Archive | February 2016

Kuvia kisoista

Eiiiii saatiin ihan mahtavia kuvia Liksun kisasuorituksesta!! ❤ Liksu ainakin näyttää iloiselta! Ihan mahtavia pysäytyshetkiä meijän koreosta. 🙂 Täähän saa koko ohjelman näyttään paremmalta kuin mitä se onkaan. 😀

Kuvista suuri kiitos kuvaajalle!!

Toisen kuvaajan kameralle oli tarttunut myös muutama otos Ifasta. 🙂

Kiitos myös Ifan kuvaajalle!!

Koiratanssikisat JANKK 28.2.2016

Huhhuh mikä reissu. 😀 Tämä kisapäivä oli erikoinen, ja erityinen. Seisoimme ilmoittautumisjonossa, kun meille tultiin ystävällisesti kertomaan, että tuolta yhdestä kohtaa hallia löytyy vielä päälle jätetty lämmityspuhallin ja että me voidaan nahkojen kanssa parkkeerata sen luo niin tarkenemme olla. Se oli kyllä kultaakin arvokkaampi teko! Ilman puhaltimenvieruspaikkaa mun koirat ei ois tarjennu mitenkään olla siellä hallissa kaikkia niitä odotteluaikoja. Nyt ne aivan onnessaan loikoili reporankoina kyljellään pitkin kevythäkkiä kaikki odotteluajat. Kiitos! ❤

Ensimmäisenä suoritusvuorossa oli Ifa, HTM ALO:ssa. Oltiin kuuden koiran luokassa viidensinä suoritusvuorossa. Mun kaikki aika meni siihen että yritin olla jännittämättä, kuunnella musiikkia ja rauhoittua, enkä yhtään kyennyt katsomaan mitä muut kehässä tekee. Kehääntutustumisessa Ifa oli sitä mieltä, että se tietää mihin kammottavaan mestaan me on tultu, kunnon paineet päälle, kiersi taas mun selän takaa sivulle istumaan jota se siis tekee vain paineistuneena. Olin ihan että jahas oh well se oli sitte tässä, koira on paineissa eikä suostu tekeen mitään. Great. Aattelin että no, vedetään meijän hienotuunattu koreo ja mä keskityn siihen, että muistan liikuttaa käsiäni ja autan Ifaa sen verran, että se ei karkaa liian aikaisin oikealta seuruusta vasemmalle puolelle.

Pyytäessäni musiikin päälle, Ifa päätti reagoida mun kädennostoon ja lähti siirtymään mua kohti, ja lopulta se istui melkeen selkä mua vasten mun edessä. Eipä ollut paljon aikaa korjata, niin vedettiin sitten aloitusliike siitä ja matka jatkuu. Sain kuin sainkin liikuteltua käsiäni jotenkin koreon aikana. Ja se oli selkeästi hyvä juttu myös Ifalle. Jouduin siinä sen verran vapautumaan kyetäkseni käsiäni liikuttamaan, että Ifakin huomasi sen ja otti positiiviset vaikutteet välittömästi ja petrasi suoritustaan huimasti. …Mitä nyt noi mun käsien liikkeet on ihan kammottavat…  Jonkin verran viime kertaa suurempia apuliikkeitä tein Ifalle, mutta niiden avulla saatiin sentään pakka pysymään kasassa!

Istuskelin sitten kaikessa rauhassa juttelemassa tuttujen kanssa, kun Anna kävelee ohi ja onnittelee. Olin ihan että mitä apua hei onks tulokset tullu seinälle, tarkottaaks toi nyt et meil meni hyvin?!? 😀 Äkkiä tuloslistausta katsomaan ja niin vaan irtosi sillä esityksellä 166,67p, KUMA ja sija 2/6!!

Hannele Parviainen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 39p
Liikkeiden laatu 39p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 41p
Koreografia 40p
“Hajontaa positioissa eli koira ei pitänyt paikkaa, muuten iloinen pari, joka selvästi nautti tekemisestä.”
Mari Väänänen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 41p
Liikkeiden laatu 39p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 42p
Koreografia 41p
“Ihana vauhdikas koira. Kontakti hyvä ja asenne kohdallaan. Koska tekemisen meininki on niin hyvä, kiinnitä jatkossa huomiota jo myös tarkkuuteen, koira tahtoo edistää herkästi (ja vähän irrota). Hyvällä tiellä olette, ohjelmaa oli kiva seurata. Ohjaaja liikkuu hyvin.”
Heli Nousiainen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 45p
Liikkeiden laatu 44p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 46p
Koreografia 45p
“Iloinen pari jolle musiikki sopi loistavasti. Upea kontakti. Vaati tarkkuutta ohjaajalta, ettei jyrännyt pientä koiraa innostuessaan. Näki että koira piti ohjaajan kanssa tekemisestä. Lisää rentoutta ohjaajan liikkumiseen niin hyvä tulee.”

