Tahtitassujen koulutusviikonloppu 2017

Viikonloppuna vietettiin Tahtitassujen koulutusviikonloppua ja voi että olikin upea viikonloppu mun mielestäni!

TT_koulutusviikonloppu_2017

Meijän treeneistä ensimmäisenä oli lauantaina päivällä Nadja Böckermanin temppukoulutus. Puhuttiin Nadjan kanssa siitä Mindyn selkä selkää vasten seisomisen tempusta ja siitä kuinka haasteellinen liike se on koiralle tehdä ja ohjaajalle opettaa. Aloitettiin harjoittelu siitä, että koira ohjataan istumaan mun eteen ja siitä houkutellaan ylös ja pyritään palkkaamaan kun koira siinä nojaa muhun. Tarkoitus myös saada koira mahdollisimman suoraksi eli palkataan mahdollisimman ylhäältä ja sellaisesta suunnasta, ettei koira venkslaa oikealle tai vasemmalle. Pitää myös muistaa palkata molemmilla käsillä, se auttaa suoruuden säilyttämisessä / hakemisessa. Tärkeää on muistaa tehdä lyhyitä harjoituksia kerrallaan. Peili olisi harjoitellessa erittäin hyödyllinen, jotta näkee onko koira oikeassa asennossa.

Tuosta treenistä sitten vähitellen siirryttäisiin siihen että koira on selän takana. Ideaali olisi, jos koiraa voisi palkata taittamalla omat kädet pään taakse yläkautta pään yli, mutta mä kun olen niin pitkä niin se on hieman hankalaa vaikkei koirakaan pienimmästä päästä ole.

Tarvittaessa voi opettaa ensin erilaisia vaiheita kuten esim. että koira seisoo etujalat ohjaajan kädellä, tai seisoo etujalat jonkin kohteen päällä. Melkonen haukka sais kyllä olla että jaksais Mindyä käsivarrella pidellä jos se vähääkään laittaisi painoa käsivarrelle. 😀 Doboilu ja muu tasapainoilu olisi varmasti myös avuksi lihaksien kehittämisessä, joten täytyy jatkaa niitäkin harjoituksia.

Toisena asiana käsiteltiin sitä, miten lähteä opettamaan jalkojen nostelu marssien. Tätä varten toki aluksi koiran täytyy osata antaa molemmat tassut. Sen jälkeen tassuja aletaan pyytää jalkojen avulla. Kun koira epäröimättä antaa aina tassua, annetaan kummallekin jalan nostolle nimi ja tässä täytyy olla tarkkana, että kumpi KOIRAN jalka. Aluksi kun harjoitellaan siis koiraa vastapäätä jolloin minä pyydän oikealla jalalla koiran vasenta jalkaa ja vice versa. Nimeämisen kautta päästään siihen, että lopulta koira nostaa sanallisesta vihjeestä juuri sen jalan joka halutaan, eli vasemman jalan kun mun vasen jalka nousee ja oikean kun mun oikea nousee. Kun jalkojen nostot sujuvat edessä, aletaan todella pienin pykälin kääntyä koiran edestä kellonmyötäisesti sen sivua kohti ja jokaisessa uudessa kulmassa taas tarpeeksi monta onnistunutta toistoa alle.

Mindy osas aika hienosti pienen pohdinnan jälkeen antaa myös oikeaa tassua, vaikka sitä ei ole koskaan pyydetty. Tosi nopeasti tajus myös että voi huitoa käsi-jalka-vihjeestä niitä koipiaan. Tuli itse asiassa ihan hyvän näköisiä heilautuksia sieltä jo. Nyt vaan lisää varmuutta niihin niin päästään joskus lisäämään sanoja.

