Nahkat ja pehkot

Perjantaina oli juhannus – tuo harvinainen (onnellinen) vapaapäivä töistä! Ja kaiken lisäksi osui mitä mainioin sää kyseiselle päivälle. Niimpä pakkasin aamusta varhain (no vasta puol 9) mun nahkarukkaset (siis Liksun ja Ifan…) autoon ja hurautettiin Viikin suunnalle hakemaan Rebecca ja pehkot Sagur & William mukaan ja mentiin treenaamaan. Päivän ohjelmassa oli niin agia kuin tokoa – ulkona.

Ifa pääsi agikentälle ensimmäisenä. Sille aivan vieras kenttä, joten ensin haettiin vähän tuntumaa esteisiin. Piti testata että meneekö se niistä mitään kun on ihan vieraat. Puomista se tuli ekalla yrittämällä ohi (tai siis nousulta hetipian alas), mutta uusinnalla meni puomin ja sen jälkeen ei mitään ongelmaa.

Otti tosi nätisti käskystä myös puomin kontaktit!! Tästä olin jokseenkin yllättynyt.

Ihan hirveesti ei kuitenkaan mitään kikkailtu. En oikeen keksinyt että mitä olis tehnyt. Rengasta kokeiltiin ja miellyttävää kyllä, Ifa osaa hypätä sen oikeasta kohtaa. Jeee! Eikä niiden putkikaan tuottanut ongelmia. Ifa oli kyllä yllättävän terässä, tai kun ei se aina oo oikeen halunnu agia tehdä niin nyt se oli kyl ihan vauhdissa.

Hetken siinä hyppelehdittiin jotain, kunnes Liksu vuoroon. Liksu oli iiiiiiiiiiiiiiihan onnessaan. 😀 Ei kyllä tuottanut sillekään mitään ongelmia mitkään putket tai puomit tai renkaat tai muut. Liksu pääsi treenaamaan myös keinua. Kerran äksidenttinä keinu heilahti koko matkan itekseen maahan, mutta eipä se Liksu siitä pahemmin välittänyt. Tai kyllä se siihen reagoi, mutta ihan entiseen hulluun malliin se sinne keinulle kiskoi kun uudelleen otettiin. 😀 Liksu on hieno Liksu. Sen kanssa kokeiltiin myös pussi ja sieltähän se sujahti läpi ihan ilman mittään onkelmia.

Siinä sitten Rebecca treenaili vuorollaan omia koiriaan ja mä koitin epätoivosesti ottaa kuvia, kaikki reissun kuvat näytillä Rebecan kuvat.fi -sivulla.

Aikamme agiliideltyämme siirryimme tokon pariin. Otettiin liikkuroituna läpi kaaaaaikki liikkeet, paitsi paikallamakuuta ei liikkuroituna. Tuomarintarkastus ja luoksepäästävyys aivan täydellisiä, mitä hittoa?! Ifa ei väistänyt Rebeccaa ollenkaan. Oon edelleen ihan äimänä, miten tää on ees mahollista. 😀 Seuraaminen oli ihan hirveetä paikotellen, kun Ifa eksyi haahuilemaan minne sattuu. Piti vähän äänekkäämmin olla että KRHHHMMMM että koira palas takas ruotuun. Vapaaseuruussa juoksuosiossa se jäi taas metrin jälkeen. Perkele. Mitähän tuolle tekis… No, sitten jäävissä se sekotti, tai hienosti se painu maahan, mutta kun se painu maahan myös seisomisessa, vaikka käytin vihjeitä. Sitä piti sit ottaa aika montakin kertaa että sain sen pysähtyyn seisoon. Eli tiedämpä että koepaikalla ennen koetta naksutellaan pari kertaa seisomisesta… Luoksetulo oli ihan super, tuli laukalla mutta ei hypännyt mua päin vaan kierty ilman sitä hienosti sivulle. Hyppy täydellinen, ei moitteen sijaa. Wuhuuu!

Ja arvakkee mitä, sit otettiin tietty myös paikkista. Ifa joutu maate Sagurin viereen. Onneksi Sagur on niin etevä, että saatiin käyttää meidän takapalkkaa. Uskon että oli ihan superhyödyllistä päästä käyttään sitä takapalkkaa myös koiraseurassa. Ifa oli aluks aika epäluulonen, mutta parani siitä huomattavasti. Kävin 10, 15 ja 20 askeleen päässä koirasta! Eli varmaan koemitoissa, koska 20m vissii koirien luota poistutaan kokeessa! Otin sellasia about 5-10, pari kertaa vähän ylikin, kestoisia makuita. En hirveen pitkiä uskaltanut kun eka kerta koiraseurassa ja vieraalla kentällä mut siis siihen nähden niin Ifa oli ihan super!!! Aika paha kun nyt tästä nousee hirveen suuret odotukset että makaisko se kokeessakin……… 😀 Toivossa on hyvä elää ja ainakin tämä oli ihan tosi hyvä alku!!

Tokotusten jälkeen, kun muuten unohdettiin ottaa ruutua tai mitään muuta, niin otettiin vähän lisää agia. Toisella kentällä oli kivasti esteitä silleen että siitä sai suunniteltua hauskan pienen ratapätkän. Harmi kun Liksun suorituksesta ei ole videota, en tajunnut pyytää. Mutta Sagurista ja Williamista on. 😀 Linkkaan nyt ne tähän niin saan selostettua millaista rataa tehtiin.

Tuosta sitten Liksun kanssa jatkettiin pöydälle, siitä puomi, putki ja A. Oli mukana pätkä! Toi alun 4 ekaa hyppyä oli hauskat kun sai vähän harjoitella että toimiiko tää ohjaus niinku kuvittelee kun oli vähän pyörittelyä se. Oli myös miellyttävää huomata, miten omat vinkkini ilmeisesti auttoivat Rebeccaa ja Wiltsua tuon pätkän kanssa! En siis oo ihan ollu korvat ummessa Camillan opetuksessa, kun kerran osasin vähän auttaakin.

Kaiken kaikkiaan oli ihan mahtava päivä, harmi kun työt ja säät eivät mahdollista tätä useammin. 😦

Juhannuksen vietin sitten koirien kanssa Jaskan luona Vihdissä. Tuli ainakin lenkkeiltyä kunnolla, sunnuntaina käytiin kiertämässä koko Kaitalampi. 😀

Jasmine ei ollut iiiiiiihan kauhean mielissään mun reittivalinnoista kun valitsin pienimmät löytyvät polut ja sitten välissä kiivettiin aikas mukavia jyrkkiä kallioita ylös miten sattuu ja kaikkea. 😀 Mutta mulla ja Ifalla oli kotoisa olo. Ifa oli iha innoissaa ja juoks sinne tänne. Sit tulevia hakutreenejä ajatellen otettiin yks sellanen, et annoin Jaskalle namin ja käskin sen metsään jonku matkan päähän kyykkyyn ja lähetin Ifan perään. Kyl muuten ampas! Ahne koira ftw. Nyt ehkä vähän jo odotan mitä huomisesta tulee… 🙂 Huomenna siis hakumetsälle taas, nyt ehkäpä koirat mukana.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s