Haut ja tokot ja oliko jtn muutakin?

Yritän tässä nyt epätoivosesti muistella mitä tehtiin viime viikon hakutreeneissä…

Olin vähän sitä mieltä, että viime kertaset pidemmän matkan maalimiehet ei ollut Ifalle minkään valtakunnan ongelma, että lisää pökköä pesään vaan. Halusin nyt myös pistää silleen että en lähetä koiraa suoraan helpoimmasta kalliokohdasta, kyllä se ylös pääsee mualtakin tai jos ei pääse niin kiertäkööt. Ensimmäinen maalimies mielikuvana radan yläpuolelle, vasemmalle, mentiin jyrkemmästä kohtaa ylös ja sit pysyteltiin melko lähellä etureunaa sen jyrkkyyden takia. Ettei lisätä matkaa ja maaston vaikeutta molempia liikaa kerralla.

No, ukko paikalleen, koiran kanssa takasi keskilinjalle ja sitten lähetys. Sinne se ampas, katto kallioo että öö vähän on korkee, lähti menee pidemmälle kunnes löysi kohdan mistä pääsi kalliolle, mutta jatkoi sitten siitä sitä viistottaista suuntaansa edelleen (keskilinjaan nähden) eteenpäin, siis varmaan 45 asteen viistossa. Siellä se sitten seikkaili pitkään, juoksi ees taas ja ihmetteli kun ketään ei löydy. 😀 Juoksi ja juoksi, haki ja haki kunnes vihdoin tuli takaisin. Otin sen uudestaan siihen, mielikuvasanalla hetsaus ja uusi lähetys. Nyt juoksi suoremmin sinne mistä jo tiesi pääsevänsä kalliolle, kävi taas vähän edempänä, kunnes käänty takasipäin ja sieltä lopulta löysi maalimiehen. Oho oho. 😀 Oon aika yllättynyt että pitkästä tyhjästä pistostaan huolimatta se lähti hyvällä meiningillä uuteen lähetykseen, joka sitten onneksi palkittiin maalimiehellä. Ei loppunu motivaatio kesken. Hienoa! Hyvä kun koira treenaa itsekseen näitä tyhjiä pistoja, ei tarvii ite miettiä miten niitä lisätään treeniin. 8) Eiku…

Seuraava maalimies taas mielikuvana pitkälle alas, ihan täyteen matkaan. Tää on sinällään hieman haastavampi kun keskilinja lähtee nousemaan, tuntuu musta ainaki aina että alapuolella matkaa sivurajalle on enemmän kuin ylhäällä. Tää on Ifallekin jotenkin hankalampi puoli sillonku lähetetään vähän kauempaa kuin heti siitä etulinjalta. Oltiin siis edetty joku 50 metriä keskilinjalla siihen lähetyspaikalle. En oo ihan varma että tekikö Ifa taas sen, että se lähti, mutta pysähtyi kattomaan mua ja kun en reagoinut niin lähti jatkamaan matkaansa. Loppuviimeksi melkolailla ongelmitta se löysi kyllä itse maalimiehelle ja oli vissiin ihan hyvää vauhtia tullut vaikka olikin hetken risteillyt. Oli kuulemma käynyt kattomassa meijän avonaisena olevan umpipiilon. 😀 Hitsi, pitäiskös sitä ruveta laittaan ihmisiä piiloihin jo…

Kolmas oli sitten jälleen valmiina ja yläpuolella. Tässä tuli huomattua huolellisuuden tärkeys. Koitin vähän hutiloiden lähettää Ifan pistolle, se meni metrin jos kaks ja tuli takasi, koitin lähettää vielä enemmän hutiloiden eikä siitä tullut yhtään mitään. Kutsuin sen kunnolla takasi, mielikuvasana kunnolla käyttöön ja sitten lähetyskäsky ja kah, johan alko pelittää. 😀 Sitten se lähti kunnolla. Se eteni aina kallion alareunaan asti, jossa se mun mielestä hetken pyöri, kunnes sai hajun ja lähti juoksemaan kalliolle. Mä mietin siinä että mihin hittoon se koira nyt oikeen läks, kunnes sieltä rupes kuulumaan kehuminen. Kas, maalimiehellehän se läks. 😀 Maalimies vaan oli eri paikassa kuin mitä itse oletin/luulin/veikkasin. Eli oppitunti oli jälleen kerran – luota koiraasi. Hienosti meni. Huomenna olis tarkoitus kattoa jos saatais videota…

Ennen hakuja olin muuten tehnyt pienen makkarajäljen pellolle, mutta voin kertoa, se oli niin katastrofi että ei siitä tarvitse sitten tämän enempää puhua.

