Archive | March 2016

Alkeiskurssi 6/6 ja ranskalaisvahvistus

Keskiviikkona oli viimeinen kerta Liksun koiratanssin alkeiskurssia. No, Liksuhan ei nyt virtsatietulehduksensa takia sinne päässyt, joten Ifa oli mukana paikkaamassa tilannetta. Harjoiteltiin pienen ryhmäesityksen tekemistä, jossa oltiin kaikki ringissä ja tehtiin samaa juttua tahdissa edeten. Hanna oli valinnu meille sopivan musiikin ja esitteli ensin koreon, jota saatiin treenata hetki koirien kanssa osissa. Harjoiteltiin koreota myös aika monta kertaa ohjaajat yhdessä mutta ilman koiria. Lyhyen ja yksinkertaisenkin koreon muistaminen noin lennosta oli aika vaikeaa! Tuli ihan flashbackeja nuoruuden ratsastusleireiltä, joissa ollut joku estekisa viimeisenä leiripäivänä, ja jonka estejärjestyksen yritin aina epäonnisesti oppia siinä lyhyessä ajassa. Vanhemmiten samaan ongelmaan törmäsi agilityradoilla, joskin ollaan tehty aksaa aika vähän.

No, kaikesta koreon sisältämästä jalkojen ali pujottelusta huolimatta Ifa selvisi pikkuesityksestä oikein hyvin, vaikka jotenkin kummallinen olikin. 🙂 En tiedä vaikuttiko Liksun kotiin jättäminen tilanteeseen vai mistä moinen kummallisuus johtui, nobody knows.  Muistin kuin muistinkin sitten lopulta sen koreon ja saatiin kaksi aika hyvää vetoa vedettyä! Hanna otti esitykset videollekin, mutta kun en ole kurssikavereilta lupaa kysynyt, niin en nyt laita videolinkkejä tänne.

Alustavien tietojen mukaan muuten Tahtitassut järjestää uudet möllikisat helatorstaina 5.5. Salon koirahallilla. 🙂 Menkäähän mukaan kaikki kynnelle kykenevät, kisaamaan ja/tai katselemaan ja kannustamaan muita!


Meillä oli muuten hieman tavallisuudesta poikkeava pääsiäinen. Laumaan saapui ranskalaisvahvistus hoitoon, toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi. Katsotaan kuin lähtee yhteiselo sujumaan. Meikäläinen on kyllä aika myyty jo. ❤ __________ ❤

Parin viikon huipentuma möllikisoissa

Joooooo kyllä tässä on joka viikko treenattu keskiviikkona ja sunnuntaina, ei vaan oo tullu kirjoteltua niistä nyt mitään… Ifa on treenannut AVO-koreota varten ja treeni alkaa ihan tuottaa tulosta. Sunnuntaisin on myös treenattu meijän hienoa ryhmäesitystämme. 😀 Tänään oli viimein aika näyttää muillekin että mitä ihmettä me on treenattu.

Too bad Liksu tuli tosi kipeeksi perjantai-iltana. Luulin jo että sillä on kohtutulehdus, kun se nuoli itseään ihan jatkuvasti ja oli niiiiiiin kipeä. 😦 Päivystyksessä istuttiin sitten 23-01. Onneksi kohtutulehdusta ei löytynyt, vaan diagnoosiksi tuli virtsatietulehdus. Ilmeisesti hyvin kipeä sellainen. Liksu on nyt kaksi viikkoa antibioottikuurilla ja viikon verran kipulääkkeillä, joten möllit jäivät Liksulta ymmärrettävästi väliin. Teroa ei oikein napannut ajatus mennä kehään ilman koiraa, joten saatiin sitten Emmin Lumi lainaan. Ihan jees mennä kisaamaan, kun kisakoreo on samalla koiran ja ohjaajan ensimmäinen yhteinen treeni ikinä. 😀

Mittään en mistään tiiä, mutta hauskaa meillä oli! 😀 Arriiiivaaaa!!

Oli vähän mutkia matkassa myös kun viiksiliima ei sitten pitänytkään viiksiä. Päätin sitten ottaa ne suuhun. Aiheutti pienen nauruntyrskähdyksen yleisössä. 😀 Sitten mä unohdin koreon. 😀 😀 Olin ihan että “Aää, hei, miks Tero vaan juoksee pakoon, eiks täs lopus tuukaa käsikynkkää toiseen suuntaan?! EIKU AINII piti peruuttaa eri suuntii ja kurre ja hyppy!! Tero heitti hatun, eii, seki piti tehä!!” Meikäläinen ihan kujalla. 😀 😀

Ifa teki kyllä hienosti, hyvin kiersi Nacho Cheese -prinkkupurkkitötsän, kurkkas hattuun eikä häiriintynyt siitä, että kehässä olikin Lumi eikä Likita. Ja hyvin tuli mukana, vaikka poncho näkemistä vaikeuttaakin.

