Archive | March 2017

Taas me tanssitaan

Viime torstaina oli hallilla omat treenit. Mä koitin harjoitella Ifan koreoo uusiks silleen että radio olis keskemmällä edempänä. Kauheen vaikeeta. Koitin myös Ifan kanssa kokeilla ihan vaan vaihtoja positioista toisiin. Harjoiteltiin myös vähän noita rallyn takaakiertoja. Hirveetä inspiraatiota treeniin ei kuitenkaan ollut…

Mindy pääs treenaamaan taas kans, ja harjoitteli perusasentoja, seuraamista ja maahanmenoja. Oon niin euforiassa kun tää seuraaminen alkaa näyttää joltain edes vähän sinnepäin. Tässäpä vertailukohdat:

25.9.2016 Mindyn seuruutreenit

23.3.2017 Mindyn seuruutreenit

On siinä ehkä pieni ero!! 😀 Ja vitsin Mintti on ihan vaivihkaa oppinu tollasen ku liikkeestä maahanmeno. Sitku teki kerran sen ni vietävä epeli koitti ennakoida seuraaval seuruuosuudel ja tehdä sitä uudelleen! Onneks mä en ollu päättäny tehä uutta liikkeestä maahanmenoa, joten ei tullut vahingossakaan vahvistettua ennakointia. Eihän noi mitään huippuperusasentoja oo kaikki, ja edelleen on hajontaa siin et tuleeks se eteen takaa kiertäe vai vasemmalt mut noh. Paremmalla tasolla ollaan kuin yllä olevalla ekalla videolla ja se on ainoo joka merkkaa mulle. 😀

Sunnuntaina ajettiin sitten DT-areenalle koiratanssikisoihin. Taas. Blaah. Ei jaksa kisata kokoajan. 😀 Aivan turhaa. Varsinki ku tietää että koreossa olis tekemistä vielä. Mut ei auttanu, ilmottu oli joten sinne sit vaan.

Ja kyllä tuntu niiiiin tahmeelta. Siis niiiin tahmeelta. Harvoin jää näin ikävä fiilis kisoista. 😀 Ihan alussa Ifa petras silleen ihan ok, mut jossai kohtaa se oli vaa et “nääh” ja päätti että eipä sen tarvii ees kattoo mua enää. Sillee jaa, just joo, haist kukkane si vaa koira. Mistä lähtien se ei kato mua?! Ifa kattoo aina… paitsi nyt…Meni niin pasmat sekasi siitä, etten osannu enää olla kehässä niinku oli tarkotus. Plus uusi suunnitelma hiuksien avaamisesta musiikin vaihtuessa aiheutti sen, että mä en edes nähnyt koiraa enää. 😀 😀 Se ei todellakaan ollut wörtti, piti vaa luottaa siihen että kyllä se koira tulee, mut milläs luotat nytku soli tollasella tuulella. Hirvee määrä kieltoja, epäonnistuneita vaihtoja, ei tullu positioihin, ei pysyny niissä, ei mitään. Aivan disaster koko setti. Taas piti auttaa sitä vaikka kuinka paljon tekemään niitä vaihtoja, tulemaan positioihin, pysymään positioissa…

Jotain säälipisteitä oli vissiin myös jaossa, joko koiran tai kilpailuluokan vuoksi.

Mari Muhonen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 33p
Liikkeiden laatu 39p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 42p
Koreografia 40p
Nadja Böckerman
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 41p
Liikkeiden laatu 37p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 38p
Koreografia 41p
“Useita positioita pääosin eteenpäin esitettynä. Mukavasti temponvaihteluja. Suurimman osan ajasta positiot epätarkkoja eli koira jätättää/on väärässä paikassa. Kiva idea ohjelmassa ja musanvaihdot toivat mielenkiintoa ohjelmaan.”
Marita Packalén
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 42p
Liikkeiden laatu 42p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 44p
Koreografia 43p

Meinasin saada sydärin kun palkintojenjaossa meijnä kuulutus alotettiin että “pisteitä satakuusikymmentä…” että jumankavita jos nyt sanot siihen pisteitä päälle ja sertin perään ni revin pelihousuni enkä varmana ota mitään vastaan, koska meni sit niin huonosti se ohjelma. Luojan kiitos pisteet jäi siihen 160,67p. Sijoitus oli joku viides. Mä olisin itte varmaan antanu jotain 140 ja 150 pisteen välillä pisteitä meijän esityksestä, mutta no. Yleensähän se aina tuntuu pahemmalta kuin miltä näyttää.