Lauantaina alkuillasta oli sitten Jenni Laineen ohjaajan esiintymiskoulutus. Viime lokakuussahan olin juuri Jennin opeissa hiomassa Mindyn koreografiaa. Nyt kun sitä on kerran testattu möllikisoissa, niin katsottiin sitten kisavideo ja analysoitiin että mitä siinä olisi parannettavaa. Todettiin, että alkuun jossa mä nostan ensin katseen koiraan, sopisi hyvin perään katseen siirto kohti taivasta. Kurretempun tilalle suunniteltiin tassut käsivarrella seisomista (ihan legit, en oo alottanukkaa opettaa sellasta viel) ja hiottiin myös uusi loppuasento meille. Lopetusasennon on tarkoitus olla, että Mindy kiertää taas mua, tulee jalkojen väliin oikein päin ja istuu, mä katson sitä, nostan ensin toisen ja sitten toisen käden voimakkaasti ilmaan ja lopulta katse seuraa käsiä ylös. Muuten koreossa ei ollut paljoa sanomista kuin se, että opettaa vaan liikkeet varmemmiksi koiralle ja lähtee sitten korjaamaan omaa ryhtiään. Sivulaukoista puhuttiin vielä että niihin tarpeeksi voimaa ja mittaa, että kun on iso koira niin sekin pääsee vähän liikkumaan siinä.

Koko puolta tuntia ei saatu käytettyä Mindyn koreon kanssa, joten katsottiin sitten myös Ifan viimeisintä kisavideota. Siitä oltiin yhtä mieltä, että voimakkaampi kontrasti täytyy saada eri musiikkien välille. Vivaldissa todella ryhdikäs ja hillitty, Pink Pantherissa kyyryyn ja vilkuilemaan sivulle ja lopun biletyksissä voimakas mutta rento elehtiminen. Jenni huomautti myös, että hiusten avaaminen on kiva lisä, mutta niitä hiuksia ei sovi sitten joka välissä korjailla korvien taakse vaan se näyttää aika huonolta. Eli heti kun hiukset on avattu korjataan ne halutulle puolelle korvan taakse ja pidättäydytään loppukoreo koskemasta niihin. Täytyy ehkä harkita pinnien laittoa niin, että ihan korvien päälle ja naamalle eivät kaikki hiukset pääsisi valahtamaan. Takin pudotuksesta huomasin videolla, että kulma on todella huono eikä pudotus oikeastaan edes näy mihinkään. Joten sen kulmaa tulee säätää. Jenni ehdotti myös, että takinhan voisi voimalla heittää pois ja sivulaukkaan lähtiessä jättää vasemman käden osoittamaan takkiin päin hetkeksi, katsekin voisi pysyä hetken sinne vasemmalle ennen kuin sitten katse ja käsi feidattaisiin hiljalleen alas ja vaihdettaisiin oikea käsi edellä etenemiseen. Kokeilin myös miltä näyttäisi ns. taputtaminen pään päällä ja Jenni sanoi että voimallisesti tehtynä oikein hyvän näköinen vaihtoehto sekin.

Sunnuntaiaamu avattiin Leena Inkilän luennolla treenikuplasta. Käytiin läpi treenikupla käytännössä, harjoittelun sujuvuus, miksi treenikupla on hyödyllinen, puhuttiin taukokäyttäytymisestä ja siirtymistä sekä treenisuunnitelman laatimisesta – mielellään ihan paperille. Käsiteltiin myös verryttelyä, treenisuunnitelman hyödyntämistä häiriöharjoittelussa, vihje-erottelua ja treenikuplan siirtämistä kisoihin. Ihan todella hyödyllinen ja ajatuksia herättänyt luento, joka antoi kyllä paljon omille treeneille.

Sunnuntaina lounaan jälkeen oli vielä oma 30min yksilötreeniaikani Leenan kanssa. Olin jo etukäteen päättänyt, että aion koko sen ajan hyödyntää juttelemalla enkä ota koiraa ollenkaan harjoittelemaan. Kaipasin Leenan näkemystä siihen, miten mitata koiran osaamista ja asettaa jonkin näköiset raamit sille, milloin on koiralle sen osaamisen kannalta reilua tuupata se kisatilanteeseen. Ensimmäisenä puhuttiin siitä, että treeneissä liikkeiden tulisi onnistua ensimmäisestä vihjeestä ja koiran tulisi suorittaa ne iloisesti ja halukkaasti! Tämä on äärimmäisen tärkeää. Ensin opetetaan liikkeen laatu, sitten vasta kesto ja kun kestoa on riittävästi – mieluusti yli kisatarpeen, voi liikkeen ottaa koreoon mukaan. Eli jos kisoissa vaikka 7 sivuaskelta, tulisi treeneissä onnistua 10 jne. Itse toki päätän millainen tekninen osaaminen riittää minulle ja sen mukaan sitten treenataan ja vaaditaan kisoissakin. Että riittääkö että koira tulee vaikka sivuaskelissa joten kuten mukana, vai täytyykö olla kuinka lähellä täydellisyyttä.

