Onnenvillasukat heinäkuuksi

Eija postasi maanantaina kuvan ihan parhaasta villasukasta. Näin sukan ja kelasin että ei hitto, tossa olis niin tokovillasukka, onnensukka, että tollaset ku sais nii menisin noi jalassa kokeisiin vaikka heinäkuussa! Jaa niinkö? Ja eiku haasteesta kiinni, Eija alkaa kutoa sukkia ja me aletaan tehotreenata. 😀 Forssassa ois siis heinäkuussa kaksikin koetta, viikonlopun molempina päivinä, ja kesäkuussakin kai joku iltakoe. Tähdätään sitten niihin heinäkuisiin viimestään, sekä koevalmius että villasukat.

Koska olen edelleen traumatisoitunut viime kesästä…

Kesä 2014

 

…niin mehän ei kyllä ilman ihan jäätäviä treenimääriä mihkää kokeesee lähdetä. Käynnistämme siis kolmen kuukauden tehotreenit kokeita silmällä pitäen. Treenit alkoivat tänään, aiheita paikallamakuu, seuraamisen paikka ja liikkeestä seisominen. Oleellisen sisällön treenistä voisi tiivistää yhteen sanaan: naksutin. Miksi en käytä sitä enempää, kun joka kerta kun muistan sitä käyttää, niin ylistän sen maasta taivaisiin jonain ylijumalallisena taikaesineenä?! Koska sitä se todellakin on. Treenin aihe mikä tahansa, niin kehitys junnaa paikoillaan niin kauan kunnes kaivan naksun esiin ja sit lähtee lyyti kirjottaan.

Ensimmäisenä vuorossa oli taas paikallamakuu, jota ennen kaksi tunnetilatreeniä. Ei paineistu enää paikallamakuun virittelysanasta, menee hyvin maahan ja jää rauhassa odottamaan. Tänään vaan oli ongelmana se, että toi meinas nousta jokasen palkkauksen jälkeen. Ekalla hymähdin ja osoitin maata, kun koira oli nostanut vasta peppunsa ylös ja olin ihan vieressä. Toisella kertaa nousi namien jäänteitä nuuhkien samalla kun kävelin pois päin, jolloin vähän rumemmin käskin kauempaa sen takaisin maahan. Meni maahan, mutta otti painetta => alkoi täristä. Halusin kumminkin palkata vasta pään maahan laittamisesta makuussa. Ifa ensin laski päätään puoleen väliin kohti maata, ja jäin odottamaan lisää. Tärinä kun ei kuitenkaan ottanut loppuakseen, niin kun Ifa vielä vähän laski päätään lähes lattiaan kiinni, niin päätin mennä palkkaamaan. Sitten perään toinen lyhytkestoinen makuu, josta palkkasin lähes välittömästi kun laittoi pään maahan. No, jatketaan. Nuokin nousemiset oli siis vähän sellaisia, että Ifa joko unohti tai sille oli epäselvää että pitikö sen nyt pysyä maassa vai loppuiko homma tähän, ei mitään sellaista paineistunutta “yhyy mamma älä jätä” -meininkiä, joten olen vielä ihan toiveikas paikkiksen suhteen.

Naksu kädessä rupesin sitten ottamaan sitä seuruuta. Harjoitin myös sitä, että kun se edisti liikaa, peruutin ja Ifan piti tulla mukana takaisin. Kyllä se edelleen koittaa keulia ties kuinka paljon, mutta myös onnistumisten määrä lisääntyi huomattavasti ja paikka taaempaa löytyi taas aiempaa useammin. Ehkä tääkin vielä saadaan kuntoon!

Yks päivä lenkin päätteeks koitin pihassa ottaa liikkeestä seisomista, ja siitä ei meinannut tulla mitään, kun sai 2-3 kertaa käskeä ja koira käveli silti mukana ja ääntä korottamalla koira vain paineistui lisää. Revin sitten jo hiuksiani että nytkö se ei osaa enää sitäkään liikettä, joten pitihän sitä kokeilla nytkin. Naksu kädessä pyysin vaan koiran mukaan, “seis“, jatkoin kävelyä, ja kappas vaan, hyvin se sen osasi. Naksuttelin sitten muutamankin kerran tuosta pysähtymisestä eikä valittamista. Tein myös yhden lyhyen koiran taakse paluun, jossa lisäapuna käskin sen odottaa, koska se ei ole sujunut aiemmin kovin hyvin. Ja mitä vielä, siinä se pysy! Kyllä se jotain osaa.

Haasteesta motivoituneena olen myös varannut huomisaamiksi Kompassilta agitilan kaverivuorona itselleni, jonne ajattelin mennä treenaamaan hyvin monipuolista kattausta. Ajattelin ottaa aksan puolelta keinun kanssa bang gamea ja keppejä, tokossa tunnetilaa, tosi helppoa paikkista ja seuruun paikkaa ja lisäksi sitä meidän kosketustreeniä. Alotellaan tokolla, jatketaan aksahömpällä ja loppuun koskemista. Lisäksi ollaan menossa ensviikolla käymään Hyvinkäällä treenimässä, joten kyllä tässä on harjoitusta tiedossa! Odotan innolla että näen miten nää hommat tästä lutviutuu. Haluaisin myös lähtä opettaan noille agilityn juoksukontakteja, mutta tällä treenin ja perehtymisen määrällä ei ehkä ryhdytä nyt siihen hommaan…

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s