Olin vähän arponut, että onko tää nyt sit wörtti koreokaan vai pitäiskö laittaa sekin vaihtoon. Menin sitten palkintojenjaon jälkeen kysymään paikalla olleilta tuomareilta (Nadja & Mari), että mitä he ovat mieltä ohjelmasta. Molemmilta tuli oikein positiivista kommenttia koreosta että ehdottomasti kannattaa pitää se, ja että musiikinvaihto on siinä toimiva – aina kun niissä ei tunnu järkeä olevan. Mutta tässä siis ilmeisesti on järkeä. Sitä vaan juuri sanoivat, että tekninen osaaminen jää liian alas.

Tarvittaisiin enemmän suuntia ja tietysti niiden positioiden tarvis myös pysyä. Nadja sitä sanoi, että osaselitys varmaan voi olla että kun Ifa hakee sitä katsekontaktia niin varsinkaan sen vuoksi nuo sivulla väärinpäin -positiot ei välttis toimi vaan se katsekontaktin haku ajaa koiran liian kauas. Samoin tuli vinkkiä siitä, että kun nyt on vissiin joka kerta kosahtanut se jalkojen välissä väärinpäin -positio, joka sekin esitetään vain eteenpäin, niin se ei tuo koreoon mitään lisää vaan epäonnistuessaan tuo itseasiassa pelkkää miinusta, joten sen voisi ehkä suosiolla vaihtaa pois, korvata jollain muulla positiolla. Ihan validi pointti.

Eli koreo on hyvä, mä en vaan oo osannu opettaa koiralle mitään. Oman suorituksen jälkeen fiilis oli ihan huono, mutta tuomarien kanssa juteltuani jäi kuitenkin hyvä fiilis lopulta. Ei siis tarvitse vaihtaa koreota, tarvitsee vain opettaa koiralle positiot. Hurdur. Jaksoin sen verran innostua, että tänään kokeiltiin vähän tasapainotyynyn päällä positioiden etsimistä. Heel eli oikeanpuolen normisivu löytyi silleen kohtalaisesti, mutta jalka eli oikealla väärinpäin ei löytynyt sitten millään. Ei tolla ollu hajuakaan kuin siinä kuuluu olla. Välis oli poikittain edessä, välissä vasemmalla sivulla, välissä oikeinpäin oikealla sivulla. Ihan mitä sattuu. Eli ei sillä tosiaankaan oo hajuakaan mitä ne käskyt tarkoittaa. Harjoitellaan ne siis paremmiksi ja katsotaan kisaamista sitten joskus myöhemmin.

Kisoissa oli myös kauheasti kaikkia tuttuja ja oli tosi mukava jutella ihmisten kanssa. Harmittavan vähän eri esityksiä näin, mutta erityisesti jäi mieleen Ullan ja Tellervon rahaesitys. Se oli ihan huikea! Tuli niin hyvä mieli sitä katsoessa, vitsi miten loistavia ideoita siinä koreossa. 😀 Tykkäsin. Kovasti!

No, tanssikisat jää nyt tauolle, kahden viikon päästä on rally-tokokisat ja sit jäädään kisatauolle sieltäkin. Rally-kisojen ainoa tavoite on, että jos siellä on kolmen askeleen peruutus radalla, että se viimeinkin onnistuisi kisatilanteessa. Täytyy alkaa meneen joka paikkaan koiran kaa ottaan vaan noita peruutuksia. On se nyt kumma jos ei jossain kohtaa ala luistaa se kisoissakin. Mindy lähtee samoihin rally-kisoihin ja siellä ainoa tavoite on, etten itte omalla häsellyksellä pilaa koiran mahiksia, ja että muistaisin auttaa sitä tarpeeksi erityisesti seuruun pysähdyksissä. 🙂

 

Putoushahmo ralliohjaajana

…olis varmaan sopiva klikkiotsikko tälle postaukselle. 😀 Kaikista miljoonista viime viikon treeneistä on kirjoittamatta, ja ainoa mitä muistan viime viikon rally-treeneistä on se, että kouluttaja huomautti mun sanovan “ja” aina ennen käskyä. Et siinä kohtaa missä pitäis sanoa se käsky, mä sanonki “ja” ja sit vasta käskyn, jollon käsky tulee aivan liian myöhään. Oon siis radalla sellanen jankuttava putoushahmo “ja ja ja ja ja…” 😀 Ja itte en huomaa mitään! Sieltä se lipeää kuin varkain.