Täytyy treenata tätä vähän lisää ja esittää tää uusiks joskus kun Likitakin pääsee esiintymään. 🙂 Mite ois vaikka Oulun koiratanssin SM-kisoissa, eiku……… 😀 😀

Keskiviikon omatoimitreenit

Keskiviikkona oli vuorossa jälleen omatoimitreenit Liedossa. Mä en ollut kauhean orientoitunut meijän treeneihin, kun on vähän muut asiat mielessä ( kuten muutto ❤ ).

talo

Eikä meijän kisatkaan kauheen suuria ongelmakohtia paljastaneet. Liksun koreoo tarttis suunnitella paremmaks ja Ifan kanssa pitäis päättää haluaako jatkaa ALO-koreon työstöä vai alkaa työstään AVO-koreoo. Luulen, että Ifan kanssa jatketaan kyllä AVO:on. On niin pitkään tehty nyt tätä täysin samaa koreoo, että alkais olla hyvä saada jotain uusia tuulia puhaltamaan. AVO-koreoon on musiikki valmiiks pidennettynä, samalla musiikilla kun siis jatketaan kuitenkin. Alkuliike meijän vaan täytyy keksiä uusi. Ja koreon alkupuolelle yksi pätkä muutenkin. Keskellä koreota, sinne minne olen pidennetyn pätkän lykännyt, on suunnitelmat jo valmiina ja pientä hiomista vaille kunnossa. 🙂 Täytyy suunnitella.

Liksun koreo… Joo ei mitään käryä. Multa loppuu ihan totaalisesti mielikuvitus kun koitan miettiä sisältöä Liksun koreoon, kun ei Liksu osaa kauheasti mitään ja uuden opettaminen on toisinaan hieman työlästä. Varmaa on se, että jos Liksu saa joskus KUMA:n, se tulee jatkamaan ALO:ssa kisaamista niin pitkään kuin mahdollista. Liksu-mummo kun on tollanen höntsäilykoira. 🙂 Mulla on sille ideoita pidemmällekin vietyyn koreoon, mutta ne on tosi vaiheessa osaamisen kannalta ja sopisivat tasoltaan paremmin AVO:on. Joten ALO-koreoon pitäisi vielä keksiä uutta sisältöä. Ideoita otetaan vastaan. 😀 Täytynee taas ajan kanssa istua koneelle katsomaan koiratanssivideoita ja hakemaan inspiraatiota. Liksusta on kyllä kuoriutunut ihan uusi puoli tän koiratanssiharrastuksen myötä. Se tykkää niin hirveesti kans treenata juttuja ja on ihan täpinöissään treeneissä eikä malttaisi odottaa omaa vuoroaan. 🙂 Liksu on niin hauska, että melkein pitäiski mennä sen kanssa Curtisin koulutukseen eikä Ifan. 😉

Ilmoittauduin Ifan kanssa siis huhtikuussa järjestettävään Richard Curtisin koiratanssikoulutukseen. Nyt odotellaan ilmoajan loppumista että saadaan tieto päästiinkö mukaan. Nyt tulee vähän sellanen olo, että hitsi, kumman koiran kanssa mä oikeastaan haluaisin mennä sinne. Likitan kanssa on niin helppo käydä kaikkialla, kun se ottaa niin rennosti eikä piippaa samallailla levottomana kuin Ifa. Ja Likitan kanssa ehkä tarvitsisin enemmän apuja. Ifan kanssa taas on toisaalta kivempi mennä, koska tykkään päästä näyttämään Ifan osaamistasoa. Se on kuitenkin harjakoiraksi aika pätevä, vaikka itse sanonkin. 😉 Kiitos tokotaustansa. Ifan kanssa on myös kivempi treenata, kun se on niin nopea oppimaan. Ja Ifalla on hallinta vähän parempi kuin Likitalla. 😀

