Fyssari ja liikkeestä istuminen

Eilen luin noista uusiutuvista tokokoesäännöistä ja olin ihan että fffffffffffffffffffffffffffuuuuuuuuuu ja sitten päätin että koska siellä ja BH:ssa on liikkeestä istuminen, niin me opetellaan sitä nyt ja naksuttimen kanssa. Tein ensin paljon sitä, että peruutan koiran edessä ja siitä käsken sit liikkeestä koiran istumaan. Ehkä murto-osa näistä onnistu, pääosin jäi joko seisoon tai meni maahan. Olipa turhauttavaa. Sit vaan jostain syystä päätin että en jaksa enää peruuttaa että otetaan normaalista vapaasta mukanaseuruusta mut niinku sillee koira iha oikeella paikalla. Ja sit se istu aina istu -käskystä. ?!?!?!?!?! :DDDD MITÄ. Toi koira on ihan käsittämätön. Ei sitte helpoteta, ku helpotetusti ei suju, mutta normaalisti menee ku vettä vaan. 😀 Hahahahhhha. Niin, mitäpä sitä turhaan erilailla tekemään… En tosin tajua miten ei voi ymmärtää istu -käskyä kun se on mun edessä, ja sivulla se onnistu sillee joku 4 kertaa putkeen, ei tehnyt kertaakaan väärin ja sit lopetettiin kun olisin ehkä pyörtynyt kohta siitä että miten se nyt sen muka jo osaa noin. NOJAA. KELPAA MULLE.

Tänään oli sitten fyssariaika, toiveissa selvitellä Ifan ihmeellistä juoksemisen jälkeistä ontumista. 55€ meni ja mitään ei selvinnyt. Koira hyvässä kunnossa eikä mitään sellasta löytyny, joka vois selittää ontumisen. Ööööhhh… Ifa kumminkin selvis tilanteesta yllättävän hyvin. Ensin se meni innolla huoneeseen, sitte se totes että oh shit, tää ei taida olla kiva juttu. Sitte se ei enää suostunu lähestyyn sitä ihmistä ja kun ohjattiin Ifaa meidän väliin se meinas panikoida. Hetken rauhotus siihen ja namit esiin fyssarin toimesta ja oho kun alko tapahtuu ihmeitä. Ifa ei ollu kerenny mennä viel niin lukkoon ettei herkut maistuis vaan ne uppos niin että fyssari pelkäs sen ryöstävän kohta koko purkillisen niitä herkkuja. 😀 Hyvin söi suoraan sen kädestä. No sitte kaikenlaisia taivutuksia ja vääntelyitä ja kääntelyitä ja tasapainon tutkimista ja seisomisasennon analysointia ja kaikkea mahdollista. Hyvä leveä selkä jossa ranka hienosti lihasten välissä olematta jumissa ja kaikki jalat venuu niinku pitääki, ei pienintäkään merkkiä mistään luksoitumisvaarasta, hyvät tiiviit olat, ei kipupisteitä. No eipä se oo kolmeen viikkoon tietty ontunu, mutta silti. Vähäsen Ifa pyristeli kyljellään vastaan, mutta lopulta se melko hyvin antoi siinä kattoa ja suostui jopa edelleen samalla syömään. Ihan loistavaa. Ja lopuksikin oli vielä kaveria kunhan oli namit esillä. Nyt pieni rohkea lapsi syö ansaitsemaansa härän jännettä tyytyväisenä. Katsellaan miten jalka jatkossa reagoi…

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s