Viime viikolla oli torstaina taas omat hallitreenit. Mindy pääsi viimein mukaan tekemään vähän koiratanssia ja se oli kyllä revetä liitoksistaan. Sama juttu Liksun kanssa, ei sillä että Ifakaan mitenkään flegmaattinen olis ollu.

Viikonloppuna olikin sitten menoa ja meininkiä. Sunnuntaina oli Salossa Tahtitassujen epäviralliset koiratanssikisat, joissa olin vielä järjestelijän roolissa ja sen päälle kolme omaa esitystä. Uhhuh! Aamu avattiin ryhmäesityksillä, ja viihdytettiin taas kansaa meijän Sombrero Hombres -esityksellä päätyen jaetulle kolmannelle sijalle. Vähän on videossa hassut värit, mut vähän me ollaan tollasia ufoja muutenkin. 😀

Seuraavana vuorossa olikin sitten Mindy alokasluokassa FS-esityksellä. Mindy oli ihan tosi kierroksilla siitä että se pääsi kehään. Pelkäsin että keulii mopo yli ihan huolella. 😀 Vaan mopopa pysyi lapasessa yllättävän hyvin! Hienosti onnistui tyyliin koko koreo suunnitellun mukaisesti. 😮 Ainoa mikä epäonnistui oli tuo ihan loppu. Mindyn piti nousta takajaloilleen seisomaan, mutta mä ohjasin huonosti ja Mindy kohelsi ja ajatteli vaan namia ja sit mentiin mukkelis. :/ Eipä se onneksi siitä millänsäkään ollut, mutta säikäytti vähäsen. Kuperkeikasta huolimatta päästiin esityksellä 7 koirakon alokasluokassa sijalle 3!

Palautteena saatiin, että “Ihana yhteisliike selällään. Koirakolle sopiva tunnelma. Hieno kontakti läpi ohjelman. “Vähemmän on enemmän” sopii tähän ohjelmaan. Upeaa! 🙂

Oon niin ylpeä Mindystä! Vitsi se kyllä vaan paranee paranemistaan. 🙂

No myöhemmin iltapäivällä oli sitten vielä Ifan vuoro startata HTM VOI. Kiipa oli vähän kujaseppo ja jäi tuijottelemaan kauheasti meijän kajarireunassa sitä kajaria. Mut jos joku on hyvää, niin mun pää oli aika kasassa! En ollut mikään hermoraunio ja muistin liikkua lähestulkoon suunnitellusti! Ja pitää käsiä kuten tarkoituskin. 😀 Vähän jouduin kuitenkin koiraa taas auttamaan, niin se siitä voittajaluokan tasoisesta esityksestä sitten mutta ei se mitään. Pääasia että loppuun asti tehtiin kohtuu hyvällä fiiliksellä. 🙂

Kisojen jälkeen oli Tahtitassujen vuosikokous, jonka jälkeen palkittiin Vuoden Tahtitassut -kisassa menestyneet. Ja niinhän siinä kävi, että Ifa oli vuoden HTM-tulokas ja Liksu vuoden FS-tulokas. ❤ Voi tirriäiset minkä teitte!

kunniakirjat

Eilen oli sitten taas tän viikon rallytreenit. Todettiin että mä edelleen hoen vähän tota “ja ja ja…” -sarjaa. Ja että se höpöttäminen tekee hallaa koiran suoritukselle. Parempi sanoa käsky, kehua, olla hiljaa, toistaa käsky, kehua, olla hiljaa jne. niin koira tietää mitä tapahtuu. Voi myös huijata käyttämällä käden taskussa ja huijaamalla että olis nami siinä. Se ei tietenkään sovi kisoihin, kun käden laitto taskuun granttaa sulle hyllyn, mutta noin treeneihin. Ja johan olikin ilme-ero kun huijasin oikeella seuruussa että on nami kädes. Ensin löntysteltiin ihan yhyy-meiningil ympäri houkutusta, ja huijauksen jälkeen tuli sitten NIIN täpäkästi että!