Rallytokoja oon vähän miettinyt, kun jos käy hassusti että tulee tulos enssunnuntaina molemmilta rallyradoilta niin ollaan sitten VOI:ssa. Ja syyskuun lopulla olis Espoossa rallykisat johon olis kiva osallistua, mut jos tulee tulos nii sit pitäs olla ne VOI:n liikkeet plakkarissa. Kattelin niitä tossa yks päivä että mitäs siellä nyt on, ja mieleen jäi liike että koira käsketään vauhdista seisomaan, kierretään koira pysähtymättä ja sitte koira jatkaa suoraan mukaan seuraamiseen.

Ajelin perjantaina Poriin, jossa tuli sitten yhden lenkin päätteeks testattua toi. Olin ostanu kaupasta mehujään, näytin sitä Ifalle, käskin sivulle, seuraa, seis, kiersin, seuraa, tadaa, toimii. 😀 Ei ropleemaa. Samoin se osaa tosi hyvin pujotella jalkojen välistä oikeelle. Muistaakseni ollaan myös treenattu spiraali nii että koira on oikeella. 3 askelta peruuttaen on vähän vaikea, seinän vieressä onnistuu mutta vapaassa tilassa se lähtee kääntymään ihan ihmeellisesti pois paikoiltaan. Ainii oikeelle puolelle sivulletulo pitäs opettaa, se olis tarpeen, mut muuten tuolla ei sit oo mitään ihmeellistä. Voiskin mennä sitä treenaa heti ku tää on kirjotettuna…

No, Pori kun Pori. Sunnuntaina tuli sellanen olo että Ifalla on ihan tajuttomasti virtaa ja ulkona on käsittämättömän lämmin vaikka näyttää tosi kylmältä ja tuulee vähän. Joten eikun koirat ja Jaska autoon ja Tupalan kentälle reenimään. Siellä oli suorastaan kuuma, tai ei edes suorastaan, vaan OLI koska Ifakin alkoi läähättää. o_O Oltiin matkalla pysähdytty kauppaan ostamaan palkka joka oli iso pilttipurkki josta sitten palkkailin Ifaa. 😀 Otettiin sen avulla pari eteenmenoharjotusta jotka oli jees, mutta siit pitää joskus päästä eteneen. Sitten, no, otettiin vähän kaikkea muutakin. Seuraaminen oli aika hyvää ja palkkasin juoksuseuraamisessa kunnolla mukana tulosta kun kokeissa aina jätättää siinä.

Testattiin liikkeestä seisominen, meni taas saatana ekalla maahan mutta korjattiin se. Testattiin liikkeestä maahanmeno joka ihan perfect. Niin ja nää jäävät tehtiin AVO:n versioina, eli palaa koiran taakse. Ei siinä ongelmaa, ei liikkunut. Yes. Harjoteltiin kaukojen istumaannousua 2-3-4 askeleen päästä. Oliko tossa 3 askeleen päässä kun ei noussutkaan ekalla käskyllä, vaan vasta tokalla. Vapautin, mutta en palkannut ja otettiin uudelleen ja kun nousi ekalla niin palkka. Hyvä. Neljän askeleen päästä (en tiedä miksi piti ottaa sieltä jos ei kolmestakaan noussut) ei myöskään noussut ekalla vaan vasta tokalla, käskin siitä takaisin maahan ja siitä istumaan, teki nämä vaihdot ekalla ja siitä sitten palkka.

