Treenausyritys Tiltulla

Joo. Kelasin että nyt olis aikaa taas mennä tonne harjotteleen. Päätin sitte että kirjotan ensin paperille ylös että mitä pitää treenata ja sit treenaan niitä enkä mitään ylimäärästä.

Lista näytti tältä:

  • Sivuaskeleet
  • 270 asteen käännökset vasemmalle
  • Seuraaminen (myös käännökset, muista kävellä tarpeeksi reippaasti)
  • Paikallamakuu
  • Liikkeestä maahan

Aloteltiin sitten sillä, että Ifa remmiin, sivulle, remmi irti, maahan ja odottamaan. Tein samanlaisen harjotuksen tästä etiäppäi ku oon kotona tehny nyt kerran aiemmin (josta en vaa muistanu kirjottaa) eli 2 askeleen päähän istuin maahan namikipon kanssa ja sitten naksuttelin kun Ifa katto mua, välissä vaadin vähän pidempää kattomista, ehkä pisimmillää sellasta 15sek naminantoväliä. Nami siis aina maahan koiran jalkojen väliin niin että se pysyi maassa. Kolme minuuttia makuutin sitä tälleen. En tajuu mikä siin on mut siis ihan kotonaki sisällä ku teen ton nii se alkaa tärisee samantien hulluna. On se, joo, tappavaa tuo paikallamakuu…

Paikallamakuusta sitten sivuaskeliin. Harjoteltiin sivuaskelia oikealle. Ifa poikittain mun eteen, namilla vähä ohjastan ja sit sipsutan sitä kohti nii että sen pitää väistää. Tuntu ihan hyvin hoksanneen tän homman! Vaan auta armias ku koitit tehdä saman koira sivulla. Ei luoja. Ei tullu mitään. Jos koitin imuttaa siinä, nii käänty vaa käveleen suorana eikä todellakaan sivuttain. Mitähän tuolle nyt sit tekis…….

No 270 astetta vasemmalle käännökset sitten. Näitä otettiin vaan imuttamalla, meni ehkä inauksen paremmin kun ennen, käänty ihan vähän osaavammin siinä mukana, mutta silti pylly irtoaa liikaa siltä paikalta missä sen pitäisi olla.

Liikkeestä maahan seuraavaks. Takapalkka käyttöön ja kokeileen. Joka-vitun-kerta meni tällä kaavalla: “maahan!” *seisoo* *odottaa* *istuu* *odottaa* *menee maahan*. Joka ikinen kerta. Ykskään vapautus namille ei nopeuttanut tota. Tein sitte kaks sellasta jossa kyykkään mukana alas ja näytän että maahan ja johan suju hyvin. Joopa joo…..

Nooo seuraamiseen sitten. Ja se vasta kaaos olikin… Päätin että teen sitä että koira saa hakeutua ite seuraamaan samalla ku mä vaa kävelen ympäri sitä tilaa. Ja siis ?!?!?!??!!??!?!? AAAAA!!!!!! eiiiiiiiii. Toi vaan niinku haahuili sillee kahden metrin säteellä musta vasemmalla, oikeelle, takana… Ja loikki sinne tänne ja kaikkee mahdollista, eikä todellakaan kattonut mua. Oli se matto joo varmaan tosi tappava?! Päätin antaa mahdollisuuden pakotteille, josko ne toimis. Koira remmiin ja nyppäsy jos poistaa kontaktin. No ei auttanut ei sekään. Sittehän se vasta väljenikin entisestään.

Tässä kohtaa olin jo niin hermoraunio ja suorastaan vihanen että päätin että nyt loppuu treeni. Mietin kummiski et johonki onnistuneeseen kai pitää lopettaa, joten ok, otetaan jotain jonka toi osaa. Otettiin sitten luoksetulo ihan silleen vaan “kutsuna tulla” eikä “käskynä sivulle”. Tämä onnistui ja tähän jätettiin… En varmaan oo ottamassa tota tänää näyttelytreeneihin, saakeli vammatkoot keskenään tyhmä otus. 😡 Taas kaatu haaveet siitä että siitä vielä sais koiran tokoon, joopajoo, paskanmarjat sanompa vaan. Ärrrrrrr.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s