Äkillinen romahdus tokokisakuumeessa

…tapahtui lähetettyäni sähköpostitiedustelun mahdollisista vapaista paikoista 1.5. Janakkalassa olevaan tokokokeeseen. Siis ihan viralliseen. Sydän hakkaa tuhatta ja sataa, kädet hikoo, ajatustenjuoksu puuroutui ja naamaa kuumottaa. Aaaaaai kamala. Tässä alkaa jo toivoa, että paikkoja ei olisi enää vapaana. Yhtäkkiä lakkasi tekemästä mieli kisaamaan ja lähti kaikki usko meijän suorituskykyyn. Ei niinkään osaamiseen, kyllähän mä tiedän että tasan tarkkaan osataan, mutta se, että pelittääkö homma sitten kisapäivänä keinonurmella omistajan kärsiessä jotain jännityspaskahalvausta on aivan toinen asia. Kun ei olla koskaan hallissa oltu tokokisoissa. Vaan rallykisoissa ja ne on aika eri. Mut onneks ollaan nyt oltu rallykisoissa niissä, koska luulen kuitenkin että se on parantanut meijän tilannetta, että Ifa on ehkä jopa alkanut tottua niihin halleihin. Ja viimekshän meillä meni Janakkalassa hyvin, kun saatiin rallytokossa voittajaluokan radalta tulos ja sijotuttiin kakkosiks! Että kyllä se on ihan hyvä halli meille. Ja sitä mietinkin, että kun halli on Ifalle tuttu niin josko se kykenis tokokokeenkin siellä vetämään. Ei se siellä viimeks palellu eikä vammaillu sitä mattoa.

Tänään sitäpaitsi treenattiin paikallamakuuta ja jääviä ja ne on kunnossa. Nou problem. Ja nouto edelleen edistyy, voin kahta kättä heilutella kapulan ympärillä ja jopa sormenpäillä tökkiä kapulaa Ifan suussa ja se pitää sitä! Tää edistys on tullu tosi nopeesti. Tänään kokeiltiin taas sitä että käsken sen sivulle, siinä se kumartuminen on edelleen vähän paha, meinaa tiputtaa, mut tosi nopeesti nostaa kyllä uudelleen. Vaan eipä se silti tiputtaa saa. Voitas ehkä mennä treenaan kaukoi taas.

Muutenkin, jos nyt paikka saadaan, niin seuraavat viikot menee sitten jännityksen hallintaa opetellessa. Pitää lukea toistuvasti sitä Vappu Alatalo -referaattiani jonka kirjoitin ja sisäistää sen asioita. Lisäksi äsken aloitin hallintaharjoitukset jo sillä, että katsoin ton meidän kesäisen koevideon. Sit vaan hokee samalla, että se osaa, se osaa, hyvin se osaa, ei mitään hätää, ollaan osattu vaikka kuinka pitkään.

Kun ykkönenhän meillä tietty toiveissa olis. Mutta pitääkin oikeastaan ottaa suoritustavoite, ei tulostavoite, ja suoritustavoite on se, ettei Ifa vammaisi mattoa. Tai se että mä en jännittäisi itteäni kuoliaaks. Pitäis saada sama fiilis ku rallytokoissa, ei mua niissä oo varsinaisesti jännittänyt enää. Nyt vaan on niin uus juttu kuin toko hallissa, niin pistää pasmat sekaisin. Ehkä samasta syystä ei voi koiraltakaan vaatia liikoja, katotaan nyt miten käy. Kuten ehkä tekstistä paistaa läpi, oon ihan hermoheikkona!!

Mut oishan se aika villiä jos sais tuolta ykkösen. Kun kesäks on suunnitteilla hyvä liuta muitakin kokeita. Mahdollisesti jo 8.6. tokokokeeseen Saloon, sitte ehkä 13.-14.7. Forssaan (muistaakseni tää oli kakspäivänen?) ja sitte 17.8. taas Saloon. Että mitä, tossa on neljät kokeet. 😀 Se voi tosin olla että kesäkuun Salo jää väliin, en tiiä miten lämmin nurmikko on vielä kesäkuussa. Meijän nurmitokot voi vaatia paljon enemmän treeniä. Mutta Forssan kokeisiin ainakin halutaan ja jos villejä ollaan niin molempina päivinä. Ja jos nyt sais Janakkalasta paikan ja jos kävis ihme ja sais ykköstuloksen, niin tarvittais enää yks 1-tulos siihen TK1 ja sit pitäski siirtyy kisaan avoimessa! Siksikin, nyt kaukot treeniin. ->

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s