No enivei. Keskiviikon treeneissä Ifa treenasi sivuaskeleita, hidasta fronttia ja jalkojen välissä peruuttamista, kaikkia jonkinnäköisillä käsienliikehäiriöillä maustettuna. Hidas frontti ja välissä peruuttaminen sujuvat ihan ok, sivuaskeleissa on edelleen tekemistä. Ajattelin, että voisin tehostaa niiden treenaamista myös sillä, että opettaisin sivuaskeleet mun edessä kädellä / tikulla avustettuna. Se voisi selkeyttää ja auttaa Ifaa ymmärtämään mitä sivullakin halutaan. Myös flip-pyörähdys on vielä työn alla, mutta se alkaa jo hahmottua paremmin kuin aiemmin. Oon jo melkein saanut Ifan tarjoamaan sitä. 🙂

Liksu harjoitteli keskiviikkona jalkojen välissä kävelyä sekä oikeinpäin että väärinpäin ja käsieleillä myös höystettynä. Ajattelin että Liksu häiriintyisi käsistä, mutta eipä se siltä vaikuttanut. 🙂 Ehkä uskalletaan seuraavan kerran ottaa myös ne käsieleet mukaan kehään. Liksu harjoitteli myös mun ympäri kiertämistä, se kun on jotenkin ottanut takapakkia eikä mene kovin sulavasti. Ehkä käytän sille väärää käskyä. Ärsyttää kun en muista minkä käskyn oon valinnut kummallekin suunnalle. >_>

Tänään pitäis päättää kokoonpano ja luokat jos mielii ilmoittautua 2.4. Ylöjärven kisoihin. Ilmoitanko Ifan ALO:on vai AVO:on? Ilmoitanko Liksun vai enkö ilmoita? Valintojen maailma… Liksu ei saa kisata liian usein ettei siltä vahingossa tapeta kauan kadoksissa ollutta intoa, mutta eipä se toisaalta viimekskään näyttänyt häiriintyneen kehässä käynnistä, hädin tuskin tajusi että tapahtui jotain epätavanomaista. Jos Ifa sitten lähtis HTM AVO ja Liksu FS ALO…? Äääääää…


Ainiin ja torstaina käytin Liksun koirahierojalla. On jotenkin ollut sellainen olo ihan kuin Liksu pyörisi tavallista vähemmän, ja ajattelin tarkistuttaa ettei siltä mitään jumeja löydy. Liksu kun ei ole koskaan ennen ollut missään fyssarilla tai hierojalla tai muullakaan.

Alku oli t-o-d-e-l-l-a kankea, kun Liksu ei todellakaan ois halunnut maata kyljellään siellä. Koko koira tärisi kuin viimeistä päivää ja koitti aina tilaisuuden tullen nousta ylös. Eihän siitä sitten mitään meinannut tulla, joten kysyin että ei heillä ois myynnissä mitään pientä namipussia kun en itte tajunnut moista mukaan ottaa. No löytyihän hyllystä pussillinen jotain pehmeitä strutsinameja(?!?) ja johan rupes lyyti kirjottaan. 😀 Hieroja arveli, että ei Liksu noin jännittyneenä söisi mitään, jolloin purskahdin nauruun et se päivä ku tulee vastaan et Liksu ei syö nii mä kiidätän sen lääkäriin koska sit se on TOSI kipee! 😀 Ja niin vaan katse kirkastu Liksulla ku namipussi tuotiin esiin ja uppos kyllä ihan sormia myöten namit siinä kyljellään maaten. Ja loppu se takajalkojenkin jännitystärinä samalla. Loppupuoli saatiin sitten kohtuusujuvasti menemään namien voimalla. Ja hieronnan jälkeen Liksu oli taas ihan kaveria ja meni kerjäämään rapsutuksia hierojalta. 🙂

Hierojan mukaan mitään jumeja ei löytynyt, mitään kohtaa Liksu ei aristanut ja selkäkin joustaa hienosti joka kohdasta eikä tule mitään kipu-/jännitystärinöitä mihinkään kohtaan koskettaessa. Joten tämän käsittelyn perusteella Liksulla kaikki ok, joka on aivan loistava uutinen kohta 10v mummokoiralle. 🙂 Ainut mitä oli niin hieroja suositteli nivelvalmisteen syötön aloittamista. En vaan oikein tiiä että mistä mitä häh, mitä tuo vois tarvita, mihin kiinnittää huomiota, mikä on hyvää, mikä huonoa, mitä häh. Että jos on mielipiteitä tai jopa faktoja asiaan niin otetaan ilolla vastaan!

Loppuun vielä piristykseksi hierontapaikan lähellä olleen liikkeen ovessa ollut tarra. 😉

kyltti