Archive | June 2016

Sitä saa mitä vahvistaa

Hiljaista on elämä Oulun kisojen jäljiltä. Ifan koreota pitäisi hienosäätää, lähinnä miettiä uusiksi siirtymiä ja vahvistaa useampaakin positiota kunnolla. Siirtymien keksiminen on vaikeaa. Positioiden vahvistaminen paljon helpompaa. Voitte arvata, että jos sanon että toista ollaan tehty ja toista ei, niin kumpaa on mahdettu tehdä. Yllätys yllätys, positioiden vahvistamista. Oon vahvistanu käskysanaa sekä oikealla että vasemmalla sivulla väärinpäin liikkumiselle ja tänään huomasin, että tää selkeästi tuottaa tulosta ja Ifa osaa pitää positiot paremmin.

Voi miten yllättävää – positiot paranee kun niitä vahvistaa! Eihän se nyt ainakaan niin mee että sitä saa mitä vahvistaa!

Tänään tajusin, että täytyy vahvistaa myös koira edessä poikittain pää vasemmalle -positiota. Joten nyt ollaan myös sitä harjoiteltu. Samoin on harjoiteltu jalkojen välistä pois tulemista ja sinne takaisin väärinpäin sukeltamista. Ja että miten väärinpäin jalkojen välistä siirrytään takaisin sivulle.

Kokeilin vetää about koko koreon läpi ja löysin / muistin sieltä lisää heikkouksia. Pivot sivulla hajoaa, varsinkin jos hypin, joten siihen täytyy kiinnittää extrahuomiota. Tarvis myös keksiä miten tassu käsillä -pyörimisestä siirrytään sulavasti siihen edessä poikittain vasemmalle -asentoon ja siitä väärinpäin vasemmalle sivulle. Tai hei entä jos se oiski tassu käsillä -tanssista koira edessä poikittain pää oikealle, siitä pyörähdyksellä vasemmalle väärinpäin… 😮 Omfg sehän vois jopa toimia! Täytyy kokeilla. Pyörähdys on kyl ihan älyttömän bore siirtymävalinta, mutta parempi sekin kuin että mä vaan käännyn 90 astetta ja matka jatkuu.

Kummasti löytyi tätä treenattavaa Ifan kanssa. 😀

Sit luin yhdestä blogista, että elokuussa on Janakkalassa KT-kisat. Jyrähdin oikeen ääneen ittekseni että “MITÄ! Koiratanssikisat joista en oo tienny! Jumalauta – Virkku.net – is this true!” 😀 Ja onhan se. 26.8. perjantaina on iltakisat Janakkalassa ALO- ja AVO-luokille. Ei oo voittajaa, joten ei tarvii harkita kisaavansa Ifan kanssa HTM:ssä, Liksu ei tuu enää kisaamaan ja Mindy ei osaa mitään että vois ees puolivitsillä harkita menevänsä. Hetken kyllä mietin että jos meniski Ifan kanssa FS ALO:n korkkaamaan… 😀 Mutta ei nyt. Ei vielä. Hoidetaan tää HTM VOI alta pois ja mietitään sitä freestyleä sitten myöhemmin. Kyllä mulla yks puolisuunniteltu koreo on päässä, jonka mä tuun viel Ifan kans tekemään – toivottavasti – mutta kuten sanottua, sen aika on hieman myöhemmin.

20160619_161444

Mua tuskastuttaa se, etten oo saanu opetettua Mintille mitään. Ei voi edes haaveilla vielä että mitä lajia haluais sen kanssa joskus harrastaa kun se ei osaa mitään niin että sitä vois mihinkään lajiin harjotuttaa. Samaan syssyyn tajusin kyllä sen, että voi facepalm, emmä kovin aktiivisesti sitä treenaakaan. Että eipä se varmaan niitä juttuja ittekseen opi. Pitäis vaan treenaa ahkerammin, pälli. 😀 Tuskastuttaa vaan se, kun kaiken A ja O, muumit laaksossa ja inkkarit kanootissa ja valo jääkaapissa on se perusasento. Hyvä, kunnollinen perusasento, johon koira osaa kiepsahtaa ja jossa se pysyy vaikka liikuttais miten ja mihin. Ja kun Mindy ei osaa tulla sivulle eikä edes kunnolla tulla imutettuna mukana, niin mä oon vähän niinku hukassa. Tänään ehkä saatiin asiaan edistystä, kun ryhdistäydyin ja mietin mitä asialle tarttis oikeesti tehdä, miten lähestyä ja lähdin tekemään sivulletuloa vähän helpotettuna ja oikeasti kunnolla palkattuna niin, että se alkaisi nostaa arvoaan. Tästä saattoi olla apua. Katsotaan. Koira ainakin lupaavasti keräs kierroksia, että saatiin vähän eloakin siihen. 🙂 Nyt täytyis tehdä lista asioista joita treenata ja sit laittaa pystyyn joku taulukko johon aina ruksii kun on harjoitellut kyseistä asiaa. Eihän tästä muuten tuu lasta eikä paskaa. 😀