No, radalla oli myös mestariluokan merkille lähetys ja halusin tehdä sitä. Ifahan osaa kyllä kiertää tötsän, joskaan ei pysähtyä sinne taakse seisomaan. Vaan eipä se kyllä millään osannut hakea sitä tötsää niin kaukaata ja niin sivusta. 😀 Kouluttaja lopulta auttoi palkkaamalla sitä namilla sinne, ja sittenhän se ei meinannut enää pysyä sivulla kun oli jo ampaisemassa nameille. 😀

Todettiin myös että noi saksalaiset on vähän hankalia meille, ja sain vinkkiä että voisin nyt alkuun tehdä treeniä että lähden kädellä hakemaan koiraa ja kääntymään itse ja pudotan namin koiralle sinne itseni toiselle puolelle. Sillä sais koiran lähtemään siihen kiertoon paremmin.

Olikohan meillä joku muukin ongelma… No tietty se, että mä menen aivan liian lähelle kylttejä edelleen. Oli koira oikealla seis – kierrä koira, ja vaikka on noin pieni koira niin silti tungen niin lähelle kylttiä etten meinaa kiertämään mahtua. Jännä oli kyllä tuotakin harjoitusta ottaa, kun ei ole sitä koskaan tehty, ja silti Ifa osasi sen hienosti. 😀 On se pätevä eläin. 🙂

DSC_0770-46

Tässä tuli kirjoittaessa mieleen, että tehtiin me viikko sitten sitä ööööö valkovuokkoa! Eikä oo koskaan tehty sitäkään ja seki meni ku vettä vaan. 😀 Vitsi että on pätevä koira!! Siinä sit tuli vastaan se, et jäin aina ihaileen et wau, sehän käänty, ja sit olin itte myöhässä. Saatiin myös tehtäväksi tiivistää käännöstä, että käännyttäisiin linjakkaammin suoraan jatkamaan menosuuntaan eikä tehtäisi niin ympyrän muotoista käännöstä.

Tänään tuli sitten illalla kotona treenattua pitkästä aikaa. Ensin Mindy harjoitteli kapulan nostamista. Pengoin koko talon ympäri kahdesti ettiessäni missä meijän metsku on, kunnes sitten tajusin etsiä sitä auton perästä ja siellähän se oli jostain käsittämättömästä syystä. 😀 Muutama eka toisto silleen että kapula oli mulla sylissä, palkkailua niistä ja sitten laitoin kapulan lattialle. Ja odotin. Mindy istui, meni maahan, kiersi mun tuolia, meni maahan kapulan päälle, löi kapulaa tassulla, meni kyljelleen maate, inisi, kaikki mahdollinen kokeiltiin kun ei haluttu ottaa kapulaa suuhun. 😀 Kunnes! Sitten se lopulta nosti sen! Kahdesti! Ihan suuuuuper palkka niistä. Sit jostai syystä päätin haluta viel yhden toiston lisää ja sitähän saikin sitten odottaa. Tyhmä veto mutta kyllä se sieltä lopulta sitten taas nousi.

Kapulatreenin päälle harjoiteltiin vasemmalla sivulla pysymistä. Lyhyitä askeleita eteen ja pieniä käännöksiä vasemmalle ja vitsit, se alkaa osata pysyä sivulla vasemmalle käännyttäessä!! Aaaaaaaa se on niin hyvä!! 😀 Vihdoin!!! Oon niin onnellinen. 😀 Välissä käännökset meni ihan häsläykseksi, mutta välissä ne oli tosi hienoja. Ai että. Muistan ku alkuun treenaaminen oli niin tahmeeta, koira oli innoton eikä tarjonnut mitään. Ja millainen siitä onkaan vuodessa kuoriutunut, ihan uskomaton! Viime aikoina Tintuzi on ollut niiiiin täpinöissään kaikesta tekemisestä, että oon alkanu miettiin pystyisköhän se tulevaisuudessa muihinki lajeihin ku rally-tokoon. 8) Niinku vaikka toko ja ehkä saadaan oikeasti se BH joskus tehtyä ja ja ja… Ja vitsi ku tulis kesä ni pääsis tekee peltojälkee ja paimentaan ja ja ja… Kun vaan rahat riittäis. 😀

Saatiin viimeks Loimaalla rallykisoissa hyvä vinkki esineilmasun opettamiseen, että opettaa ensin pitkäkestoisen kuonokosketuksen käteen ja siirtää sen esineeseen. Tätä on harjoiteltu vasta kerta, mutta jatketaan harjoituksia kun ehdin muistan jaksan. Vaikuttaisi ainakin ihan perustellulta tyyliltä ilmaisun opettamiseen.