Kokeiltiin luoksarin stoppia mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään. Testasin myös tötsän kierrossa tötsälle pysäytystä. Tulee vähän liikaa ohi. Tätä pitää jatkossa ottaa huuuuuuomattavasti lyhyemmältä matkalta että pääsee palkkaamaan suoraan tötsän taakse. Pitäs onnistua sillä, ellei opeta erikseen käskyä “tötsän taakse” kun nyt se osaa kiertää tötsän. Mitäs kannatatte, uutta käskyä vai vanhaan stopin opetusta?

Ja sitten otettiin noutoa. Tunnarikapula vaan oli kotona treeniliivin taskussa, mut onneks kaks muuta kapulaa eli normi ja ohjattu oli laukussa. Ohjattu käyttöön. Ensin koitin saada Ifan kapula suussa kiertään tötsää, sain hetken tapella kunnes onnistu. No se oli ihan tylsää, entäs se kapula suussa istuminen. No siitä taas ei meinannut tulla yhtään mitään. Ei niin mitään. Varmaan vähän vajaa 10 kertaa “toi mukaan” “istu” *pudottaa ja sitten istuu* *repeat endlessly*. Argh. No ei. No sitten tuli mieleen että mähän olin halunnut kokeilla mitä käy jos käsken koiran sivulle, heitän kapulan ja käsken hakea. Siinä kävi näin:

Kyse ei siis pitäisi olla siitä että intoa puuttuu. 😀 Nyt pitäisi vaan saada se tuomaan kapula käteen asti. Ehkä menen treenaamaan sitä seuraavaksi… Mutta tosiaan, Ifa lähtee tosi hyvällä innolla kapulalle, ottaa sen ja lähtee tuomaan, mutta ei tuo sitä mulle asti. Otettiin yks treeni just tolleen, sit koitin seuraaval kiekal et en vapauta sitä tos puoles matkas jollon se tiputti kapulan ite eikä sit enää tuonu sitä. Otettiin kolmas jossa taas vapautin sen. Mut nyt pitää taas lähtee treenaan tota että se tuo sen käteen asti. Eli liikkeen loppuosa. Mut jotenki ton testin myötä on silleen luottavainen olo että ehkä se vielä noudon oppii! Tuleekohan sen haun ilmasurullakski sitte tollanen pienenpieni ohjatun kapula, vai…. 😀 Nojaa.

Treenien lopuksi, paikallamakuu. Ja siis tässä kohtaa viimestään on hyvä muistuttaa, että kenttä on tosiaan nurmikenttä!! Joka on Ifalle ollut aina pahempi. Jätin takapalkan taakse, sanoin vihjesanan, (käskin maahan menneen koiran takaisin istumaan, sanoin valmistelusanan uudelleen,) käskin koiran maahan ja odottamaan ja poistuin 20 askelta ja käännyttyäni löin kännykästä ajanoton käyntiin. Tuijotin sivuun Jaskaa ja Liksua kokoajan, satunnaisesti vain vilkuillen Ifaa. Ja Ifa makas niin rauhassa kun vaan voi rauhassa olla. Ei sillä ollut pienintäkään aietta nousta. Ouuuuuujea, 2min jälkeen sitten vapautus ja ihan hurjat bileet! Niiiiiin taitava koira! 🙂

Nyt vaan vähän vituttaa, kun koiralla olis liikkeet kunnossa mutta ei voida kisata. :EEE Öriöriöri. Koita täs nyt arpoo tulisko viel tollasia lämpösiä päiviä että vois ilmottaa ton kokeeseen vai ei. Huoh. 😀 Mut jos tonne Tupalan kentälle tulee kisat niin sinne kyllä mennään joskus!

Äsken otin sitten tästä taas innostuneena vähän noita rallyjuttuja. Lähin taas opettaa tota oikeelle sivulle tuloo, oikeella pysymistä, tupla-saksalaista ja noita paikallaan käännös koiran kääntyessä omistajaa kohti tai poispäin. Tai no sitä poispäin kääntymistä ei treenattu, mut kohti kyllä. 😀 Ja nämä ihan hyviä, ihan hyvin se alko kuuntelee käskyä ja teki sen mukaan. Hieno koira. 🙂 Peukut pystyyn et sunnuntaina menee radat hyvin.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s