Oikeasti Mintti siis osaa hyvin yhden rutiinin ja kaksi käskyä. Istu – odota – ole hyvä ruokakipolle on täysin hallinnassa. “Istu” ja “käy siihen” ovat kohtalaisesti hallinnassa. Osaa ne hyvin nami kädessä, hieman heikommin ilman namia. Täytyis osata olla olematta namidispenseri.

Mut tiiätteks mitä! Koht on heinäkuu! Heinäkuus on loma! Ja heinäkuus mennään kattoon lampaita, omfg, odotan. ❤ Ja elokuus on Tahtitassujen koiratanssileiri! Ja syyskuussa Oulun SM:t. Lokakuussa mun synttärit. 😀 Marraskuusta en tiiä. Ja joulukuussa on joulu. Koko loppuvuosi siis tiedossa kaikkea kivaa. 😀

20160622_182738[1]

Käytiin muuten mätsärissäkin turistina yks päivä. 😮 Se meni ihan mukavasti, Mintsi oli onnessaa ku pääsi reenaamaan leikillä kehän ulkopuolella samoja juttuja kuin muut. Ja Ifa treenas vähän koiratanssijuttuja. Liksu kävi Sinin kanssa kehässä ollen veteraanien sinisten 2. 🙂 Liksu kyllä nautti kehässäolosta jälleen, joten kiitos handlerille sen kehään viennistä!

Oulun kuvatunnelmia

Oooooo Sari Eskelinen on ottanut hienoja kuvia Oulun kisoista, kiitos ja wau. ❤ Erityisesti tuo kollaasin oikean yläkulman kuva, kun meitsi eläytyy musiikkiin ja Ifa tulee hyvällä ilmeellä mukana. 🙂 En kyllä ehkä kestä sitä kuin paksut mun nilkat on, mut no can do. :I

Lavatansseihin

Olipahan viikonloppu. 😀

Perjantaina töiden jälkeen koirat autoon ja Poriin, lenkille, iltapalaa ja nukkumaan. 0400 herätys ja 0430 rattiin. Reissu alkoi lupaavasti, kun puolen tunnin ajon jälkeen tajusin, että harjakoirien hihnat jäi naulakkoon. 😀 😀 Joten eikun poikkeamaan Oulun citymarkettiin matkalla ostamaan noutajahihnat molemmille. Luokkaa klo 1000 oltiin sitten Huovisen leipomon pihassa Oulussa hakemassa tuliaisia naapureille. Siitä ajettiin kisapaikalle toteamaan että eka luokkakin alkaa vasta klo 12 ja me sitten joskus 13 jälkeen, että no ei myöhässä ainakaan olla! Joten eikun autoa tankkaamaan ja syömään vähän pizzaa & lehtipihviä. Siitä sitten vähitellen takaisin kisapaikalle, jossa olikin jo HTM ALO alkamassa. ALO:ssa oli 5 koiraa, AVO:ssa 2 ja VOI:ssa 2, joista me toinen.

Jännitys hiipi vatsan pohjaan vasta juuri ennen omaa kehää, joten aika pitkälle päästiin nyt ilman sitä! Tulostavoitetta meillä kun ei ollut, ajatus oli vaan käydä vetämässä kiva koreo jotta saadaan mikä tahansa tulos että saadaan osallistumisoikeus SM:iin. Biisikin kun oli valittu tyyliin 19.5. eli alle kuukausi sitten, ja viikko sitten koreo oli vieläkin suunnittelematta loppuun asti, saati sitten että olisi kunnolla treenattu koiran kanssa. Se vähän auttoi pitämään jännitystä poissa.