Iltapäivälläpä sitten vasta erikoista olikin. Nimittäin olin ilmoittanut Liksun kisoihin mukaan. 😮 Freestyleen toki, kun ei tuo mitään seurata osaa. Liksua kohtaan ei kyllä kohdistunut mitään odotuksia. Liksu ei ole käytännössä koskaan harrastanut mitään eikä kisannut, jos ei yksiä aksakisoja joskus vuosia sitten lasketa. Toki se on meijän mukana kisapaikoilla lähestulkoon aina, ettei se kisapaikka silleen tilanteena sille mikään tuntematon ole. Muokkasin vielä Liksun koreotakin torstai-iltana ja hädin tuskin kykenin muistamaan mitä olin suunnitellut. Enkä tiiä mahtaako Liksu olla tehnyt koreota kuin kerran musiikin tahtiin. Tiesin että ohjelmassa on muutama liian pitkä samanlainen pätkä ja että selänpäälle hyppy ei onnistu ja että kehän käytöstä tulee sanomista. Arvelin myös että Liksu varmaan vaan puolet ajasta ettii nameja kehästä eikä keskity yhtään mun kanssa tekemiseen. Ainoa tavoitteeni oli se, että se ei tekisi tarpeitaan sinne kehään. 😀

En oikein tiennyt mitä tehdä Liksun kanssa kehääntutustumisessa. Kävin kävelemässä kehän läpi ja katsomassa vaikuttaako mikään kohta sille liian kiinnostavalta. Pyysin kaksi 360 tekemään ja sitten vaan pois kehästä, vähän kanaa naamaan ja koira takaisin häkkiin. Suoritusvuorossa oltiin heti toisina. Meitä edeltänyt koirakko kuitenkin keskeytti suorituksensa kesken ohjelman, joten oma vuoromme tuli vähän yllättäen. Koira oli häkissä haalari päällä ja mulla ei ollut oma takki päällä, joten meni pieneksi hösseliksi siinä saada kaikki valmiiksi ja kipaista kehään. 😀 Ja vitsit Liksu kyllä ylitti kaikki odotukset! Ainoastaan kerran etsiytyi Liksun nenä maahan kun se luuli että pudotin namin, ja jalkojen ali istualtaan pujottelu oli niin pitkä, että yhdessä kohtaa Liksu ajatteli vaihtaa tyyliä ja onnistui sitten hyppäämään päin mun jalkaa. Selkään hyppy ei myöskään tiedetysti onnistunut. Mutta vitsit että Liksu oli messissä!! Mä niin luulin ettei se tekisi mitään mutta sehän teki vaikka mitä! Ja ihan ongelmitta palkatta koko koreon! Liksun kanssa kehässä aika kului niin nopeesti, että juuri ennen loppuasennon ottamista olin ihan että “mitä häh apua hei musiikki loppuu kohta, täs piti viel tehdä jotain?!” 😀 😀

Kehän jälkeen aattelin vaan että lol, ihan hauskaa oli, tulipahan selvittyä siitäkin, sit Liksulle paljon palkkaa ja seuraileen muiden suorituksia. 😀 Olin ovivahtina yhden koreon ajan vahtimassa ettei ovi pääse kolahtamaan liian kovaäänisesti, kun Anna jälleen vieressä toteaa, että tääl on pisteet tullu Liksullekki. Oon ihan että oh my apua mitkä ne oikeen on, katson listaa ja repeän nauramaan. FS ALO 162p, ja 0,33p päässä teknisessä laadussa KUMA:sta!!!!! 😀 😀 😀 Ahahahhha ei luoja! Oisin povannu Liksulle hyvä jos 140 pistettä ja nyt se kiskaski sitte samantien yli 160! 😀 KUMA:a ei sentään tosiaan saanut, huvittava 0,33p vajaus teknisessä laadussa piti siitä huolen. Tuokin tulos riitti kuitenkin lopulta sijoitukseen 2/6!

Mari Väänänen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 38p
Liikkeiden laatu 39p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 42p
Koreografia 39p
“Hyvä meno ja oikea asenne tekemiseen. Vähän lisää erilaisia liikkeitä ja vaihtelevuutta ohjelmaan (nyt aika pitkään samaa liikettä). Hyvä alku FS-uralle.”
Hannele Parviainen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 40p
Liikkeiden laatu 40p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 42p
Koreografia 38p
“Hyvä kontakti. Iloista yhteistyötä. Kehän käyttö voisi olla parempaa.”
Heli Nousiainen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 40p
Liikkeiden laatu 42p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 44p
Koreografia 42p
“Hienosti naamioitu “tukanheilutuspyörähdys”. Lyhyempiä pätkiä pujotteluissa olisi voinut olla, ehkä 1 liike väliin lisää? Musiikki ehkä hieman liian vahvatempoista tai sitten ohjaajalle lisää tehoa.”

