Archive | April 2012

Juoksupelko

Liksulla oli viimeks juoksu joskus marraskuussa… Ifalla oli helmikuussa… Älkää nyt vaan sanoko että Liksun juoksu menee Moletain ja Ifa juoksu lte:n kanssa päällekkäin. 😐 Revin pääni irti jos menee. En tahdo!!! Miks mulla on narttukoiria kun aina saa stressata näistä juoksuista…? Pitääkö mun muka kesän jälkeen upottaa yli tonni rahaa siihen että leikkautan molemmat?

Paikkista ja temppuja

Kolmannen kerran onnistunut täysimittainen 2min makuu sisällä!!!!!!

Paikkiksen lisäksi treeniin tulivat erilaiset temput. Harjoteltiin lisää jalkojen ali pujottelua ja jalkojen väliin tulemista + siinä seuraamista. Lisäks harjoteltii takajaloillaa ympäri pyörähtämistä jonka toi oppi samantien kokolailla kokonaan. Seuraava projekti on opettaa toi nostamaan tassuja. Oli ensin hirvee ongelma keksii et miten, mut nyt oon päättäny lähtee liikkeelle kosketusalustan avulla. Koitettiin vähän hiirimatolla, mut se ei ollu nii onnistunu. Pitää ottaa post-it-lappu jota lähtee liikuttelee vähitellen ylemmäs. Lopulta siirrän sen mun jalkapöytään ja sitte toi voi heilutella jalkoja samalla ku mäki.

Haluaisin et Ifa oppis ravistamaan lelua käskystä. Mut vähänkö mahdoton tehtävä. 😦 Mul ois vaa nii täydellinen suunnitelma koiratanssikoreografialle jos ois koira joka osais ton. Pitääkö mun hitto odottaa että saan sen beussin ja opettaa se sille sitten… Yritin taas tehdä sitä, että rouhetikun avulla naksautan sitku Ifa vetää vastaan ku vedän ite sitä tikkuu, mut ei se ollu kauhee menestyksekästä. Turhauttavaa. Pitääks mun ruveta aina kulkee naksu ja nami mukana et heti ku Ifa ravistelee leikkiessä leluu nii palkkaan. Sit loppuu varmaa leikkiminen siihen ruuan toivossa…

Huono omatunto

Pakko jakaa tää jonnekin. 😦 Ja onhan tää sentään koira-aiheinen. Näin tänään irtokoiran, enkä tehnyt asialle mitään. 😦 Lk saksanseisoja, tai ainakin tosi sen näkönen, juoksi tänään hyvällä välillä mun auton edestä Kauniaistentien yli kohti tietä nimeltä Hiidenportti Kauniaisissa tossa 15:43 aikaan suunnilleen kun olin tulossa koulusta. Näin kun se jäi jalkakäytävällä tuijottaan pyöräilijää ja sit olin jo menny autolla ohi siitä. 😦 Nyt mulla on hirveen huono omatunto siitä etten menny yrittään ottaa sitä kiinni. Ei sillä, ei mulla ole autossa ruokaa eikä mitään hihnaa millä edes yrittää ottaa vierasta koiraa kiinni. Olishan sitä tietty voinu yrittää haluaako se suoriltaan hypätä auton kyytiin, mutta mitä ihmettä mä sille sitten olisin tehnyt? Se siinä kai aina mättääkin, etten tiedä mitä irtokoirille pitäisi tehdä. 😦

No loppumatkasta ajoin meijän lähieläinlääkärin ohi ja tuli mieleen, että voishan sen koiran viedä sinne ja pyytää et ne sirun perusteella selvittää omistajan ja näin. Mut en ottanu sitä kiinni… En edes yrittänyt… Toivottavasti se ei jää nyt auton alle. 😦 😦 😦 Maailman viimeisin asiahan mitä haluaisin jos oma koira olisi karkuteillä vieläpä ruuhka-aikaan on, että se juoksentelee tuolla autoteitä pitkin eikä kukaan edes yritä ottaa sitä kiinni. 😦 Vannon että tästä päivästä lähtien mun autosta löytyy aina panta ja hihna ja ruokaa irtokoiran kiinni ottamisen yrittämiseksi ja että selvitän mihin pitää soittaa ja miten lähimpään löytöeläinpaikkaan ajetaan. Että seuraavan kerran kun näen irtokoiran, voin edes yrittää toimia oikein. Jätin kyllä karkulaiset ja karkurit -sivustoille ilmoituksen näköhavainnosta, mutta ei se paljon sitä koiraa pelasta. 😦 Ei se sitä autoilta suojele. 😦

Kaikessa pahuudessani toivon koko sydämestäni että kyseinen koira (ja kaikki muutkin maailman karkurit) pääsevät ehjinä elossa takaisin kotiin. 😦

Eteentulo ja paikallamakuu

Kiljasin varmaa ääneen ku tajusin että BH-kokeessa tosiaan taitaa olla että koira pitää käskeä luoksetulossa ensin eteen ja sitten vasta sivulle. Ehämmä hitto tolle oo sitä opettanu. Kyl sen käsivetosesti eteen saa rally-tokoja ajatellen, mutta että kutsuisi suoraan eteen…? Ei ei ei ei ei… No koitin sitä tossa yks päivä harjotella, ihan väärällä tavallakin näin btw, eikä siitä ymmärrettävästi tullut mitään. Totesin sitten etten voi yrittää treenaa tolleen ennenku oon opettanu sen oikeen paikan kunnolla, saanu koiran tarjoomaan sitä ja liittäny siihen sen käskyn.