Ensin opetetaan yksittäiset liikkeet, sitten lyhyet kahden liikkeen ketjut ja kun ne kaikki sujuvat, voidaan alkaa ottaa pidempiä ketjuja. Pidemmät ketjut toimivat samalla palkattomuustreeneinä. Koko ohjelmaa ilman palkkaa Leena sanoi ettei tekisi kuin vain pari kertaa, ja vähintään viikkoa ennen kisoja vain todella helppoja juttuja joista saa paljon palkkaa.

Ifan ollessa tuollainen stressaaja, on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota sen stressisignaaleihin. Että niitä ei treeneissä ilmenisi. Kokonaisten rutiinien harjoittelusta olisi varmasti myös hyötyä Ifan kanssa, jotta se tietäisi aina mitä seuraavaksi tapahtuu. Puhuttiin myös siitä, että etäpalkka voisi olla Ifalle tosi sopiva juttu. Mähän joskus aloitinkin purkkitreenin (etäpalkkatreenin), mutta kun se ei tuonut välitöntä ratkaisua ongelmiin niin sekin painui unholaan. *sigh* Joskopa nyt ottaisi tarkempaan treeniin sen ja opettaisi sen oikeasti kunnolla koiralleen eikä odottaisi mitään quick fixejä.

Viikko sitten totesin että etäpalkka saa Ifan myös todella jumiin ajatustasolla, kun se ei kyennyt kotona tekemään kieppiä kun lattialla oli purkissa muutama kuiva ruokanappula. Tähän Leena neuvoi, että alkuun voi olla kädessä paremmat palkat kuin purkissa ja palkkaa välissä kädestä, välissä purkista ja tämän vuoksi toki eri käskysanat palkoille. Vähitellen tilanne sitten käännetään niin, että paras palkka tulee purkista ja huonompia multa kädestä. Purkkeja voi myös olla useita, jottei koira tiedä mistä niistä palkkaa saa.

Mietittiin että kehäänmenotreenien teko purkkipalkalla olisi varmaan se Ifalle hyödyllinen juttu. Leena sanoi, että yksi hyvä luku olisi, että 10 eri paikassa kun on tehnyt kehäänmenotreeniin niin olisi todella hyvä tilanne jo. Purkkikehäänmenotreeneissä tietysti täytyy myös päättää se, miten koira saa sinne purkkipalkalle mennä. Että onko se heti kun koreo on loppu ja koiraa ekan kerran kehuu niin se ampaisee kehästä ulos purkille, seurataanko kehästä purkille, kehutaanko, vapautetaan, pyydetään temppu ja sitten purkille, vai miten.

Päätin sitten tänään heti harjoitella Ifan kanssa sekä treenisuunnitelman tekoa että tätä kehäänmeno-purkkitreeniä.

Treenisuunnitelma

Harjoituksen tavoite: Kehäänmeno – koreon aloitus koira hyvällä fiiliksellä.

Miten haluttu toiminto aikaiseksi: Ohjaaja rento, iloinen ja kertoo selkeästi mitä tehdään. 1. toiston jälkeen koira tietää kaavan ja palkan odotus nostattaa fiilistä.

Harjoituksen kulku (sis. kohdat siirtymät, mistä palkkaan ja miten):

Kierros 1: Pakkaan treenikamat mukaan ja namit valmiiksi paloiksi, menen ulos Ifan kanssa ja laitan Ifan autoon. Asettelen palkkapurkin nameineen, rekvisiitat sekä kameran paikoilleen valmiiksi ja kertaan treenisuunnitelman. Otan koiran autosta, kysyn treenataanko, siirryn lähemmäs ns. kehää, pyydän koiran sivulle ja palkkaan lihapullalla suoraan suuhun. Seurautan keskemmälle pihaa, käännyn niiaamaan “tuomareille”, seurautan rekvisiittojen luo, käsken maahan, asetan hatun kellon päälle ja asetun itse maahan ja näytän musiikkimerkin (namit eri kädessä). Tavoite on odottaa 2sek ja jos Ifa pysyy maassa, palkkasana ja heitän lihapullan kauemmas. Koiran hakiessa pullaa nousen ylös, asetun rintamasuunta kohti koiraa ja koiran palatessa minua kohti käsken sen sivulle. Sivulta palkkaan uudelleen lihapullalla niin, että käännän koiran jahtaamaan lihapullaa kädestäni taaksepäin. Tämän jälkeen kun koira ottaa kontaktia minuun, kehun ja vapautan purkille. Purkin jälkeen sanon “loppu” ja laitan koiran autoon.