Molemmissa lajeissa palkittiin ALO:ssa “Hau Hau Championin ja tuomarin valintana” tsempparipalkinnon lupaavalle koiralle. Seisoin siellä FS ALO:n kakkospalkintopaikalla Liksun kanssa kuuntelemassa tuon diplomin jakoa, että kenelle mahtaa mennä. “…menee tänään kiinanharjakoira…” ja mä mietin et “mitä hittoo harjakoiralle, hetkinen, mullon ainoot harjakoirat täällä?!” Eli Liksu pokkas sitten senkin palkinnon kotiin. 😀 Diplomi jaettiin ensimmäistä kertaa kisaamassa olleelle, ja Liksulla vielä ensikertalaisuuden vuoksi ikä oli otettu huomioon. Liksu kun tosiaan täyttää huhtikuussa 10v. Liksun veto oli paljon enemmän kuin uskalsin ikinä odottaa. Mahtis-Liksu. ❤

FS:n palkintojenjaossa yksi tuomareista onnittelujen yhteydessä totesi, että “on sulla hienot koirat”, ja kyllä se lämmitti mieltä kovasti. ❤ Nyt on sitten 24€ edestä lahjakortteja JANKK:lle, että eiköhän me kisaamaan eksytä joku kerta uudestaan. 😉

Liksun alkeiskurssi 4/6

Vähän kornia ehkä, että tän alkeiskurssilaisen ois määrä kisata tossa sunnuntaina, mutta oh well. 😀

Alkeiskurssin päivän aiheena oli HTM. Ensin Hanna-ope demosi koiransa Pepin kanssa kaikki kymmenen eri HTM-positiota ja kertoi miten niissä voi liikkua kaikissa viiteen eri suuntaan, ja sitten on vielä temponvaihtelut. Sen jälkeen piti valita yksi näistä kymmenestä positiosta, sellainen jota ei ole ennen harjoitellut, ja harjoitella sitä. Se on toisaalta helppoa Liksulle ja toisaalta taas ei yhtään helppoa Liksulle. Liksukun ei osaa yhtä ainutta sivu-positiota eikä seuraamista sen paremmin. Kyllä sen saa mukana tulemaan oikealla ja vasemmalla jotenkuten, mutta tuurista kiinni onko oikeassa kohdassa ja poikittaako liikaa. Ainoa opetettu positio on jalkojen välissä oikein päin. No, päätin että vaikka liike vähän haasteellisempi onkin, me lähdetään harjoittelemaan jalkojen välissä väärin päin seuraamista.

Eikä ollu muute huono valinta! Liksu oppi sen ihan sairaan nopeesti! Pääsin jo tunnilla harjoitellessa suoristamaan selkääni ja ottamaan käsiä kauemmas Liksun nenästä. Woo!! Ehkä ekaa kertaa ikinä sanon näin, mutta pätevä Liksu!! 😀

Positioharjoituksen jälkeen puhuttiin kehän käytöstä ja meidän piti keksiä kolme tapaa liikkua kehässä, joista yksi sai olla tämä juuri harjoiteltu positio, ja nämä piti yhdistää viime kerran kotiläksyyn eli aloitus- ja lopetuspositioon. Hanna laittoi neljä tötsää “kehäksi”, ja määrä oli että yhdeltä tötsältä lähdetään ja jokaisella käydään kerran, niin on kaikki kolme liikkumistapaa saatu käytettyä. Tätä sai hetken harjoitella omalla paikallaan, ja sen jälkeen keräännyttiin yleisöksi hallin toiseen päätyyn ja käytiin vuorotellen esittämässä “koreomme”. Järjestyksen suunnittelussa piti miettiä myös mm. estetiikkaa, että jos yleisö on tietyssä suunnassa niin ettei sitten pyllistele liikaa sinnepäin ja tällaisia.

Mä päätin, että aloitetaan vasemmasta alakulmasta silleen, että oon polvillani ja Liksu mun jalkojen välissä. Siitä noustaan ylös ja kävellään Liksu jalkojen välissä (ihan normipäin siis) oikean yläkulman tötsälle, siellä kiepsahduksella vaihto väärinpäin jalkojen väliin ja vasemman yläkulman tötsälle, josta taas kiepsahduksella jalkojen pujotteluun ja silleen oikean etukulman tötsälle, jossa loppuasento “vasten” eli Liksu seisoo takatassuillaan etutassut mun jalkaa vasten. Tehtiin ensin yksi kierros ilman musiikkia ja toinen kierros musiikin kanssa ja hyvin meni kaikki. 🙂 Normaalisti tällainenkin esiintyminen jännittää, mutta nyt ei, volunteerasin heti ensimmäiseksi esittäjäksikin. Ehkä se on tuo tehtävän helppous ja, no, Liksu, kun auttaa jännityksen poistumiseen. 😀

Lopuksi saatiin vielä kotitehtäväksi miettiä siirtymiä. Eli joko hyödyntäen täksi kerraksi keksimäänsä alkuasentoa ja loppuasentoa kehittää siihen väliin jokin sulava siirtymä, tai sitten saa keksiä ihan uudet asennot ja niille siirtymän. Siis kaksi temppua/liikettä ja niiden välinen siirtymä, tavoitteena sulavuus. Sitten vaan keksimään ensi kerraksi tällaisia. Loppuun vielä viime treenien Liksu ja Liksun vaativa tuijotus. 😀

12755199_10201354842948547_1991161322_o

Heiluta sun käsiä, Sombrero Hombre!