No, Ifa treenas myös Mindyn jälkeen. Harjoiteltiin käytösruutua, istu ja maaten sivulla ja edessä. Tehtiin tosi lyhyitä pätkiä hyvällä fiiliksellä, kuten rallyope suositellut kotona tekemään tässä kohtaa. Vähitellen sitten pidentää kestoa ja siirtää muihin paikkoihin. 8.4. oltais menossa taas kisoihin, että siellä se sitten on uusiksi edessä. Tuskin se siellä sitä taaskaan tekee, mutta edelleen tarkoitus on tähdätä siihen että radalta selvittäisiin ulos niin että on varaa ottaa se -10 käytösruudusta. 😀 Tai tavoitteena ei ole edes se, vaan se että ohjaisin koiraa reilusti ja että jos siellä on 3 askelta peruuttaen sivulla -kyltti että se onnistuisi. Hemmetin koira osaa sen hemmetin kyltin ja peruuttais vaikka koko kisakehän ympäri sille päälle sattuessaan, joten olis ihan kohtuullista joskus onnistua siinä kolmen askeleen peruutuksessa. We shall see.

Käytösruudun lisäks treenattiin öööö… niin niitä takaakiertoja! Vähän ne oli sählinkiä, mutta toisaalta tuntuu myös että loppua kohden ne alkoi sujua aika liukkaastikin sekä oikealta että vasemmalta. Hyvä hyvä. 🙂 On se vikkelä tajuamaan asioita.

Huomenna sitten taas omat koiratanssitreenit ja sunnuntaina kisoihin. Mindylle pitäis miettiä uus loppuasento koreoon, ja miettiä voisko sen viedä joskus virallisiin kokeilemaan. Ifa taas tarttis vaan opettaa teknisesti taitavammaksi. Treeniä treeniä. 🙂

DSC_0232-35

Rally-tokokisat

Lauantaina hurautettiin Loimaalle rallyilemaan. Mindy alokasluokassa, Ifa voittajassa kisaamassa ja mestarissa nollakoirakkona. Kisat alkoi voittajaluokalla, jatkui mestarilla, siitä sitten avo ja alo. Tuomarina Pia Heikkinen. Radat oli aika mukavat! Eli suomeksi sanottuna ei kovin vaikeita tehtäviä koira oikealla. 😀

20170311_090032.jpg

Ifa oli taas vähän out of lapanen. Ja mua jännitti. Mutta koitin keskittyä siihen, että kannustan koiraa ja ohjaan ja käskytän sitä, enkä ala vaan kävellä ja unohda että koira tarvii apuja. Ifan out of lapanen näkyi sillä, että sen seuraaminen oli ihan järkyttävää. Ei se ollu seuraamista nähnykää. Keuli jossai kilsan edellä ja sähelsi ihan omiaan. Oli menossa kattomaan kaikkia kylttitelineitä, vaikka on niitä nähny treeneissä joka viikko. Ristus. 😀 Eka kyltti oli hyppy ja toka kyltti 360 astetta oikealle, joka piti heti uusia kun Ifa sekoili jotain omiaan, oisko se kiertäny kyltin takaa tai jotain yhtä fiksua. 😀 Uusittiin sitten se ja siitä uusinnasta asti on videotakin meijän radasta. Toisilla kylteillä pysähdyin oikeasti pitkäksi aikaa kunnolla kehumaan koiraa ja vetämään ite happea. 😀 Ifa hienosti pysähtyi liikkeestä seisomaan ja seisoi täysin paikallaan kun kiersin sen. Sen sijaan se 3 askeleen peruutus sivulla ei-vaan-sujunut, ei vaikka treeneissä ja missä tekis kuinka hyvin. Ehkä mä sit vaan kisoissa valmistelen sen edelleen liian huonosti. En tiedä. Siitä sitten -3 uusiminen ja -10 kun ei silti peruuttanut. Oikeella seuruu on edelleen tosi heikkoa, mutta sitä täytyy vaan treenata lisää. Radan edetessä Ifalla vire vaan laski ja laski ja katsekontakti alkoi putoilla entistä enemmän, mutta päästiin lopulta loppuun onnistuneesti houkutuksen ohi.