Eilen sitten treenattin eri tavalla. Polvisyistä treenattiin niin, että istuin penkillä ja Ifan piti tulla istuun mun varpaitten eteen, polvien väliin. Ensin houkuttelin sen siihen ja palkkasin aina, sit odotin jos se vähä tarjois ite, välissä piti kyl silti avittaa. Mut kyl se ehkä jotain käryä siit alko saada. Tosin hirveesti se teki sitä, että jossei se kerrasta tullu oikeesee paikkaa ja jäin odottamaan että se tarjois, niin se ensin istu, sit meni maahan ja siinä makas vaik kui kaua tuijottaen mua. Pelkäsin että se yhdistää sen odottavan hiljausuden paikallamakuuseen (koska mähän en käytä siin viel mitää käskyjä, ohjaan sen vaa maahan ja sit hiljaa odotan) enkä todellakaan halua rikkoa sitä makuuta niin en sitten antanut sen tarjoilla tota kauheesti. Mut rupesin siinä kattoon, että se makaa aika rauhassa… Ilman mitään tärisemistä tms. Joten eiköhän oteta paikallamakuu…

Treeninameina toiminut päiväysvanha juustomakkara, viimeiset palat kippoon, kippo maahan, koira maahan, käytävän toiseen päähän odottamaan. Arvakkaa mitä? Se makas suoriltaan 2min kaikessa rauhassa!!!!! JESSSSS!!!!!! Vähänkö siitä sai kehua ja palkkaa kun niin hienosti teki!! Ihan loistavaa. Jo toinen onnistunut 2min makuu. Uuuuujeeeeeee. o/ Ei otettu niitä enempää, eikä enempää yhtään mitään, vapautin sen vaan sinne takapalkalle ja sit haettiin jääkaapista vielä lisää palkkaa niin että varmasti tuli kunnolla selväks että tämä oli aivan LOISTAVA juttu. 😉

Polvi perkele

Wääh. 😦 Olin pääsiäisen tosiaan Porissa, jossa polvi parani hyvää vauhtia. Turvotus hävis loppupuolella kokonaan, sain vihdoin jalat samaan tasoon ja pääsin istumasta jo ylös ilman tukee (varsinki vessassa…). Eli kaikinpuolin oli hyvä, parempaan päin menossa.

Vaan arvakkaas kun pääsin kotiin. Tai ei tarvii ees arvata, kattokaa sitä.

Oikee tosiaan se telottu, vasen normaali. Ihan on samannäköset hei!!! Ja tolta se polvi tasan tuntuukin. Eli turvonneelta. Kiva kun farkut kiristää tosta polvitaipeen kohdalta oikeeta jalkaa… Tuntuu ikävältä. Ja rappuset on kans aika ikäviä taas kävellä. Pitänee alkaa taas huristelee koulus hissillä…

Ei sillä, oon ollu ilonen ettei mulla nyt oo isoo koiraa. Varmasti huomattavasti helpompi lenkittää kahta pientä edes toisinaan hyvät tavat omaavaa koiraa kun ei nää saa mua mihinkään kiskottua. Ja toisaalta, tuleepahan kunnolla panostettua remmikävelyyn kun ei vahingossakaan anna hetkeäkään periksi siitä että vetää ei saa. Nyt vaan toivoo että toi paranee niin että pääsee taas agissa meneen paremmin ja lopulta näyttelykehissä ja kesätöissä.

O_O Me treenattiin ulkona…

Voitteko uskoa?!?!?

Oon siis Porissa, koko pääsiäisen, ja tänään kyllästyin kökkimään sisällä kun Riku pelaa LoLia. Päätin sitten että kun sää on kaunis ja about kaikkialla on sulaa, ni me mennää ulos treenaa. Ainoo että halusin treenaa Ifan kanssa seuraamista (kunnon pitkiä kuvioita!) ja liikkeestä seisomista, joihin tarvisin naksuttimen. Mut ei oo naksua mukana. Joten kävelin kaupan kautta (toteamassa että se on kiinni) huoltoasemalle ostamaan Bona – Juureksia ja karjalanpaistia (2dl) lastenruokapurkin että saan kannesta naksuttimen. Aattelin ensin että syön eka ite sisällön ja sitte käytän kantta naksuna, mutta päädyinkin vaan pakkaan sen, nakit ja pikkulusikan mukaan ja talsimaan kentälle.