  1. Ifa ja Likita pääsi molemmat 28.2. Janakkalan koiratanssikisoihin, jee!
  2. Me muutetaan omakotitaloon (vuokralle) 5.3., jee!
  3. Ilmoitin 12 jalan ryhmäesityksen “Sombrero Hombres” Tahtitassujen mölleihin 20.3.,  jee. 😀 😀
  4. Ihana Tiia oli ottanut läjäpäin kuvia Ifasta Janakkalan rallykisoissa, kiitos!! ❤

Tänään oli omatoimitreenit Liedossa vuorossa. Ifan kanssa treenattiin käsien liikkeitä häiriönä koreon liikkeissä. Eipä paljon haitannut. Aika hyvää pohdintaa tehtiin itse asiassa siitä, mitä tehdä käsillä ja missäkin kohtaa. Nyt vaan yritetään toteuttaa sitä kisoissakin. 😀 Tosi hyvin Ifa teki käsien heilumisesta huolimatta, ainoastaan muutama kohta löytyi sellaisia, joissa kädet on parempi jättää pois.

Ifa treenas myös tosi fiksuja ja tärkeitä asioita, kuten pään työntämistä tötsään. 😀 😀

12697246_10201329249908737_5400343584589385327_o

Ei vaan, toi tosiaan liittyy meijän tulevaan Sombrero Hombres -esitykseen. Samoissa tunnelmissa Liksu treenasi tuota samaista temppua, ja molemmat harjoittelivat mukana liikkumista kun minulla on poncho ja sombrero päällä. Ifa osaa kaiken ja tekee mukisematta mitä pyydetään vaikka poncho haittaa näkyvyyttä. Liksu taasen innostuksissaan häröili ainakin kolme kertaa enemmän kuin normaalisti eikä tehnyt kyllä yhtään mitään mitä pyysin vaan sovelsi ihan omiaan. 😀

Ilman ylimääräisiä härpäkkeitä Liksu treenasi myös selkään hyppyä joka sujui ihan mallikkaasti. Täytyisi nyt kirkastaa päähän mielikuva siitä, miten se Liksun koreo nyt oikein menee, kerta 1½vko päästä pitäisi käydä sitä kehässä esittelemässä. 😀 Kehänkäytöstä ja liikkeiden samankaltaisuudesta voi tulla sanomista, mutta ei sen väliä, kunhan hömpötellään. 🙂 Niin joo harjoitteli Liksu ja Ifa molemmat myös kohteen kiertämistä. Alkusähellyksen jälkeen Liksulla sujui ihan hyvin, ja Ifalla se sujui samantien kuin vettä vaan.

Hyvillä mielin möllikisoja kohti. 😀 😀

Rally-tokokisat JANKK 13.2.2016

Rally-tokon virallistuttua tuli voimaan 2v siirtymäaika, jonka loppuun mennessä epäviralliseen aikaan kisanneen koirakon tulee kilpailla virallisissa jos mielii säilyttää vanhat tuloksensa. No Ifalla on vanhastaan RTK2 ja yksi tulos VOI:sta, enkä todellakaan ole innokas aloittamaan alusta alokasluokasta. Tuo siirtymäajan 2v tulee täyteen tämän vuoden vappuna, joten alkoi olla vähän kiire päästä jonnekin kisaamaan. Varsinkin kun Ifan jo kahdesti Loimaalle ilmoitettuani jouduin perumaan molemmat kisat, toisen hampaidenpoiston ja toisen juoksujen takia. Tämänpäiväisiin Janakkalan kisoihin sitten onneksi pääsimme mukaan ja siellä tänään kävimme kehässä pyörähtämässä.

Yllättävää kyllä, jännitykseni oli tällä kertaa hieman matalampi kuin viikko sitten Ylöjärven koiratanssikisoissa.Varsinaisia tulostavoitteitahan meillä ei näihin kisoihin ollut, tavoitteena oli vaan päästä kehään asti ja suoriutua sieltä ulos niin, että kirjoihin jää sellanen merkintä että voittajassa kisataan. 😀 Muulla ei paljon ollut merkitystä. Vähäisetkin varovaiset toiveeni kohdistuivat varsinaiselle kylttiradalle. Käytösruudusta tiesin että saa tapahtua maailman seittemäs ihme että Ifa sen oikein suorittaisi, eikä mulle ollut mitään väliä sinänsä mitä se siellä tekee.

