Toko tylsää ja koiratanssi kivaa – päinvastoin

Ainakin jos Ifalta kysytään. Luulis että toisinpäin mutta paskan marjat. Ilmeisesti viretilatreeni on tuottanut niin hyvää tulosta, että kaikki mikä ei ala “sivu – kyllä” on ihan paskaa? Ei voi istua, ei voi mennä laukkuun, ei voi pujotella jalkoja, ei voi edes kävellä mukana ja kehusta tunkee väkisin syliin. Niin, kun koittaa koiratanssijuttuja. Sitku käskee sivulle ja vaikka siinä pyöris vasemmalle ympäri pari kertaa nii tulee ku unelma mukana. Tai ku käskee sivulle, sanoo kyllä ja käskee seuraamaan niin tulee niin innokasta seuruuta että oo kuunaan nähtykään. Mut koiratanssii ei voi tehdä. Kammottavaa. Ahaa. Paikallamakuun 2min voi myös maata, mut koiratanssii ei. Nyt en ymmärrä.

Ostetaan: Ajatustenlukulaite

Ostetaan: Ajatustenlukulaite

Tehtiin siis tosiaan ensin kaksi tunnetilatreeniä. Kävelin määrätietosesti hallin yhteen kohtaan, käänsin rintamasuunnan ja käskin sivulle. Tuli kerrasta hyvin. “Kyllä”, lasku hitaasti kahteen ja vapautus ja biletys. Vaihdoin kohtaa ja sama uusiksi. Ei moitittavaa. Seuraavaksi vaihdoin taas kohtaa, “rauha”, “kyllä”, “maahan”, “odota”. Kävelin vähän matkan päähän ja laskin kännykän alas ottaan aikaa. Kerran Ifa oli niin menossa sivusta nuuskimaan jotain, että näytti siltä, että nousee ihan kohta, niin vähän “KRHMH” hymähdin niin lopetti ja makasi taas rauhallisemmin. Tai oli se jotenki sen näkönen, että on valmiina ponkasemaan jonnekin, kun en ekan pään maahanlaiton jälkeen mennytkään sitä vapauttamaan. Makas kummiski koko 2min loppuunasti. Palattuani vierellä, käskin Ifan nousta istumaan, jolloin se sinkaski eteen. En tiedä luuliko se että kännykän sijaan olin laskenut etupalkan sille. Käskin takaisin sivulle, jolloin kiersi mun selän takaa istumaan, eli oli se jotain painetta siitä ottanut.

Paikkiksen perään kaksi tunnetilatreeniä, jotka kumminkin ok. Siinä sitten koira häkkiin odottamaan ja valmistelin koiratanssikamoja. Kokeiltiin ensin esitteen tökkäämistä, se oli ihan ookoo. Laukun kanssa jouduttiin hinkkaamaan hirveesti, kun Ifa ois vaan hypänny siihen päälle ja tallonu kannen ruttuun. Ei millään meinannu mennä jakeluun että sukeltaa sinne sisään ja että pysyy siellä, kun oli aina naksun kuullessaan tulossa pois sieltä. Ehkä siinä kohtaa mentiin sitten vikaan kun mulla meinas hermot pettää?

Tuon jälkeen tosiaan ei sujunut sitten enää mikään koiratanssiin liittyvä. Kaikki liikkuminen oli ällöööööö ja esitteen tökkäämisestä kehuttuani kiipes mun syliin. Eli selkeästi paineistumissidonnainen tää koko sylijuttu. Positiivista lienee se, että mitään vinkumista ja takapään tuijottelua ei kuitenkaan tapahtunut. Hämmentävää oli se, että kun lopuksi laitoin koiran takaisin hihnaan ja otin ensin kaksi tunnetilaa suoraan “kyllä” jälkeen “vapaa” ja kolmannella kerralla “kyllä” jälkeen käsky “seuraa”, niin lähti tekeen ihan tosi hyvää seuruuta, otettiin sitä joku 5 askelta, pysähdyttiin, pysähty täydelliselle paikalle sivulla, josta vapautus ja superpalkat ja koira pois. Ainoa ero alkuvaiheen tunnetilatreeneihin oli se, että nyt oli sen verran paineistunut, ettei tullut enää kerrasta kunnolla sivulle. Piti käskeä toinen, välillä kolmas kerta. Mutta seuruu oli tosiaan ihan törkeen hyvää. Tarkottaaks tää nyt sitä, että haudataan koiratanssi ja jatketaan pelkkää tokoo…

Täytyy siis saada halli uusiks vuokralle ja kokeilla pelkkää tokoo?

Kummallinen koira…

Ifa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s