Archive | July 2018

Unelmatkin voivat toteutua

Mä en oo ihan varma käsitänkö tätä oikeesti. Tapahtuiko tää oikeesti? Voiks tää olla totta? Unelmoinko vaan, kaikki todellisuudentaju hävinneenä?

Saatiin Elinan kanssa päähänpistot, että ilmottaudutaan tokokokeeseen. Ensin silleen semi itsevarmana, että joo, ilmotan Ifan sinne. Sit varmaan viikkoo ennen alko kiertää mahassa ja tehdä oikeen pahaa ajatellakaan olevansa Ifan kanssa kehässä. Tinttutönttynen ultrattiin välissä tyhjäksi, ja olin jo kolme kertaa sormet näppiksellä että nyt laitan viestii että vaihdan koiran Ifasta Mindyyn. Vikoissa treeneissä ennen kisoja totesin kuitenkin, että kyllä Ifa osaa vähän paremmin ja että jos on turkasen kuuma, niin se verottaa enemmän Tinttua, joka laamautuu helteestä. Joten pidin sitten Ifan sinne ilmoitettuna ja jatkoin säätiedotuksien seuraamista noin 100 kertaa päivässä. 😀

Lopulta koitti sunnuntai. Olin edellisen illan ollut Tampereella ja Tero katsoi koirien perään, pääsin sieltä takaisin Poriin joskus, mitä, puol yks yöllä ja aamulla oli herätys joskus kuuden jäljestä. Kamat vaan kasaan, harjat autoon ja Huittisiin. Koko matka meni miettien, että mitähän taas unohti pakata, mutta kyllä kai sitä paperit, solkipanta, kapula ja palkkapurkki oli ne tärkeimmät. Paikanpäällä ilmoittautumisen yhteydessä oli kiva huomata, että oli käänteinen liikejärjestys! Hyppy, kaukot, kapula, liikkeestä maahan, luoksetulo, seuruu, paikallamakuu. Elinalle oli arvottu ensimmäinen vuoro kehässä, meille toiseksi viimeinen, mutta vikan koirakon ollessa pois oltiin vikat.

Uusi luoksepäästävyys oli ihan jees tolleen ei-kehässä, kun pystyi oleen namit ja kaikki. Oli kyllä tähtien asennot niinku piirulleen joka ikinen kohillaan, kun Ifa vaan seisoi ja katteli mun nameja eikä mitään väliä että Sten pyöri siinä ympärillä ja vähän taputti jostain pepun päältä. Sten vaan totes että no ompas se ylimielinen kun ei tervehtimään edes vaivaudu. 😀 😀 Toi oli just bueno, ei mitään väistämistä tai karkuun menoa, ihan täydellistä. Päivän ensimmäinen shokki tosin koettiin heti seuraavaksi. “Noniin ja sinne sitten riviin liikkeenohjaajan näyttämälle viivalle!” Silleen wait what, eiks paikkiksen pitäny olla vikaks?! No, tuomari oli halunnut paikkiksen ekaks ja info ei ihan ollu tavottanu kisaajia. Äkkiä juokseen tavaroiden luo laittaan namei purkkiin palkaks Ifalle ja sit sprintti muitten perään kehään. Hyvin oli jääny kaikki valmistautumiset tekemättä ni mulla oli taskut täynnä tavaraa ja derp. Hihnanki sovitin kaulan ympäri, kunnes liikkurin käsky oli että hihnat taskuun ja mä olin et no voi perse mihin taskuun mä nyt sen tungen – no eikun housujen perstaskuun sit vaan. 😀 Vähän jännitti et mahtaako Ifa mennä mun käskystä maahan vai reagoiko jonkun muun käskyyn, mutta hyvin se kuunteli ja meni vasta mun käskystä. Oli ideaali paikka olla siellä vikana koirakkona, kun siinä on lyhin sivullamakuuaika.

Minuutti on pitkä aika tuijottaa maata. “Aika, palataan koirien viereen!” ja hooooly fuck, siel se makas edelleen!!!!!!!! Olin niin onnellinen jo pelkästä onnistuneesta paikallamakuusta, että totesin et ihan sama miten ne muut liikkeet nyt enää menee kun se MAKAS!!! 😀 Mitä nyt siinä oli sellaista pientä, että perusasentoon palatessa Ifa nous istuun ite, ja joku sekunti ennenku liikkuri päätti liikkeen ni Ifa nous vielä seisomaan. Pisteitä jaettaessa tuomari vaan sano, että “soli niin sekunnista kiinni et ei välitetä siitä” ja läväytti kympin tauluun. 😀 😀 😀 Sellllllvä. Ei oikeutettu kymppi, mutta en kehdannu vastaankaa vängätä.

