Agiepikset Lohja 10.3.

Täähän kulkee nimellä Ifan treenikirja, koska yleensä teen mitään vaan Ifan kanssa. Tänään oli kuitenkin poikkeuksellinen päivä. Olin nimittäin ilmoittanut Liksun agiepiksiin Lohjalle. Ilmotin sen kisoihin ja sit totesin että jaa se ei muuten oo vissii koko tän vuoden puolella edes kaukaa kaihoisasti tosiaan nähnyt edes agiesteitä. No pikkuvika! Menoks vaan!

Tänäaamuna sitten pakkasin koirat ja kamat, ajoin Vihdin kautta hakeen Jaskan ja Frein mukaan ja suunnattiin kohti Lohjaa. Kylmä oli taas ku sanonko missä, -20 kevyesti aamulla kun koitin autoa starttailla käyntiin. Paikanpäällä todettiin, että käsitys lämpimästä hallista on edelleen HYVIN suhteellinen. Vaan eipä siinä mitään. Käytin koirat pihalla, laitoin häkkiin paksun fleecen alle odottelemaan ja vähän ennen rataantutustumista kävin vielä hölkkäilemässä Liksun kanssa ulkona. Liksu ei tosin ollut kauheen innostunut, kun tassuja palelsi pakkanen. No, rataantutustumisessa totesin että rata on sikäli ihan simppeli, kaks kertaa pitää muistaa vähän kiepahtaa ja sillä selviää. Eikä esteitäkään enempää kuin 17. Lähtöjärjestys arvottiin ja pieni kiire iski kun todettiin että noniin radalle Anna ja Likita ensimmäisinä, valmistautuu se ja se. Silleen ÄÄKK!! Äkkiä koiralta valjaat ja puku pois ja kipitys lähtöön kun kuuluttelivat jo uudelleen meitä.

Tuomari vihelsi pilliin ja jätin Liksun lähtöön odottamaan. Aloitus oli kolme hyppyä ja sitten mutkaputkeen. Menin tokan hypyn taakse kutsumaan koiraa. Mietin sitä, että ei sovi mennä liian pitkälle muttei myöskään sovi jäädä liian lähelle ja kaks tuntui sikäli olevan ihan ookoo. Pelkäsin, että jos meen liian pitkälle niin se ei joko lähde ollenkaan tai tulee ohi. Nyt se lähti hyvin hyppäämään nuo, mutta heti neljäntenä olleeseen putkeen tuli kielto. Ei mennyt ekalla, onneksi sujahti sinne tokalla yrittämällä. Siitä hienosti puomille jonka jälkeen käännös oikealle muurille. Me ei olla varmaan ikinä treenattu muuria, joten olin aika tosi ilonen kun se hyppäs sen ongelmitta! Siitä jatkettiin kaks hyppyä ja putkeen. Paitsi kun ei se mennyt sinnekään ekalla. 😀 Tokalla jälleen sujahti. Muistin kiepahtaa toiselle puolelle että päästiin seuraavat kaks hyppyä ja putkelle, joka oli mutkalla puomin alla.

Putkelta jatko hypylle, jonka jälkeen piti taas vähän venkslata että sai koiran oikealle puolelle ja siitä yli A:sta. Joo, ei ongelmaa. Paitsi. A:n jälkeen oli enää kolmen hypyn kaari maaliin. Muuten hyvä, mutta juuri ennen näitä hyppyjä Likita pysähtyi paskalle. :|||||| Ei ole sanoja kuvaamaan sitä häpeän ja ärsytyksen määrää minkä se aiheutti. Ja Liksu vaistos sen kyllä hyvin vaikken mitään sanonut tai tehnyt, eikä meinannut suostua tekemään enää mitään. Sain sen kummiski lopuista hypyistä yli sitte. Anteeks vaan mutta se oli just käyny paskalla ennenku tultiin halliin. Ja kuten kerroin, se oli käyny viel uudestaan ulkona. Ja silti piti vääntää radalle. Oikeesti!! Radalta tullessa oli vähän sellanen olo että voi viddu… En mä olis suuttunu, jos mä oisin mokannu ohjauksia tai koira ois mokannu jotain, mutta että se paskoo sinne radalle niin vähän kyllä otti aivoon. Kelasin kumminkin, että en mä voi sille nyt vihotella, koska muuten se ei takuulla tee tokalla radalla mitään. Joten palkkailin normisti sitten radan jälkeen siinä ja vähän riehutin sitä ja koitin saada hyvän fiiliksen takas molemmille.