Kisapaikalla oltiin perillä siinä 11 maisssa. Meneillään oli juuri ALO:n palkintojenjako. Saatiin siinä välissä sitten sopivasti tsekkautettua Ifan siru ja mittaus kuntoon kisakirjan vahvistamista varten. Hauskaa kun mittaus oli aksapöydällä jonka Ifa vähäisissä määrin agilitya tehneenä tunnisti ja sinnehän se pomppas valmiiks ennenku ehti kissaa sanoa. 😀 Sitten kun sen käski alas laittamatta sitä uudelleen käskyn alle niin sinne pöydälle se sujahti samantien taas uudelleen. 😀 No olipahan helppo mittaus ja sirunluku. Todettiin sitten siinä Teron kanssa, että ei jumankauta täällä hallissa on KYLMÄ, mittari näyttää mitä lie 7 astetta plussaa ja voittajan kehääntutustumisen pitäis alkaa n. klo 12:50 melkeen 20 koirakon AVO:n jälkeen. Ei mittää, kamat ja koirat takas autoon ja ajelemaan ympäri Janakkalaa. Vanajanlinna tuli kierrettyä autolla pariinkin otteeseen. 😀 Palailimme kisapaikalle vähän ennen 12:30 juuri sopivasti seuraamaan AVO:n palkintojenjakoa. Siitä päästiinkin vikkelästi sitten rataantutustumiseen.

20160213_110544.jpg

Rata ei ollut mun mielestä kauhean vaikea. 18 kyltistä oikeastaan vaan 2 oli sellaisia, jotka etukäteen mietityttivät mua enemmän. Ensimmäinen niistä oli molemmat täyskäännös oikealle ja toinen se tuplasaksalainen. Molemmista selvittiin kuitenkin kohtalaisen ongelmitta. Ja siis tuomari Pia Heikkinen oli aivan ihana! Eikä harjoittelija Riikka Timosestakaan pahaa sanottavaa. 🙂 Molempien käytös rataantutustumisessa ihanasti lievitti mun jännitystä. Ehdottomasti tähdätään jatkossakin hänen kisoihinsa.

Onnistuttiin keräämään radalta yhteensä 41 virhepistettä, joten 59 pisteen loppusaldolla ei oikein tulosta irronnut. 😀 😀 Olen kuitenkin tosi tyytyväinen meijän kisasuoritukseen! Ifa selvis hienosti, se ei mennyt lukkoon, se käytti takapäätään, se ei mennyt haistelemaan kylttejä eikä livennyt houkutuksella!! Hyvä Ifa! 🙂 Kyltiltä 5 eli käännös oikealle (koira oikealla) saatiin -10 TVÄ (rintamasuunta), kun Ifa ei ihan ollut matkassa mukana kääntymässä vaan kiri vähän mun edelle. Mä en tajunnu että siitä rapsahtaa -10p, mutta ei mua toisaalta paljoa kiinnostanut uusiakaan liikkeitä, kun ei meillä varsinaista tulostavoitetta ollutkaan. Halusin vaan että päästään radasta läpi. 😀 Seuraavalla kyltillä kyltti 6 puolenvaihto takaa tuli -3 mun vartaloavuista, no big deal, voidaan ottaa tää jatkossakin. Kyltiltä 11 koira eteen vasemmalta sivulle tuli -1 vino hieman vinosta etuasennosta, no big deal tämäkään, ei Ifa kunnollista eteentuloa osaakaan. 😀 Kyltti 12 oli tuo tuplasaksalainen, josta tuli -1 PY, Ifa toisessa käännöksessä hieman jätätti epävarmana taakse – täysin treenillä korjattavissa oleva asia. Lopuksi vielä viimeisellä kyltillä 3 askelta peruuttaen Ifa ei kunnolla peruuttanut mukana, uusittiin tehtävä mutta ei silti onnistunut kunnolla, joten ei jääty hinkkaamaan ja otettiin siitä se yhteensä -13p.

Käytösruutu oli vasemmalla sivulla maaten. Pyysin Ifan maahan toisen koirakon lähdön ajaksi, jotta suoritusta ei hylättäisi väärin suoritetun käytösruudun takia. Tiesin tosiaan että Ifa ei siellä makaisi varsinkaan nyt näin kylmässä hallissa, enkä sitä siltä ollenkaan vaatinut. Varmaan alta minuutin Ifa alkoi ensin piippaamaan ja nousi sitten istumaan, mutta väliäkös tuolla. Juttelin Ifalle siinä kokoajan, että “joo ei sun tarvii siel maata, nou hätä, istu vaan, ei tällä oo mitään väliä, koita hetki kestää tässä ruudussa niin päästään pois, olit tosi hieno jo, nyt ei tarvii enää jännittää”. Käytösruudusta kuitattiin täten myös -13p vaihdetun asennon että piippaamisen yhteistuloksena.

