Uusi avaus, catch up

*HAAAALLELUJA.*

Moi.

Päätin avata meidän blogin uudestaan. Ihan varovasti vaan. Katsotaan pystynkö kirjoittamaan tätä ja pitämään treenit tarpeeksi muka-ei-tavoitteellisina. Saa nähdä kuin käy.

Me ollaan tosiaan aika suvereenisti vaihdettu lajikirjo kokonaan. Vanhat ongelmia tuottaneet lajit on työnnetty romukoppaan ja lajivalikoimaan tilalle otettu se monesti ah-niin-arvostettu laji eli koiratanssi. Lajinvaihdon tarkoituksena on palauttaa mukava yhdessä tekeminen ja treenaaminen arkeemme ilman, että koiran tarvitsee paineistua ja omistajan hakata päätä seinään. Tällä hetkellä tokon treenaaminen tuntuisi siltä, että pitäisi laittaa EMP:lle menemään tilaus ainakin puolesta tusinasta näitä julisteita. Joten jätämme tokon aikakauden taaksemme ja astumme avoimin mielin uuteen koiratanssin aikakauteen.

Ja toistaiseksi ainakin olen ollut todella tyytyväinen lajinvaihtoomme. Koiratanssi on sopinut Ifalle tosi hyvin ja itsekin olen sopivan leppoisasti sitä osannut treenata.

Me aloitettiin koiratanssi silleen kevyesti, että n. 1 viikko ennen 29.6.2015 Liedossa olleita koiratanssin möllikisoja päätin, että voitaisiin lähteä sinne kisoihin. Oltiin tosin Eijan kanssa puhuttu jo aikoja siitä, että ois kiva päästä kokeilemaan koiratanssia joskus. Lisäksi mulla oli jo valmiiksi useampi musiikki mistä lähteä koreota suunnittelemaan. No siinä viikossa nyt ei ihan ihmeitä saa aikaan kuitenkaan, ja stressi oli aivan tajuton. Ja ihan syystäkin. Kohtuutonta toivoa että kisat menee hyvin jos koreon harjoittelu aloitetaan viikkoa etukäteen ja kaikki kisatilannetta edeltävä treeni on tapahtunut kotona. Treenin määrään nähden meidän möllikisat meni tosi hyvin. Vähän tuli palautetta, että tarvittaisiin lisää temppuja vielä niin sitten tulisi hyvä. Lisäksi tuomari kommentoi, että “tuollaisella rokkitukkakoiralla voisi olla ollut vähän rokimpi biisivalinta”. Joo just. No osasin jättää kommentin omaan arvoonsa, mutta tuosta saatiin loistava pohjustus Likitan tulevalle ihkaensimmäiselle koreolle.

Möllikisojen pohjalta lähdettiin sitten elokuun loppupuolella Tahtitassujen koiratanssileirille Kuralan kartanotilalle, Yläneelle Ifan kanssa. Liksu jäi Espooseen vanhempieni luokse hoitoon, kun ajattelin että olisi helpompi olla reissussa vain Ifan kanssa, jonka lisäksi Ifalle ei tee pahaa tottua välissä reissaamaan yksinkin. Leiri oli todella mukava ja koiratanssikärpänen puri kyllä entistä lujempaa. Meidät aivopestiin tehokkaasti vaihtamaan FS HTM:ään. Se tosin meijän tokopohjan takia sopii meille oikein hyvin – luo turvallisuuden tunnetta se ajatus, että jos joskus kisoissa tulee total blackout niin aina voi vaan seurauttaa koiraa.

ifakissat

Ainoa henkinen ongelmani HTM:ään vaihtamisessa on ollut, että minusta tuntuu yhä että HTM:ssä on vaikeampi kertoa tarinaa ja ilmentää musiikkia samalla tavalla kuin FS:ssä. No, pienillä muokkauksilla ollaan kyllä saatu mun mielestä tosi kiva HTM-koreo nyt aikaan Ifan kanssa. Voi olla, että tulevaisuudessa kokeillaan rakentaa myös FS-koreo Ifalle, sillä musiikkivaihtoehtoja mulla on liikaakin.

20.9.2015 oli Akaalla koiratanssin möllikisat, jonne päätin ilmoittaa Ifan testataksemme uutta HTM-koreotamme (video). HTM-koreo meni todella hyvin, ainoastaan yksi suurempi moka kävi kehässä. Ifa on jotenkin jumittunut tuohon jalkojen välissä kävelyyn, eikä tuo pujottelu ota enää sujuakseen. Meidän oli siis määrä kääntyä 180 astetta kasvot tuomaria kohti Ifan pujotellessa jalkojani sivulaukkojen lopuksi, mutta Ifapa päätti tulla väliin ja jäädä siihen. Mulla meni sitten hieman pasmat sekaisin, joten koitin jotenkin liikkua siinä, mutta eihän siitä tullut mitään kun ei me oltu treenattu jalkojen välissä mitään muuta kuin eteenpäin kävelyä. Tosi positiivinen fiilis jäi kuitenkin yleisesti, Ifa teki tosi hyvin. Alun paikallaan pyörimisessä olin vähän epävarma, kun Ifa ei näyttänyt kovin innokkaalta, mutta kun siitä lähdettiin seuraamaan niin voi terve! Se seuruu ja käännös siinä, ei oo muuten koko koira varmaan koskaan tehnyt noin hyvin! Siinä kohtaa olin ihan että oujea tää sujuu, vähänkö siistiä. 🙂 Lopulta tuomarimme sitten hämmästyksekseni arvosti meidät sijalle 1. 😮