Kierros 2: Täytän palkkapurkkiin uudet namit. Haen hatun päähän ja otan uudet lihapullat käteen. Kertaan treenisuunnitelman ja toistan saman kaavan kuin kierroksella 1. Tavoitteena kierroksella 2 on, että Ifa makaa musiikinantomerkin jälkeen maassa ja katsoo minua valppaana korvat pystyssä.

Entä jos ei onnistu: Jos Ifa nousee maasta näyttäessäni musiikkimerkin nousen ylös, pyydän siltä jonkun helpon tempun (kieppi käsimerkillä), palkkaan siitä ja sitten otetaan uudestaan. (Suunnittelematta jäi että mistä kohtaa asti otetaan uusiksi.)

Treenin vaikeustasoksi rankkasin ihan huikeat 1/5. 😀 Huomattavasti hankalampaa oli itse muistaa suunnitelma ja pitäytyä siinä! Kauheasti olisin myös halunnut samaan treeniin tunkea taukomattotreeniä, mutta kun ohjeissa luki että yksi painopiste per treenisessio niin lopulta suunnitteluvaiheessa taivuin siihen ja päätin jättää mattotreenit toiseen kertaan.

Videolta voi arvioida miten suoriuduimme suunnitelman mukaisessa treenissä:

Pohdintoja videon pohjalta:

  • Haluanko hallitummat kehää kohti siirtymiset?
  • 1. kierroksen maassa pysymisen palkan heiton suunta oli aika huonosti suunniteltu 😀
  • Ifa tuntuu olettavan sanasta “jes” että palkka lensi jonnekin, ei tajunnut tulla etsimään sitä mun kädestä takaataan kuin vasta viiveellä => voisin ottaa eri palkkasanat käyttöön lentävälle palkalle ja käsipalkalle
  • 1. kierroksella en katsonut koiraa koko ajan “kehään” tullessa => hortoili minne sattui
  • 2. kierroksella Ifa oli paljon paremmin kuulolla
  • Täytyy muistaa kiinnittää huomiota siihen, että se ei pääse autosta ulos jos se vinkuu
  • Kameran ollessa näin kaukana koirasta ja kuvakulman kuvatessa melkein koiran persusta on sen ilmettä vaikea analysoida jälkikäteen
  • Meinasin unohtaa sanoa “loppu” kierroksen 1 jälkeen
  • Ifa ei koittanut kertaakaan varastaa purkille 🙂
  • Harkittava onko niiauksen jälkeinen tiukka käännös vasemmalle tarpeellinen vai voisiko mennä oikean kautta
  • Mä muistin päättämäni rintamasuunnat ja palkan suunnat
  • PS. Se on ihan kamalan näköinen noin karvaisena 😀 😀
Advertisements

2 thoughts on “Tahtitassujen koulutusviikonloppu 2017

  1. Onpa kiva kun kirjoitit noin kattavasti, tuli itsellekin uusia ajatuksia. Mua harmittaa, etten päässyt tuonne leirille, kun viimevuotinenkin jäi väliin. Mutta ensi vuonna sitten mukana uuden koiran kanssa 🙂

    • Hei tosi kiva jos kirjoituksesta sai uusia ajatuksia! ^_^ Mä kyllä tykkäsin kans ehdottomasti tästä koulutusviikonlopusta, oli niin huippua ja jokainen koulutus kunnon kouluttajien kanssa oli niiin hyödyllinen ja tarpeen. Ihan mahtavaa kyllä jos tuutte ens vuonna uuen pikkukoiran kanssa tuonne, jee! 🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s