Archive | July 2017

Kiipa kävi tanssimassa

Empä oo kauheesti jaksanu viime aikoina kirjoittaa… 😀 Tosin eipä me ole pitkään aikaan mitään tehtykään… Mutta eilen käytiin Ifan kanssa uuden koirahalli Qubliksen avajaisissa esiintymässä muiden koiratanssijoiden joukossa. 🙂 Ifa ei oo käyny missään kehissä itte edes treenaamassa varmaan sitten Janakkalan karsintakisojen jotka oli joskuuuuuuuuuus maaliskuussa? Joitain pikkujuttuja on treenattu kotona vähän, mutta ei mitenkään aktiivisesti. Vähän jännitti siis että millä vireellä Ifa menis kehään.

Hallille oli kiva tulla kun pihalla oli kaksi rekkamiestä rekannuppiensa kanssa ja ku astuttii pihaa Ifan kanssa ni toinen oli heti että “no sieltäpäs tulee nätti koira”. 😀 Kysyivät nimeä, sanoin Ifa ja totesin heti perään että ei oo vanhan automerkin mukaan nimetty kuitenkaan ja miehet naureskeli et no hepä oli just heti ajatellu sitä että onko koko koira vaneria. 😀 Halli itsessään oli oikein kiva, valoisa, siisti ja lämpötilakin oli meille tällä kertaa täysin optimaalinen. Ifa oli aika innokkaana menossa ja hyvällä fiiliksellä, tai ainakin niin mä sen tulkitsin. Oon miettiny paljon tätä että kuinka hyvin tai huonosti mä tulkitsen Ifan mielentiloja ja luulenko joskus sen olevan huonommassa mielentilassa kuin mitä se onkaan ja siten kasvatan omaa jännitystäni entisestään.

No, vähän ennen meijän esitystä otin pienenä muistinvirkistyksenä radion kannen sulkua ja palkkasin siitä Berliinistä tuomillani kalanamituliaisilla. Ja kyl muuten uppos koiraan sellasta vauhtia ne namit et sormet oli vaarassa. 😀 Lämmittely oli ilmeisen onnistunut, koska Ifa oli selkeästi sellaisessa “JOO TEHDÄÄN LISÄÄ” -mielentilassa. Olin uskalias ja jätin jopa purkkiin niitä kalanameja kentän reunalle niinku ollaan treenattu kotona. Sit vaa kehään kokeilemaan.

Ifa oli tosi hyvä. Siis niinku. T-O-S-I hyvä! Mä tosin unohdin koreografian kaksi kertaa ja ihan alkuakaan en toteuttanut sellaisena kuin kuuluu mut. 😀 Mut siis Ifa teki kaiken mitä pyysin niinku pyysin. Jokainen pyörähdys, jokainen vaihto. Se ei edistänyt seuraamisessa eikä jätättänyt toisissa positioissa (ainakaan pahasti). Se jopa tuli pois jalkojen välistä ja vaihtoi väärte-positioon – tämä on hajonnut kaikissa kisoissa aiemmin! Mä tosin olin harkinnut tarkkaan tätä kohtaa, että tässä teen pienen käsiavun ja koitan oikeasti odottaa sitä koiraa. Melkein onnistuin, lähdin ihan vähän liian aikaisin liikkeelle, mutta palkkasin koiran siitä väärte-positiosta sitten. Joissain muissakin positioissa sorruin auttamaan koiraa vaikka ei ehkä olisi tarvinnut, mutta parempi niin että nyt jäi hyvä fiilis.

Pink Panther -osion kyyristelyissäkin se tuli mukana paljon aiempaa paremmin! Sen jälkeen lähtikin sitten ne mun unohdusosiot. 😀 Olin niin haltioissani koiran osaamisesta, että meinasin unohtaa että mun piti ottaa takki pois. Koitin kiskaista sitä pois niin ei piru siinähän on vielä nappi kiinni, äkkiä se auki ja takkia pois kiskomaan. Siitä sitten hämäännyin niin, että mentyämme fronttisuoran kehän läpi mulla ei ollut mi-tään mielikuvaa mitä mun piti seuraavaksi tehdä. 😀 😀 Sitten olikin koira pois positiosta (kai nyt kun mä jään seisoon ja ihmetteleen) ja säädettiin hetki kunnes sain itteäni kasaan sen verran että päästiin jatkamaan eteenpäin. Omia käsiä en saanut ihan niin voimallisiksi kuin halusin, mutta joitain Jennin kanssa pohdittuja muutoksia toteutin koreossa ihan onnistuneesti kyllä. Ja niin päästiin loppuun ja aahhhh!! Iipa oli niin super!! Siitä sitten namia loppuasentoon ja sen jälkeen palkkapurkille jonka olemassaolon se vielä muisti!! Mutta ei ollut varastanut sinne! Ei koittanut kertaakaan! Vaan keskittyi kehässä ihan täysillä tekemiseen. Olin (ja olen!) niiiiiiiiin tyytyväinen Ifaan ja sen tekemiseen, se oli niiiiiiiin super. ❤ ❤ ❤

Otin videotakin, joskin kännykkä jalustalla ja kulma ei ollut ihan optimaalinen joten kaikkea ei tässä näy, mutta kyllä täällä joitain pilkahduksia meidän onnistumisista on. 🙂

Advertisements