No, leiristä ja möllikisoista innostuneena ilmoittauduttiin sitten lokakuussa alkaneelle Hannan 10 kerran koiratanssikoreokurssille. Kurssi on ollut ihan mahtava, joskin meillä oli hieman pientä epäonnea kurssin alussa. Ifalta piti poistaa molemmat yläposkihampaat, koska ne olivat murtuneet juureen asti. Operaatio esti treenaamisen useamman viikon ajaksi, joten jouduin paikkaamaan Ifaa Likitan kanssa treenaamisella. Aluksi se tuntui siltä, että joudun treenaamaan Likitan kanssa, mutta lopulta kävikin ilmi että myös Likita tykkää koiratanssista ihan sikana ja on aiiiivan liekeissä kun pääsee treenaamaan. Joten treenaaminen senkin kanssa on tosi kivaa nykyään. ^_^ Tästä innostuneena ajattelin, että saiskos Likitalle sitten väsättyä oman koreon. Ja samalla tuli mieleen se möllikisojen tuomarin lausunto rokimmasta ohjelmasta. Liksussa on ruutia vaikka muille jakaa, joten sen kanssa on suunnitteilla sellainen rokkiohjelma että oksat pois. 😉

Viime keskiviikkona Ifa pääsi treenaamaan ensimmäistä kertaa hampaiden poiston jälkeen. Otin alkuun muutaman tempun virittelyksi ja sitten vedettiin koko koreo kerrallaan palkatta läpitte. Meni ihan sairaan hyvin, pikkasen koitti ajoissa kipasta mun oikealta puolelta takaisin vasemmalle, mutta muutoin ei oikein mitään sanomista. Päädyttiin sitten tuunaamaan muutama vaihto vielä tarkoituksenmukaisemman näköisiksi, ettei joka kohdassa “vain käännytä”. Näitä treenattiin sitten vähän ja hyvinhän se lähti sujumaan.

Ollaan myös käyty Salossa koiratanssitreeneissä pari kertaa. On tosi hyvä päästä treenaamaan erilaisissa halleissa ja vähän vaihtelevalla porukalla, niin ei pääse koirat tottumaan että aina ollaan samassa paikassa. Treenit siellä on mennyt tosi hyvin. Ifan treenit on sujunut niin hyvin, että sunnuntaina kun mentiin sinne, niin olin että “mä en nyt oikeastaan tiedä mitä treenata, kun Ifa vähän niinku osaa jo niin hyvin”. Ja kouluttaja Hanna toteaa vaan, että no hän mietti tuossa ihan samaa. 😀 Sinänsä harvinaislaatuinen tilanne, mutta erittäin hyvällä tavalla. Ifan koreo on siis niin valmis, että nyt vaan ootellaan että tammikuisiin kisoihin alkaa ilmoittautuminen ja sit laitetaan ilmoa menemään. Hanna kehotti, että meidän kannattais lähteä jo AVO:a varten treenaamaan lisää noita sivuaskeleita esim. Siitä en ole varma että päästäänkö me sinne kisoihin asti ja että kyetäänkö näyttämään siellä KUMA:n arvoista suoritusta, mutta sivuaskelia nyt voi treenata muutenkin. Siellä Salon treeneissä on käynyt sellainen lapinkoira, jolla on ihan sairaan hienot sivuaskeleet ja se motivoi itseäkin treenaamaan, että vitsi kun osais omakin koira yhtä hyvin. 🙂

Liksun koreo vaatii vielä vähän tuunaamista, mutta ihan hyvällä mallilla sekin on. Liksulle koitetaan myös opettaa ison ympyrän juoksemista. Sujuu kovin vaihtelevalla menestyksellä, eikä varmaan kauhean pian olla siinä tilanteessa, että se osaisi ilman tötteröitä mitään ympyrää juosta, mutta no… se nyt on Likita. 😀 Ei se opi mitään muutakaan nopeasti. Joten kärsivällisyyttä vaan, kyllä se vielä jonain päivänä osaa edes tötteröympyrän juosta. Eikä me tuota koreoon oteta niin kauan kuin se on epävarma liike.

Mutta joo. Tällainen varmaan raamattuakin pidempi catch up meidän nykytilanteesta. 🙂 Keskiviikon koiratanssitreenejä innolla odotellessa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s