Maanantai ja tiistai

Maanantaina hypyn lisäksi otettiin paikallamakuuta sillä etupalkkahöskällä. Mähän en meillä sisällä kuutta askelta kauemmas koirasta pääse, nii tein sillee että käskin koiran sivulle ja maahan, otin askelen, jätin namialustan siihen nameineen, kävelin loput 5 askelta, odotin puoli minuuttia, palasin koiran luo vapauttamaan. Sit sama uusiks mut nami kahen askelen päähän ja sitä rataa aina sinne kuuteen askeleeseen et alusta tuli mun taakse. Kaikki puolminuuttisia makuita. Sitku olin saanu palkan mun taakse, otin yhen jossa pidin sen palkan itelläni käsissä selän takana ja makautin minuutin. Toimi ihan hyvin.

Tuosta tai jostain muusta johtuen Ifa oli sitten ihan tööt agilityssa, sitä ei ois voinu oikee vähempää kiinnostaa. Tosi herkkistuulella eikä se halunnu tehä mitään, ei kiivetä A:ta ei mitään. Kerran se käveli siitä yli. 😐 Siis _käveli_. No aiheena oli taas kepit, ihan ok ne meni mut ei nyt mitenkään mullistavasti.

Tiistaina sitten mentiin näyttelytreeneihin. Olin siellä vähän ennen muita, joten vähän leikittiin Ifan kanssa kepillä (jes se suostu leikkiin ulkona!!!!) ja sit otin valmiiks jo näyttelypöydän pystyyn. Naksuttelin siinä Ifalle aikaa pidentäen siitä kun se korvat pystyssä katsoi mua. Ei siinä mitään ongelmaa. Myöhemmin sitten Ulla tuli katsomaan Ifaa siinä pöydällä, ihan tosi vähän se mulkoili Ullaa mut siis tosi reippaasti seiso siinä pöydällä. Ulla sai hyvin kokeilla sen läpi, ei sinänsä mitään ongelmaa. Lopputreenistä vielä Ifalle sinällään tuntematon ihminen Heidi sai kans kokeiltua sen läpitte ilman mitään suurempia venkoiluja. Mitä ihmettä. Mietittiin sitten Ullan kanssa että se on varmaan sitten se tilanne, se kun mä jännitän, jolloin se tekee tota. Pöydällä seisomisen lisäksi naksuttelin Ifalle juostessa kun se katsoi eteenpäin. Tosi hyvin se pääsi kärryille siitä hommasta. Nyt mä vaan haluaisin että se juoksis korvat pystyssä, kun nykysellään sen korvat koittaa leikkiä vinttikoiraa juostessa. Täytyy naksutella siitä seuraavaksi. 😀

Näyttelytreenien päätteeksi pyysin Ullaa tekemään myös sitä luoksepäästävyyshommaa meille. Hmpfh ei niin minkään valtakunnan ongelmaa! Ei kertaakaan noussut, istui hienosti paikallaan aina ku Ulla tuli kohti ja vähä kumartu päälle. Ihmeellinen on pienen Piipan ajatuksenjuoksu.

No ei sillä, jos säät sallii niin tänään mennään mätsäriin kokeilemaan pöytähommaa uudelleen. Wish us luck.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s