Siitä sitten käytösruutuun, joka oli edessä maaten. Pitkään se jaksoi hienosti maata siellä, kunnes alkoi piippaamaan ja tärisemään ja lopulta joku 5-10sek ennen ajan loppumista nousi istumaan. Loppupistemääränä 63p eli ei tulosta tälläkään kertaa, mutta radalta jäi kuitenkin kohtalaisen hyvä fiilis. Lopulta saatiin vielä tuomarinpalkinto saatesanoilla, että koira oli iloinen ja ohjaaja hienosti kannusti koiraa ja kehui runsaasti. 🙂

20170311_103444

Mestariluokka oli hyvin samanlainen kuin voittajaluokka. Muutama kyltti oli eri ja rata hieman pidempi.

20170311_143607

Mestariluokan käytösruutu oli oikealla sivulla maaten. Ja eihän se sitäkään maannut ei. Mutta toisaalta, kyllähän tuolla oikeasti viileä tulee. Eikä se oikeesti oo kunnolla treenattu toi käytösruutu. Se paineistuu siitä edelleen. No anyway. Kaikkien kisasuoritusten jälkeen päästiin sitten radalle uusiksi. Harmittaa kun unohdin antaa miehelle kännykkäni että kuvaa radan, unohtui vaikka oli ollut puhe siitä aiemmin. 😦 Joten siitä jäi sitten video saamatta. Mestariluokan rata meni melkein jopa paremmin kuin voittajaluokan, ainakin fiiliksen puolesta. Saatiin siitä myös lappu, josta kävi ilmi ettei me kyllä tulosta olisi sieltäkään saatu jos ois virallisina oltu mukana mutta. 😀 😀 Pikkuvika. Täytyy vaan jatkaa treenejä ja kattoo uudet kisat johonki väliin.

Mestariluokan jälkeen odoteltiinkin sitten tovi ALO:n alkua. Ulkona alkoi hienosti paistaa aurinko, joten oli täydellinen väli vaihtaa että Mindy pois autosta hallille, ja harjat hallista pois autoon.

 

Alokasluokan rata oli myöskin oikein mukava. Hyvin sellainen… doable.

20170311_090047

Mindy oli villinä. 😀 Ja mä en osaa ohjata koiraa joka on hihnassa. Se on niin vaikeeta. Ygh. Mä en myöskään meinaa muistaa, että Mindy ei ole Ifa ja se on vasta ihan taipaleensa alussa ja tarvii vähän enemmän apua pysähdyksiin ja käännöksiin. Meni sitten vähän uusimiseksi kun koira olikin jo melkeen edessä istumassa vaikka sen piti pysähtyä sivulle istumaan. Sitten kun muisti auttaa koiraa niin onnistui tehtävätkin paremmin. Ihanalla innolla Mindy kyllä teki ja oli hienosti messissä tekemisessä kokoajan! Eikä edes täytynyt ohjata kädellä maahan. Ja hienosti tuli mukana juoksuosuuksillakin! Saksalaisen täykkärin ohjasin vaan yksinkertaisesti huonosti ja menin aivan liian vauhdilla sen. Siitä otettiin suurimmat miinukset. Lopulta saatiin kuitenkin 83p eli toinen hyväksytty tulos alokasluokasta, jipii!! 🙂 Hyvä Tinttutonttuuuu!

Sit vaan harjoitukset jatkuu, ja kattellaan oisko enskuussa sitten meijän kolmannet kisat. Oon jo muutamia kertoja menny rally-tokoyhdistyksen sivuille katteleen että mitäs ne avoimen luokan kyltit onkaan. Sit aina kauhistun niistä että juu ei, ei se Mindy tollasia osaa ja suljen sivun äkkiä. 😀 😀 Mutta ennemmin tai myöhemmin nekin olis vastassa, eli tarvis se perusasento ja seuraaminen saaada ihan sata kertaa vahvemmiksi vielä… Mutta tää into mitä se näytti kisoissa oli kyllä sen verran hienoa että tässähän vois alkaa miettiä mitä muita lajeja se pystyis tekemään…! Saisko tosta innosta niin kantavan että se kantais joskus tokokokeen yli?!? Oh my… No vois tietysti myös keskittyä miettimään sitä BH-koettakin, mutta se seuraamiskaavio x 2 on kyllä paljon pahempi kuin joku alokasluokan tokokoe, että saas nähdä… No kattellaa mitä saadaan tän höntin kanssa aikaan tulevaisuudessa. 😀

20170311_152743     20170311_150020

Viikko 9 summary

Olipahan aktiivinen viikko takana.