Koreo lähti ihan kohtalaisesti liikkeelle. Ifa teki sivuaskeleet frontissa paremmin kuin ajattelin, vaikka jouduin sitä siinäkin auttamaan. Peruuttaminenkin sivulla sujui osaamistasoon nähden ihan ookoo. Eka vauhdikas seuruupätkä oli vielä jees, mutta sitten alkoi Ifan “en osaa” esitys. 😀 Eli se lakkas osaamasta pysyä jalka -positiossa, sitte se lakkas osaamasta kiepsahtaa siitä jalkojen väliin, lakkas osaamasta tulla pois jalkojen välistä, lakkas osaamasta pysyä väärinpäin jalkojen välissä, lakkas osaamasta tulla sivulle ja pyöriä siinä yhtään mihinkään suuntaan, lakkas osaamasta nostaa tassut käsille, lakkas osaamasta pysyä mukana fore -positiossa, lakkas osaamasta pysyä foot -positiossa, lakkas osaamasta nostaa kädet ylös käskystä ja lakkas osaamasta tulla mukana eteenpäin kävellessä. Alkukoreon vedin ihan hyvällä fiiliksellä, mut loppusuoralla tajusin että oon vaan valunu koiran auttamiseen ja varmisteluun niin, että leuka on ihan kiinni rinnassa ja katse maahan, mikä ei tosiaankaan ollut alkuperäinen suunnitelma.

Kootut selitykset

Edeltävä yö nukuttiin huonosti, koirat herätti ainakin kolme kertaa yöllä, Ifa mm. halus klo 0100 ulos. Siihen päälle 6h autossa ilman että Ifa oikein osasi rentoutua. Siitä kun sitten joutui ilman nakkia kehään tekemään, niin ei riittänyt enää vietti/virta/mikään kantamaan läpi esityksen. Saatoin myös unohtaa kehua koiraa kunnolla, mutta käskyt mielestäni ainakin koitin antaa ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Ehkä siltä vaan loppu virta. Mene ja tiedä.

Ei se kuitenkaan videolla näytä iiiiiiiiiiihan niin pahalta kuin mitä tuolleen selostettuna. Kai. Toivottavasti. 😀

Tuloksena 153,34p ja sija 2/2. Saatiin kaks lakua, lihatikku koirille ja joku vietävän muumimuki. 😀 En oo muumifani, joten täytyy harkita joku hyvä sijoituskohde mukille.

Enivei. Pisteet ja kommentit tuomareittain:

Susanna Ekblom
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 40p
Liikkeiden laatu 36p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 38p
Koreografia 40p
“Ihana iloinen Ifa! =) Eteenpäin menevissä positioissa Ifa pysyi hyvin. Peruutuksissa peppu hieman Ifalla vaelsi ja laukassa välillä koira jätätti. Pienet hapuilut näkyvät taiteellisissa pisteissä. Ohjaaja heittäytyi hienosti musiikin vietäväksi. Ohjaajan jalkojen välissä tehdyt hyppy (ohj) ja pyörimiset (koira) oli todella hienot!”
Hanna Maines
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 40p
Liikkeiden laatu 36p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 39p
Koreografia 38p
“Tänään ohjaaja oli koiraa vauhdikkaammalla päällä. Positioita, suuntia ja temponvaihteluita oli tarpeeksi, nyt ne valitettavasti olivat suurelta osin epätarkkoja tai koira jätätti. Kuitenkin iloista yhteistyötä ja ohjaaja auttoi koiraa tarpeen mukan. Kiva liikkuva koreografia, joka ei tänään tosiaan ihan onnistunut. Teillä molemmilla vaikutti kuitenkin olevan kivaa ja teitä oli mukava katsoa. Hyvä asenne molemmilla!”
Katja Tamminen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 37p
Liikkeiden laatu 38p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 40p
Koreografia 38p
“Iloinen taitava koira, joka tänään ei ihan pysynyt mukana menossa.”

Tuo yksi kommentti kyllä ihmetyttää. Mä en tiedä hyppineeni koira jalkojen välissä. 😀 😀 Katsoin videon enkä silti tiedä mitä tuomari tarkoittaa tuolla. Veikkaus osuu tuohon jalkojen välissä kahdessa osassa tehtyyn “teputuskäännökseen”. Mitäs muut veikkaa? 😀

Tuomarien palautteet olivat kyllä kokonaisuudessaan oikein kannustavia. Tuli olo että tuomarit näkevät, että koira osaa, muttei tänään ihan vaan pysty näyttämään parasta osaamistaan. Itseäni vähän harmitti kehän jälkeen se, miten huonosti oli mennyt, vaikkei tulostavoitetta ollutkaan. Ei olisi tulosta tarvinnut saadakaan, vaan harmitti se, että Ifa jätti tekemättä monta sellaista asiaa, jotka se on osannut vahvasti. Äfh. Joten en osannut palkintojenjaossakaan iloita Hannan kommentista että “SM:iiiiin!!” Nyt osaan jo vähän paremmin iloita siitä. 😀

Kiitos vielä järjestäjille ja tuomareille kivoista kisoista ja onnittelut menestyneille kanssakilpailijoille!