Ifa kuitenkin veti radan hienosti häntä heiluen, eikä ottanut lähimainkaan niin pahoja paineita mun jännittämisestä kuin viimeksi. Mä tosiaan pelkäsin että se ei suostu tekemään mitään, ei tulemaan edes sivulle, menee nuuskimaan kyltit ja houkutukset ja what else. Mutta ei, hienosti se veti taas. Ei voi kuin olla tyytyväinen. ❤

Loppuun vielä meijän kisavideo:

Uutta intoa

Alunperin ailahdellut mielipiteeni viikonlopun kisoista on nyt vakiintunut siihen, että olen todella tyytyväinen Ifaan ja suoritukseemme. Siellä se painoi häntä pystyssä ja teki parhaansa minkä mun jännittämiseltä pystyi. ^_^

Sunnuntaina meillä oli treenit Raisiossa DoXX-areenalla jälleen, joten mentiin ottamaan palauttelevaa treeniä sinne. Ainakaan kisoista ei tuntunut jääneen mitään hard feelings lajia kohtaan, vaan hurjalla innolla oli Ifa messissä. Treenattiin vähän niitä siirtymiä eli kiertoa takaa oikean ja vasemman kautta sekä seuruussa pysy -käskyä puolen pitämiseksi. Kanapalojen voimin harjoittelimme myös lisähäiriötä leuka kädellä -kohdetyöskentelylle. Pyysin Ifaa pitämään päätä mun kädellä kun Hanna-ope liikuskeli lähellä, tuli viereen kyykkyyn ja lopulta koski Ifaan, liikutti jopa vähän häntää ja näin. Ja ei ollut Ifa menossa pakoon vaikka korvista näki ettei se tilanteesta erityisemmin nauttinutkaan. Siinä kohtaa kun Hanna vähän koski Ifan häntään, Ifa vaan painoi leukaa entistä tiiviimmin mun kättä vasten hienosti kestäen tilanteen. Ja sillähän niitä kanapaloja sitten irtosi. 😉

Myöhemmin sunnuntaina Novan ja Rinin omistaja Sanna oli ihanasti analysoinut meidän kisavideota ja antoi tosi hyviä parannusehdotuksia siihen! Puhuttiin muun muassa käsien liikuttelusta, joten aloitin heti Ifalle häiriötreenit että pystyykö esim. pivottiin sivulla jos heiluttelen käsiäni samalla. Ajattelin että olisi voinut haitata, mutta eipä näyttänyt koiraan vaikuttavan mitenkään. 😀 Ihan innoissaan teki ihan samallai ku ennenkin. Harjoiteltiin myös lisää painottaen suullista käskyä, että mitä on takaa ja mitä on bäk ja että kumpi on kumpaan suuntaan. Samaa harjoiteltiin tänään vähän lisää. Takaa on selkeästi paremmin Ifalla hallussa, mutta sitä onkin harjoiteltu enemmän kun on rally-tokossakin tarvittu sitä aikanaan. Treenatkaamme lisää tuota erottelua ja käskypohjaista osaamista. 🙂

Eilen illalla piti taas (klassisesti…) nukkua, mutta aivot rullas ylikierroksilla täynnä intoa suunnitella koiratanssikoreoita. 😀 Olin heittänyt viikonloppuna Terolle, että tehään Tahtitassujen kokouksen yhteydes oleviin möllikisoihin 6+ -luokkaan sellanen koreo jossa ollaan me molemmat ja mun molemmat koirat. Tero vastas siihe jotai et joo tehää vaa, vaik joku Meksiko-teema et sombrerot ja ponchot ja kaikki. Sivuutin sen silloin vaan silleen “ai suostuisitko? mut lol joo miksei”, ja eilen illalla se sitten iski silleen “SUOSTUISKO OIKEESTI?! VITSI SIISTII JA TOI MEKSIKOTEEMA OLI EHKÄ PARAS IKINÄ!! Emmä ny mitää nukkuu haluu ku haluun ettii sopivaa biisii ja suunnitella niit koreoit, ainaki vois olla sellasii et koirat kurkkaa niie sombreroje sisää ku sitä oon opettanu Ifalle ja sit ne vois kiertää niit hattui ja ja ja…!!” Sit en voinu nukkua ennenku olin kirjottanu nää ideat ylös, etten vahingossakaan unohda. 😀

No ei mittää tänää tuumasta toimeen ku pääsin kotiin töistä. Töissä mietin vähän lisää niitä käsien liikkeitä Ifan nykyiseen koreoon ja mielestäni keksin ihan ookoo jutut. Nyt pitäs enää saada ittensä tekemään ne kisakehässäkin. 😀 Onneks viikon päästä keskiviikkona on Ifalla taas treenit niin päästään kokeileen treeneissä liikkeien sujumista käsien kanssa. Varmaan tarttis aika paljon kävellä koreoo läpi yksinään, että juurtuis lihasmuistiin käsienkin liikkeet. No, we’ll see!

Paras osuus päivän treeneissä oli kuitenkin se, kun opetin molempia koiria työntämään pään tötterön sisään. 😀 Ifallehan oon tätä jo joskus opettanut nähtyäni sen yhden ihan mahtavan koiratanssikoreon (tämä, 0:23->), jossa tuollaista temppua oli hyödynnetty. No, yhdistettynä vielä koirien “Anna tuli kotiin!!!11” -riemuun niin Ifa oli ihan liekeissä ku otettiin tuota temppua että laittaa pään tötterön sisään. 😀 😀 Ei siis silleen et ois ollu tötsä maassa vaan silleen että pidin sitä itse, mut hitto se ois tunkenu sinne päänsä ja molemmat etujalkansaki ku se oli iiiiiihan innoissaan. 😀 😀 En tienny että se on noin hulluna tohon temppuun. 😀 Ifa siis osasi homman vallan mainiosti. Aloin tähän liittämään käskyä ja ekaa kertaa ikuisuuteen ei ollut vaikeuksia keksiä uutta käskyä. Käskyksi valikoitui siis kukkuu.