Paikkiksen jälkeen ooteltiin sit muut koirakot alta pois ja mentiin kehän viimesinä. Hyppy lähti hyvin liikkeelle, mitä nyt alkuperusasennon kanssa oli vähän hakemista. Itse liikesuorituksessa ei mun mielestä moitittavaa ja täys kymppi lävähti sieltäkin. Kaukoissa sama alkuperusasento-ongelma jatkui, jostain syystä Ifa ei meinannut millään istua alas niitä. Lopulta hyväksyin siltä sitten vähän vinon perusasennon, joka ois kyl tietty ollu fiksua korjata ja tiukemmalla tuomarilla olis ollu tarpeellisempaakin. Joka tapauksessa, Ifa teki vaihdot hyvin ensimmäisistä käskyistä, mutta tais ennakoida taas istumaannousun loppuperusasentoon. Sieltä 9. Kapulan pidossa pienen heiluttelun jälkeen Ifa otti kapulan suuhun, piti hyvin annetun ajan mutta teki sen minkä on kaikissa treeneissäkin tähän asti tehnyt, eli irrotuksen yhteydessä nousi seisomaan. Pisteen verran rokotettiin noista, eli 9 sieltäkin. Tuomari vaan naureskeli että jahas heiluttelu oli tänään taktiikkana että koira ottaa kapulan. 😀 Liikkeestä maahanmeno oli heikoin tänään, ei mennyt ekasta maahan joten tein sellasen korjaavan käännös-käsky-käsimerkki-lisäkäskyn, jolla meni maahan. Aattelin että tuo saatto nyt kyllä nollaantua, mutta 6 irtos sieltä vielä. Seuraavaksi luoksetulo, joka oli kyllä täys 10 niin suorituksena kuin tuloksenakin. 🙂 Videolta jälkikäteen näin että ihan vähän Ifa nytkähti, meinaten lähteä mukana mutta ei kuitenkaan noussut vaan jäi istumaan. Ja luokse tultiin kovaa ja suoraan sivulle ja istumaan. Ai että. ❤ Lopuksi oli vielä seuraaminen. Juoksuosuus oli huono, mutta muuten ihan ok suorittamista, paitsi että vika perusasento jäi taas tekemättä. Sieltä irtosi 8. Kokonaisvaikutelmasta saatiin 9, saatiin oma kapula takaisin, seuruutin Ifan ulos kehästä ja vähän matkaa kehän ulkopuolella ja sitten “PURKKI!” ja juostiin kilpaa purkille syömään ihan kolme tonnia nameja koska KAIKKI LIIKKEET SUORITETTU PISTEITÄ SAADEN JA KOHTALAISEN HYVÄ MIELENTILA SÄILYTTÄEN ja aaaaaaaaaaaa kyllä sitä tossa kohtaa jo tiesi että kyllä sieltä ykköstulos tulee!!!!!! Eli se kauan, kauan, KAUAN, K-A-U-A-N ODOTETTU KOLMAS YKKÖSTULOS JA TK1!!!!! ❤ ❤ ❤ ❤ ❤ ❤ ❤ ❤ Pisteet on vähän ansaittua suuremmat, että ehkä mä olisin jättänyt alle KP:n rajan meijän pisteet, mutta kyllä se mun mielestä ansaittu ykköstulos on.

Siis ihan MIELETÖNTÄ miten hyvin Ifa jaksoi kehässä!!! Tehtiin tosi kivalla fiiliksellä vaikka perusasennot nyt oli mitä oli, mut ei ollu mitään paineistumisia, kiljumisia, pakenemisia, syliin kiipeämisiä tai mitä ikinä on joskus ollutkaan. Oltiin edellisen kerran kisattu viis vuotta sitten, edellisten sääntöjen aikaan. Ja nyt. NYT!!!! Olin jo luopunut kaikesta toivosta, tyytynyt siihen surulliseen totuuteen, että jäädään yhtä ykköstulosta vaille TK1, mutta ei!!! Nyt se on totta. ❤ ❤ ❤ Ihan uskomattoman huikee saavutus mun ja Ifan uralla. Suomen ensimmäinen TK1-harjakoira. 😀 Ei tän suurempaa saavutusta voi ollakaan. Ihan mieletöntä. On se huikee koira. TK1 Kuutarhan Jääkukka. ❤

Uskon että palkkapurkki oli merkittävässä asemassa tämän suorituksen onnistumisessa. Joka oli toisaalta sekin ihan mahtavaa, et Ifa ei kertaakaan koittanut varastaa sinne purkille, mutta se kyllä tasan muisti sen olemassaolon ja sijainnin kun tultiin kehästä ulos – ampasi meinaan ku raketti suoraan sinne luvan saatuaan. Mut ilman purkkia se ei ehkä (=hyvin todennäköisesti ei) olisi kestänyt sitä palkattomuutta. Ihan mahtavaa kyllä että se purkki toimi nyt noin hyvin. Kuten sanottua, kaikki tähdet ja planeetat ja kuut oli prikulleen oikeissa asennoissa tuona päivänä. 😀

Lopuksi vielä video. Kiitos Elinalle kuvaamisesta!

Olen niin onnellinen. ❤

Advertisements