Tiistaina oli rally-tokot taas. Ja ai että. Ifa oli aivan rikki. Se oli niin rikki. Se ei tehnyt mitään. Ei hevon-v***n-yhtään-mitään. Kouluttaja oli ihan että what. Sanoi että odottaa että esitetään kakkosrundilla tasoistamme suoritusta, mutta kakkosrundi meni vielä huonommin. 😀 😀

Meijän rata oli siis joku sellanen että lähtö, istu-seiso-maahan, puolenvaihto jalkojen välistä, tuplasaksalainen oikealle, spiraali, molemmat täykkäri vasen puoli vaihtuu, 3 askelta koira peruuttaa sivulla, hyppy, maahan, liikkeestä maahan kierrä koira, maali. Ja siis. Istu-seiso-maahan oli ihan impossiburu, ei noussu seisoon, jos nousi seisoon, ei menny maahan. Tuplasaksalainen ei ottanut onnistuakseen. Spiraali (koira oikealla) oli ihan kamala. 3 askeleen peruutus sivulla ei toiminut ollenkaan. Ja hyppy. Hyppy. 😀 😀 😀 😀 😀 EI!!! Ei siitä tullu mitään. Ahahahahhha. Ifa hyppäs sen kylttitelineen yli varmaan kymmenen kertaa. Ei vaan hypänny sitä hyppyä. Ei kirveelläkään. Ei kummallakaan kierroksella. Maahanmenossa Ifa jätti aina mun puolen kyynärän ilmaan. Ja sitä ei sitten meinattukaan maahan enää millään saada. Ei niinku millään. Sitä hinkattiin, ja kun sitä oli hetki hinkattu ni sit se ei suostunu menee enää ollenkaa maahan. Halle-vitun-luja. Ai että olin onnellinen. Jouduin pysähtyyn tuijottaan kattoo hengittäen syvään että hermot pysyis kasassa. 😀 Saatiin sitten kotiläksyksi makuutusharjoitukset niin, että palkka koiran “ulkopuolella” jotta saadaan kyynärät maahan. Ja opetella kehumaan koiraa ihan tosissaan. Ja jotain muutakin mutten muista enää mitä. 😦 Varmaan vahvistella sitä oikealla seuruuta edelleen. Ja opetella jättämään tarpeeks väliä kylttitelineeseen puolenvaihtoa jalan ali tehdessä. Kerroin että tältä tää näyttää yleensä kisoissa. (Tästä hetkestä) viikon päästä pitäisi sellaisiin mennä. Luottavainen olo, not. >:D

No, torstaina alkoikin meidän neljän kerran hallivuokra pienellä porukalla koiratanssitreenejä varten. Ifa pääsi harjoittelemaan radiotemppua ja pieniä palasia koreosta, jotka sujui kaikki oikein mukavasti. Lisäksi mä tein koreota yksinäni musiikin kanssa. Liksu ja Ifa pääsi molemmat myös harjoittelemaan Sombrero Hombresin hattutemppua. 😀 Liksu varsinkin oli ihan liekeissä siitä että pääsi treenaamaan! Ja no niin oli kyllä Ifakin. Sinkos halliin sisään niin et hyvä kun ei käsi irronnu. 😀

Ja tänään sunnuntaina aamulla varhain hurautettiin sitten Sanna ja Rin kyytissä Janakkalaan koiratanssikisoihin testaamaan uutta ohjelmaa.

Laura Jalli
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 40p
Liikkeiden laatu 36p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 37p
Koreografia 36p
“Iloinen veteraani, hyväntuulinen ohjelma.”
Hannele Parviainen
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 40p
Liikkeiden laatu 36p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 38p
Koreografia 38p
“Hyvä kontakti. Useat positiot “hajosivat”.”
Nadja Böckerman
Tekninen laatu Liikkeiden määrä 41p
Liikkeiden laatu 34p
Taiteellinen vaikutelma Yhtenäisyys ja kumppanuus 40p
Koreografia 41p
“Useita positioita, mukavasti suuntia ja temmonvaihteluita. Koira ei aina pysy positioissa tai hukkaa ne. Jonkin verran käsiohjausta voittajaluokkaan. Koiralla iloinen ilme ja kiva asenne.”