Liksu sen sijaan ei ole koskaan tuota temppua opetellut, joten sen kanssa lähdettiin ihan alkeista. Liksulle toi pään tötterön sisään työntäminen vaikutti hieman vähemmän mieluisalta, mutta uskoisin että ei ole sellaista asiaa johon Liksun suhtautumista ei voisi muuttaa riittävällä määrällä nameja. 😀 No, ehkä vesisade ja pakkanen, mutta muuten… Liksun treeni lähti edistymään ihan ok kunnes onnistuin kerran kaks naksauttaan ihan väärässä kohtaa. >_> Paikkailtiin sitä sitten palaamalla taas ihan ihan alkuharjoituksiin tuossa. Otamme työn alle niin saamme joskus edistystäkin.

KT-kisauran korkkaus 6.2. Ylöjärvi

Kauan odotettu ja haaveiltu kisapäivä koitti viimein, kun pääsimme kisaamaan Ylöjärvellä 6.2.2016 järjestetyissä koiratanssikisoissa. Ajattelin etukäteen, että ei mua jännitä yhtään, kun tiedän Ifan osaavan meijän koreon niin hyvin. Joo no, kaikkee sitä aina kuvitella voi… *roll eyes*

Aloitetaanko kisavideolla?

Todetaan ensin, että kuvitelmistani huolimatta mun jännitys nousi siis ihan käsittämättömiin lukemiin. Ääni meinas lähteä, lyijypainot valahti jalkoihin ja meinasin kokoajan kompastua sekä koiraan että omiin jalkoihini. Liikkumiseni ja käskyttämiseni eivät varmasti olleet näistä syistä likimainkaan samanlaiset kuin treeneissä.

Sitten se suoritus. Olen tyytyväinen meidän aloitukseen. Kädet ylös, sivulle ja pivot toimi hyvin. Paitsi että oikealle kiertäessä mun ois pitäny ottaa vielä yks kierros, niin olisi rytmittynyt paremmin musiikkiin. Ensimmäinen käännös, en tiedä mitä tässä tapahtuu, Ifa oli jatkamassa suoraan joten käännöksestä tuli aika ruman näköinen. Puolenvaihdossa jalkojen välistä en itse malttanut odottaa oikeaa musiikin kohtaa, joten sekin ajoittui väärin. Ja oikealla puolella käännöksen jälkeen Ifa itsenäisesti päätti vaihtaa takaisin mun vasemmalle puolelle. Sain sen nyt edes jotenkin seivattua tuolla tupla-alituksella, mutta sujuvampi se olisi yhdellä alituksella ollut varsinkin kun mun avut ois voinu olla pienemmätkin.

Fronttikaarre sujui ihan ookoo, mutta takaakierto ja jalan ali vaihto ei sujunut sitten millään. Koitin ohjata Ifan takakautta eteen, mutta Ifapa tunki vaan itsepintaisesti mun jalkojen väliin. Siinä tulikin sitten ensimmäinen selkeä suttu, jossa paljastui että suunnitelma ei vaan ollut (välttämättä) huono vaan homma ei mennyt ihan kuten piti. En lennosta keksinyt miten tuon olisi tuosta seivannut, niin jäätiin sitä sitten hinkkaamaan. Kun sitten sain Ifan siitä taiottua tuohon fore-positioon, oli se ottanut lisää painetta eikä tullut enää kunnolla mukana, ja koki aiheelliseksi loikata myös matossa olleen valkoisen raidan yli.

Myöskään forekaarteen jälkeinen takaakierto ei sujunut, vaan Ifa kiepsahti vaan sivulle. No, ei auttanut kun lähteä siitä liikkeelle, vaikka koira ei nyt tuomarien puolelle jäänytkään. Juoksuosuuden pysy-vaihto ei myöskään onnistunut, vaan Ifa jälleen halusi vaihtaa mun vasemmalle puolelle. Siinäkin mun avut ja liikehdintä vähän paljastaa, että odotin kyllä koiraa toiselle puolelle. Juoksuosuus ei myöskään ole läheskään yhtä sulava liikkumisen kannalta kuin mitä oli tarkoitus. Tai ainakin nuo käännökset olivat ihan kamalia itselleni, kun jalat ei vaan tiiättekö meinannu liikkua mihinkään.

No, kaikista etupositiossa olleista häslingeistä johtuen oltiin sitten musiikissa vähän myöhässä. Olin kehääntutustumisessa koittanut käydä koreota musiikin kanssa läpi ja huomasin kyllä, etten voi ehkä vetää ihan päästä päähän ellen sitten juokse kovempaa, mutta tietysti suorituksen aikana jännittäessäni arviointikyky petti ihan huolella. Tuli sitten hieman kiire saada Ifa tuohon jalkojen välissä -asentoon, joten se sijoittui musiikillisesti väärään kohtaan. Hidas jalkojen välissä kävely suoraan kohti tuomaripöytää ja lopussa oikean kohdan odottaminen ja kädet ylös sujuivat täysin toivotulla tavalla. Siitä olen todella mielissäni.