Meijän kenttänä toimi tollanen iso, no, asfalttipohjanen parkkis. Hauskinta oli, että ku pääsin siihen niin samalla siihen ilmesty kolme muutakin koirakkoa treenaamaan. 😀 Joku bortsu, irlanninvesispanieli ja lopulta myös beagle. Noh oltiin aika kaukana niistä kumminkin että ei niistä pahemmin häiriöö ollu. Mutta sitten hommiin. Avasin bonapurkin ja annoin Liksulle ensin maistiaisen. Tarkotuksena ensin ottaa Liksu pieneen treeniin että Ifa sais odottaa. Ifa hullaantu jo pelkän bonan hajusta eikä meinannu pysyä housuissaan ja alko kitiseen. 😀 Noo Liksun kanssa pienet temputukset ja sitten Ifa kehiin.

Ensimmäisenä heti kunnon pitkä seuraaminen. Ja ai että kun se oli pätevä!!! Tosi hyvä paikka ja kontakti pysy kokoajan ja ai että! Hitto toivottavasti se vetää tollee tulevaisuuden kokeissaki. Käännöksiin otettiin sitten myöhemmin hieman lisätehostusta kun meinas jäädä väljäks paikotellen. Lisäks kerran piti muistuttaa siitä että kun liikkeestä pysähdytään, pitää istua. Lopputreenistä sillä rupes sit seuraamisessa tuleen niitä ihme mutkia mitä se toisinaan tekee.

Treenattiin sitten myös sitä liikkeestä seisomista. Ensin naksun kans pari sellasta että pysähdyn ite samalla. Sitte sellasia et käsken ja jatkan matkaa, kuten normisti. Ja hyvin toimi! Ei ihan niin täpäkkä pysähdys kun voisi olla, muttei se pahastikaan valunut. Yeaaaah. Otettiin myös liikkeestä maahanmeno kertaalleen. Erityisesti maahanmenoista tein sitä, että vapautin Ifan sitten sinne bona-purkille. Aiiii että se rakasti sitä. 😀 Oon varma et se toimi tosi hyvänä palkkana sille. Välissä se sai nuolla sitä ite suoraan purkista, välissä annoin sitä sille lusikalla. Näytti varmaan tosi hienolta… Moi syötän koirallenni vauvanruokaa lusikalla. :DDD No mut toimi ku toimi. Ja samalla tuli salakavalasti treenattua kaukopalkalla toimimista. Välissä tuli nami taskusta kädestä (nakki) ja välissä vapautus purkille. Tätä en tosin treenatessa tajunnut, mutta ei se mitään. 8)

Otettiin myös pari luoksetuloa, oikein hyviä, ei koittanut varastaa ja tuli hyvin sivulle. Otettiin myös yksi pitkä pätkä yhteen. Alotettiin luoksetulosta, siitä lähettiin seurauttaan, siitä liikkeestä seis, kävin edessä kääntymässä ja palasin sivulle, käskin taas seuraamaan, liikkeestä maahan, edessä kääntymässä ja takas sivulle, kun koira edelleen makas niin vapautus purkille. Hyvin se teki liikkeitä putkeen. 🙂 Kattelin sitten että hmm, ei sillä näytä olevan kylmä… Ja se tekee liikkeestä maahanmenot aika hyvin… Mitä jos… Aivan. Paikallamakuita. Koira sivulle, maahan, odota. Otin viis askelta ja vapautin melkeen heti. Ifa oli vähän hämillään et ai mitä, joko saa nousta. 😀 Sitte uusiks, kuus askelta, 5sek ja vapautus. Hienosti makas tärisemättä. Sitte viis askelta ja 10sek ja vapautus.

Eli ylpeä ilmoitus: paikallamakuun siirto ulos on alkanut onnistuneesti!!!!!!!

Enempää ei otettu kun noi meni aivan loistavasti. Ihan mahtavaa!!! Siitä sai sitten paaaaaaljon bonaa Ifa. Otettiin siihen päälle vielä vähän jotain ettei siihen lopeteta kokonaan, pakkasin kimpsut kampsut ja käveltiin takasin kotiin (tai siis Rikulle). Wuuuuuuuuuuuu vähänkö hyvä fiilis!! 🙂

————-

Seuraavan päivän lisäys:

Aivan. Muistin tässä jälkikäteen, että treenattiinhan me vielä yhtä asiaa. Nimittäin luoksepäästävyyttä. Niin että tein sitä ite omalle koiralleni. 😀 Eli Ifa sivulle istumaan, käsky odottaa, käyn kääntymässä jonku matkan päässä ja palaan koiran eteen ja silitän sitä ja katon hampaat. Arvatkaa, kaks ekaa kertaa se ei edes pysyny istumassa. Eli ei varmasti ollu turha treeni. Toistin sitä sitten pari kertaa niin että alkoi onnistumaan.

Jee passit!

Jee Liksulla ja Ifalla on nyt molemmilla EU-passit. o/ Moletai here we come. Samoten on kaikki rokotukset nyt molemmilla, joten sekin on hoidossa. 🙂 Vajaa 2kk vielä niin sitten…