Lopputuloksena 152,34p ja sija 4/5.

Jotain 150 pistettä sieltä ounastelinkin. Ohjaaja oli nimittäin ai-van kujalla. Tajusin et meijän esitysvuoro ja en oo vieny esineitä kehään, sit olin viittaamas musiikin päälle ku muistin et hatun piti olla kellon päällä, sit unohdin lyödä sitä kelloa, lähdin tekeen koira jalkojen välissä väärinpäin liian myöhään, menin sekaisin kun koira oli sukeltanut lopuksi väärään positioon, menin sekaisin kun päädyin sivulaukoista väärään kohtaan JA kun unohdin ettei siinä vielä pitänytkään heiluttaa käsiä, menin sekaisin kun oikealla sivulla väärte mennessä oli ihan liikaa aikaa enkä ollut suunnitellut sulavaa siirtymää siitä seuraamaan tai ainakaan en muistanut kertoa sitä koiralle, olin aiiivan sekaisin kun olin jo radiolla ja pink panther ei soinutkaan vielä, muistin kyllä käskeä koiraa seuraamaan oikealla mutta se oli ihan villinä, unohdin mihin suuntaan pivotti piti pyöriä koira edessä, en ollut suunnitellut kunnon siirtymää koira poikittain edessä vasemmalle -> koira oikealla sivulla väärinpäin. Mitähän muuta ohjaaja vielä mokas. 😀 😀

Ifan mokat oli sitten ne, että se luuli että tiputin namin kun sen piti tulla vasemmalla sivulla väärtepäin, sivuaskeleet jalkojen välissä ei mennyt ihan as trained, ei suostunut poistumaan jalkojen välistä, sit kun sain sen niin niin se lipes sieltä väärään paikkaan, radiolle mennessä se oli taas livennyt väärälle puolelle ja keuli ihan huolella, radiolla sivuaskeleet vähän hajos, oikealla seuruussa se keuli ja hyppi ihan huolella, karkas siitä väärälle puolelle liian aikaisin, sivulaukassa vasemmalle se oli juoksemassa kehästä ulos kattoon Teroa ja lopun väärinpäin oikealla pivot oli vähän tahmea ja sivuaskeleet ei ihan pelittäny.

Eli aikamoista sättäystä. 😀 Mut olin tosi tyytyväinen Ifaan silti! Se teki täydellisesti alkuliikkeen radion kannen painamisesta, tuli hienosti sivulle, lähti seuraamaan, kääntyi 270 astetta vasemmalle, peruutti (no siinä pieni epätarkkuus) ja teki sivuaskeleet, vaihtoi väärtepäi vasemmalle ja tuli siinä hienosti, vaihtoi siitä jalkojen väliin as trained ja pysyi jalkojen välissä luimimatta. Eikä se kertaakaan mennyt sellaiseen paineistuneeseen “yhyy mä en kykene ;___;” -moodiin. Mahtis elukka. ❤

Eikä sinänsä ihme että se keuli. Toin sen halliin 20 vaille 9 häkkiin. Vähän päästä juoksutarkastus ja suoraan takas häkkiin. Ja häkistä suoraan kehään. Ilman yhtään lihapullanpalaa välissä. Se jotenkin oli aiheuttavinaan sitä keulimista. 😀

Päällimmäisenä jäi siis hyvä fiilis koirasta, mutta vähän ärsytys omasta osaamisesta. Mä olin niiiiiin huono tänään, että oikeen ärsyttää. Tarttis osata itte paremmin että kerranki ku koira on hyvässä vireessä nii ei itte pilaisi sitä. 😀 Mutta ehkä tää on ihan kehityskelpoinen koreo. Koreosta olisin juuri kaivannutkin kommenttia, mutta sitä ei lappuihin paljoa tullut. Olisi pitänyt kysyä tuomareilta, mutten tajunnut sitä paikan päällä tehdä, joten olkoot. Funteerataan sitten itte. Nyt vähän hiotaan tätä kotona ja kahen viikon päästä mölleissä ja sitten kolmen viikon päästä DT:lle karsintakisoihin.