Tuosta vauhdikkaalle juoksukaarelle lähtiessä unohdin sitten myös nostaa kädet vähän ylemmäs kuten oli tarkoitus. Oli varmaan lyijypainot käsissäkin niin ei riittänyt voimat niitä nostamaan. 😀 Loppukaarteesta lähestyessämme sitä porttia, josta kehään tultiin meinasi Ifa vähän haaveilla menevänsä sinne, mutta sain estettyä aikeet kutsumalla ja käskemällä seuraamaan.

Lopun jalkojen väli -positio aloitettiin taas hieman myöhässä. Ensimmäinen kierros meni ihan hyvin, mutta toisella jalalla pyöriessä Ifa oli sen verran paineissa, ettei meinannut enää tulla mukana ja piti vähän houkutella sitä. Lopputemppu onnistui kuitenkin silti. Ja niin päättyi suuri henkinen kidutukseni. Ei huh. Hyvä etten pyörtynyt.

Tuomarien silmissä suoritus näytti tältä:

Mari Väänänen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 41p
Liikkeiden laatu 40p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 42p
Koreografia 40p
“Ihana draivi koiralla, upea kontakti. Sujuva esitys, positioita riittävästi. Tarkkuutta hieman lisää, koira edisti jonkun verran ja alla (jalkojen välissä) ei ollut ihan mieluista. Kiva esitys, musiikki hyvä.”
Hannele Parviainen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 38p
Liikkeiden laatu 35p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 38p
Koreografia 39p
“Kiinnittäisin huomiota positioiden pysymiseen. Edessä positio, koira oli koko ajan väärässä paikassa. Iloinen pari. Koira teki innolla työtä.”
Maija Asp
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 41p
Liikkeiden laatu 39p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 40p
Koreografia 39p
“Innokas pikku tanssija. Vaihtoja liikkeiden/positioiden välillä kannattaa miettiä sujuvammiksi. Kehää käytetty hyvin.”

Tulos: HTML ALO tyydyttävä, 157p.

Suuren suuressa neljän koiran luokassa tällä irtosi jopa sija 2. 😮 Sijoilla 1 ja 3 oli niin ikään myös Anna (pelkkää Annaa palkintosijoilla HTM ALO:ssa siis!) ihanien shelttiensä kanssa. Onnittelut heille! Totesinkin ennen palkintojenjakoa, kun tulokset olivat kuitenkin selvillä, että palkintopalleilla onkin sitten pehkoa ja nahkaa mutta vähän eri tavalla kuin mitä se normaalisti tarkoittaa. 😀

12669878_10207112037813265_1673081436_o

Overall fiilis kisojen jälkeen?

Se vaihtelee. Toisena hetkenä oon tosi tyytyväinen, että saatiin vedettyä koreo loppuun asti enkä joutunut turvautumaan varasuunnitelmaan, joka olisi ollut Ifan syliin hypyttäminen. Tämä varasuunnitelma siis siltä varalta, jos Ifa olisi paineistunut niin pahasti ettei olisi kyennyt tekemään yhtään mitään. Toisena hetkenä taas oon tyytymätön siihen, että melkein joka ikinen liike koreossa epäonnistui, ja tuomarien (ihan asianmukaisen) palautteen mukaan koreossa on korjattavaa about kaikki. Edistää seuruussa, edessä on väärässä kohdassa, positiot ei pysy, vaihdot ei suju, jalkojen alla ei ole mieluisaa. Kamppailen vielä tän palautteen suhteuttamisen kanssa. En toisaalta tiedä miksi se lannistaa mua niin pahasti – oon jo vuosia tienny että Ifa edistää seuruussa, toisessa etupositiossa Ifa ei tullu kisoissa siinä missä treeneissä tulee, positiot ja vaihdot pysyy ja sujuu treeneissä mut kisoissa ne nyt vaan hajos, ja jalkojen välissä olokin normaalisti sujuu Ifan kanssa ongelmitta.

Oh well. Otetaan tänään palauttavat treenit Hannan kanssa Raisiossa, josko Hanna vaikka takoo jollain lekalla järkeä mun päähän. 😀

Ja siis. Kyllä mä olen iloinen, onnellinen ja ylpeä siitä, miten häntä heiluen Ifa veti suorituksen läpi. Ja kyllä koiratanssi-ihmiset on ihania, kun useampikin tuli esityksen jälkeen kehumaan, että olipa hieno suoritus ja tosi kiva kattoa kun koira ihan innoissaan. Tuttukin vielä kommentoi Facebookissa kisavideon perusteella, että Ifahan oli ihan liekeissä – te ootte löytäneet oman lajinne. 🙂

Hyvä Ifa. ❤