Me lähdettiin kotimatkalle heti palkintojenjaon jälkeen. Pyssättiin paluumatkalla vielä Kalajoen hiekkasärkillä pikaiseen ottamassa muutama kuva ja näyttämässä paikkaa Mintille. Ei kauhean kauaa viihdytty, koska siellä oli aivan uskomattoman kova ja kylmä tuuli, hyi olkoon. Mutta ompahan Mintti nähnyt nyt varmaan maamme toiseksi suurimman hiekkarannan. 😀

Sei sit muuten oikeesti oo niin laiha ku miltä tossa korvienlepatuskuvassa näyttää. Toi kuva jotenkin vääristää ihan hulluna. Enivei. Päästiin illalla perille Poriin ja totesin, että eiköhän 12h autossa oo ihan riittämiin yhdelle päivää ja jäätiin sinne taas yöksi. Aamulla herättiin pirteinä klo 0700 ja aateltiin ottaa ilo irti siitäkin päivästä. Joten mentiin sitten näyttään Mintille myös maamme suurin hiekkaranta – Yyteri. 😀 Ja sielläpä olikin jännää kun oli samaan aikaan kaksi hevosta/ponia tullu samaan aikaan rannalle nauttimaan. Siinä sitä ihmetystä riitti. Ifan kanssa otettiin rannalla vähän uusintamatsia koreon osista, ja meni kyllä lihapullan voimalla aivan mainiosti hevosista välittämättä. Kahlaamaan ei kukaan ryhtynyt, ei ihan niin lämmin päivä ollut.

Rannan katsastuksen jälkeen lähdettiin kalaan, ja siinä samassa käytiin kokeilemassa jäljestämistä, ekaa kertaa Mintin kanssa. Yliarvioin aika pahasti sopivan askelpituuden, mutta tiedämpähän nyt enskerralla ottaa lyhyempää askelta. Vähän meni homma ihmettelyks alkuun, kun koitin hidastaa meininkiä ettei ryykää monta askelta kerrallaan vaan ottais jokasen nätisti, niin sitten vähän arvottiin että no saako tässä liikkua mihinkään vai ei. Päästiin kuitenkin sekin hurjan pitkä 70 askeleen jälki 😀 😀 joskus loppuun. Jälkikalkin mukanaolo olis helpottanut, mut eihän se tietenkään oo hollilla sillonku sitä tarttis. En kuitenkaan kirvestä kaivoon heittäisi asian tiimoilta vaan kiinnostais päästä tekeen tätä enemmänkin.

Muutaman pullanpalan Mintti kun pääsi jäljellä skippaamaan, niin aattelin että otan sitten Ifan tyhjentämään sen jäljen. Jooopajoooo… Oishan se ollu hyvä idea jos ois antanu sen vaa vapaana pyöriä ja syödä pullaa nurmikolta, mutta kun jossain mielenhäiriössä aattelin kokeilla että ajaisko se sen jäljen ja söis ne jääneet pullat. NIIN NO… Koira ulos autosta ja tajuton neliveto päällä ku pahempiki terrieri ois ollu, aivan tajuton hinku päästä jäljelle. 😀 Sitten kun kierrokset oli taivaassa, askelmitta aivan pisin sitä itteään ja namejakin vielä vaan joskus ja jouluna niin sillä hommalla ei kyllä ollu jäljestyksen kanssa mitään tekemistä. :—D Koira sinkoili varmaa 2m hihnassa metrin molemmin puolin jälkee kauheeta siksakkia ja pääs kerran kaartaan taaksepäinkin pullaa syömään. Molempien vedoista on joku video olemassa, Ifan videon vois laittaa 5x nopeudelle ja pellemusiikin taustalle niin olis ihan bueno. 😀 😀

// EDIT. Niinku vaik tällee.

Olis vaan kannattanut suosiolla jättää tää “””harjoitus””” väliin!! Mutta siitä kyllä kasvo kipinä, et tarttis tehdä Ifalle kans lisää jälkeä kun se siitä niin hulluna tykkäs. Nii että kenellä ois tarpeeks nurtsii / sopivaa peltoo että sais tulla kahden kahelin kanssa harjottelemaan? 😀