DuoTrio On Ice – a story to be told

Kädet ylös! Tämä on ryöstö! Ääähähähäää!

Höhöhö, menittepäs lankaan. Aina yhtä hauskaa.

Homman nimi on se, että tänään minä olen vallannut tämän blogin ja aion nyt kertoa teille tarinan.

Noh, kyllähän te monet minutkin tunnette. Olen Likita.

Niin siis tän tyypin äiti.

Yleensä me ollaan saatu lenkkeillä ihan rauhassa…

…mutta viime aikoina on lenkkeilyssä tapahtunut dramaattisia muutoksia, jotka ovat saaneet minut aivan pois tolaltani…

Aina toisinaan lenkeille ilmestyy… musta hevonen.

Tuo hirvittävä peto, josta kukaan ei oikein tiedä, mistä se tulee.

Tiiättekö, ku on niitä kolmipäisiä koiria, ne ois ihan piece of cake, mutta tämä, kolmijalkainen peto, tämä tämä tämä on, tämä on… tämä on jotain uutta, jotain pahempaa.

Se vain tulee ja syöksyy…

…milloin mistäkin lumipenkasta!

Mutta minä! Hurja ja mahtava Likita!

Minulla on kikkani tuollaisten petojen varalta…

Ensin juoksen kovaa vauhtia petoa kohti

Teen tiukan käännöksen!

Harhautan petoa!

Ja jätän sen nielemään tomua.

Ääähähähää! Niin hauskaa!

Kukaan ei voita minua!

Olen Raketti-Likita!

…Paitsi ehkä Ifa voittaa joskus, se on aika vikkelä, vaikkei siltä näytäkään

Toi toinen ihminen koittaa aina väittää, että ton pedon pitäis olla meitä nopeempi, mut aina me joudutaan todistaan, että se on väärässä.

Sitä paitsi, mikään ei ole nopeampi kuin Ifa, joka haluaa takaisin mamman helmoihin turvaan. Mamis…

Ja Ifa kuulkaa vasta vakooja onkin. Se oli soluttautunu vihollisen lähelle…

…urkkinu hieman tietoja…

…ja saanu hieman tietoja selville tästä mysteerisestä mustasta hevosesta!

Ku tiätteks, mä olin ihan varma että se on joku verikoira…

…tai joku kammottava lumihirviö…

…mut se onki joku ihan kakara vielä!

Se on tosin pitäny meijän touhuja silmällä.

Ja treenaa aika kovaa!

Kai se aikoo tosissaan viel joskus voittaa meijät juoksukisassa.

Onneks sil on viel vähän treenattavaa…

Me sit vähä kelattiin tätä juttuu Ifan kans…

Et ku toi on kummiski aika iso, ja ne on ihan takuulla noi aerodynamiset korvat kun halkoo tuulta niin hyvin!

Ni meijän täytyy kyl oikeesti treenaa! Tosin täst kuvast saattas virheellisesti luulla, et me treenataa, vaik oikeesti me vaa kisataa siit kummal on hienompi parta.

Mut ei me turhaan jakseta rehkiä. Annetaan sen luulla, että se on meitä nopeempi ja fiksumpi.

Vaik kattokaa ny, eihän tollanen voi mikään fiksu olla?

Vai voiko sittenkin… To be continued…

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s