Pyörittelin Liksua siinä vähän lämpimikseen ratojen välissä ja otettiin jotain lämppähyppyjä kans. Lopulta meidän hurja 10 koirakon minimölliluokka oli juossut ekat ratansa, joten päästiin kokeilemaan rataa uudelleen. Vähän odoteltiin lähdössä kun sihteeri selvitteli jotain asiaa ja pyörittelin sitten Liksua siinä. Muistin odottaa tuomarin vihellystä suoritusluvaksi, vaikka tosin tuomari myös erikseen muistutti siitä vielä. Suoritusluvan tultua suoristin Liksun kohti hyppyjä ja menin taas kahden hypyn taakse kutsumaan. Ja kas vaan, tällä kertaa se meni muuten ekalla yrittämällä hyppyjen jälkeen putkeen! Kannustin sitä siitä kunnolla ja kirittiin puomille. Pikkusen saan spurtata siinä, etten jää jälkeen. Siitä hienosti jälleen muuri ja loput hypyt ja taas ykkösellä putkeen! Nyt meinasin olla jäljessä koska epäröin että meneekö se koira sinne putkeen. Ehdin kuitenkin vaihtaa puolta ja selvittiin seuraavista kahesta hypystä.

Mutta. Kun piti mennä putkeen, Liksu menikin puomin alastulon viereen seisomaan. Koitin tyhmänä kutsua sitä vaan sivussa olevalle putkelle jolloin se sitten nousi sinne puomille ja hyllytti radan. Mun tilannetaju oli siis ihan puutteellinen, olis pitäny ymmärtää kiepauttaa se takasipäin ja sieltä putkeen ennenku se kerkes hypätä sinne puomille. Mun moka. No, saatiin sitten se Liksu putkeen. Tän häslingin jälkeen olin taas hukassa ja muistin vähän myöhässä seuraavalla hypyllä että taas piti antaa vastakäden apua koska tiukka kurvi A:lle edessä. Muistin sen niin myöhään, etten tiennyt onnistuinko enää saamaan koiraa oikealle puolelle ja hidastin tosi paljon vauhtiani. Sitten näänkin kun Liksu jo kiipee vauhdilla A:ta ylös ja tuli kiire ottaa se kiinni. 😀 A hyvin ja loput kolme hyppyä hienosti ja maaliin jeeeee! Enää ei tarvinnut hävetä. 😀

Kengät vaihtoon ja jäähdytteleen koiraa ja itteensä pihalle. Kyl siinä lämmin tuli kun radalla pinkoi! Onneks Jaska sano että ota vaan ne juoksukengät mukaan kun pohdin niiden pakkaamista, tulivat meinaan tarpeeseen. En ois varmaan noilla raskailla varsikengilläni päässyt eteenpäin alkuunkaan tarpeeks kovaa. Hetken aikaa ooteltiin ja saatiin tuloslappuset käsiin. Ihanneaika oli radalle laitettu johonki 46-47sek tai sinnepäin ja Liksun toka rata kesti 34,74sek vaikka siellä oli toi putki-puomi -sekoilu! Vähänkö se ois saanu hyvän ajan ilman sitä! Ärrrr Anna miksi olet niin tyhmä. 😀 No, ehkä se on ohjaajan treenin puutetta. 😉 Paikataan sitten jatkossa!

Kakkosradastamme on video saatavilla kun Jasmine sen ystävällisesti kuvasi ja nettiin nähtäville laittoi, tältä näytti siis meidän kipsuttelumme:

Nyt mietityttää pitäskö hankkia lisenssi ja kokeilla virallisia…

Epiksien jälkeen mentiin viel Jaskan ja Frein kanssa lenkille, koirat sai kipitellä vapaana sellasen tunnin verran. Voin kertoo, et Liksu joka ei normisti käy missään mitään ite tekemässä, on nyt aivan sippi. 😀 Se kun oli eilen Janakkalassakin mukana, samoin kuin Ifa oli tänään Lohjalla mukana. Ne on niin paita ja peppu että minne ne nyt veis toisen ilman toista…

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s