örr. Suurin ongelma on varmaan toi vamma “ei saa istua sivulle perusasentoon lol vaikka pitää kummiski sivulle perusasentopaikkaan tulla” “aha…”. Ku siis?! Luotanko että koirani ÄO on tarpeeksi korkea että se erottaa milloin sivulla pitää seistä ja milloin pitää istua ilman erillistä käskyä? Kuiskinko sille aina koko treenin että “rally, rally” jollon se jää seisoon ja sitte tokotreeneissä (tai kokeessa?!) oon sillee “tokotokotokoooo, tokoo, tooookoooo” jollon se istuu automaattisesti aina?? Paitsi tietty sillon ku palaan koiran vierelle sen ollessa muussa asennossa. Ärrr. Noh, täytyy kattoo. Ois taas liikaa asioit mitä treenaa. 😛

Mutta tänään on hieno päivä. Siis ensinnäkin tänään tuli palkka ja kuukausiraha (wuhuu) ja mikä tärkeintä, tänään Liksu saa pepsodent-hymyn takaisin. Eli siis hammaskivenpoistoon käy tie. 😀 Epäwuhuu on se että siihen se palkka sitten meneekin. >8( Mutta kumminkin! Sitten kelpaa Liksun hampaita taas esitellä junnukehissä, joita sillä pitäis olla kaks tiedossa. Isoja kehiä vieläpä, hui. Nyt vaa koitan muistaa olla antamatta sille ruokaa kun on se 12h paasto ennen nukutusta… Ja sit pitäs keksii mitä teen sen poiston ajan kun se ei oo täs ihan kodin vieres. No ei mitää, Ifa ja lihapullat mukaan ja jotain treeniä vois vetää.

Noh, nyt meen vetään Ifalle pöytätreeniä.

————————————————————

Ah pitää tulla viel jatkaan. Osu silmiin et 30.10. ois möllirallytokokisat tos Koirakeitaalla. 😀 Ja ois viel tollanen nami-luokka, jossa saa palkataki välissä. Pitäskö mennä? ;P Kato harjotteleen kisastressii hei! Miksei?! Ollaan me kylttei nähty, harjoteltu pari kertaa harjistreeneissä, toi ois viel sisätila eli passeli meijän vilukissalle ja KAMOON kun tossa saa kerran ohjata ja namitkin mukana niin eihän tohon kuole. Plus mitä sit vaikkei osattas mitää… Harjotusta yhtä kaikki, kympin se vaan on. HMMM…

————————————————————

Päivitän nyt viel kertaalleen. Pöytätreeni siis tehtiin niin, että pöytä pystyyn, pistän sinne namei ja koitan oikee hetsaa Ifaa sillee et joojo siiieellä aijj että siel ois nameja naminaminami joooooo nii että sais sen oikee tahtomaan sinne pöydälle. Sitten kun se hyvin osoittaa halua päästä pöydälle, nostan sen vaan syömään ne namit ja sitte heti alas. Tätä toistin joitakin, ehkä kymmenisen kertaa. 😀 Pari kertaa tein silleen että lisäsin ekat namit syötyään nii vähän lisää ja sit taas alas. Kertaalleen myös palkkasin kädestä jo pelkkää sitä tahtoa päästä pöydälle. Toivotaan että tuottais tulosta joskus.

Takaakiertovideo

Mites tähän sais videot sillee embeddeinä näkymään?! Olis kauheen kiva! Nyt ne linkkeinä vaan häviää muun tekstin sekaan. Tai ehkä täytyy alkaa suurentaan fonttikokoo linkeille. 😀

Päätin siis äskösen merkinnän jälkeen et vois kokeilla harjotella takaakiertoi sillee paikallaa, tekniikkana, että sais tiiviimmän kierron. Paskat, huono idea. Hidasti vaan entisestään Ifan nykyistä kiertoa siinä missä sen pitää olla nopea ja sähäkkä. Joten huspois kyseinen tapa ja back to suoraan liikkeessä harjoitteluun. Namit vasempaan käteen ja paino sille että nopeesti käännöksen jälkeen palkkaisin heti. Että josko sitäkautta sais käännöksen paremmaks. No sitten piti otattaa se puhumani videokin. Tässä nyt lyhyt esimerkki miltä takaakierto vasentäykkärissä seuruussa näyttää meillä tällä hetkellä:

Niin ja siis, muistutuksena, tollanen ei oo Ifan perusasento. 😀 Ei ollu tarkotus ottaa sitä perusasennosta, mut sit se tuli siihen vähän tolleen puoliks. Osaa se paremmanki enkä tollasista palkkaa. Nyt kun katson niin hyhhyh kun väljä seuruu, saisi olla parempi. Paranee tossa kun se syöksyy kaappaamaan namia. ;P Mut näyttää parempivireiseltä hommalta ehkä vähän. Kai. Luulen vaan. 8—-D Emmä tiiä. Toivoisin että näyttäis!

Sitten se maaginen sana. Paikallamakuu. Otettiin kaks ihan miniä paikkista loppuun. Välissä aina vähän riehutuksia, naminjahtausta ja tällasta, maassa ollessa paljon namia ja hirveet kehut siinä ku palaan koiran luokse. Ei todellakaan pitkä matka eikä todellakaan pitkiä aikoja, ehkä 15sek. Mut ei olla varmaa kertaakaa kokeen jälkeen otettu, jossa se epäonnistu täysin. Ei vaan kannattais haaskata tätä pitkää talvikautta ilman ainuttakaan koetta niin että ei ollenkaan treenata tota… Joten olihan sitä ihan vähän pakko ottaa. Jatkossa lisää.

PS. Nyt toi linkki erottuu aika makosasti! 8)