KT PM edustusjoukkuevalinnat

( Hanna, älä lue tätä postausta 😀 )
[ Ulinavaara ]

Oliko viime viikon keskiviikkona 15.8. kun SPKL julkisti viimein koiratanssin pohjoismaisten mestaruuskisojen Suomen edustusjoukkueen. Kisat kisataan joulukuusssa voittajanäyttelyiden yhteydessä Helsingissä. Ja niin, miltäs se joukkue nyt sitten näyttääkään.

HTM-joukkue

  • Sanna Lipponen ja bordercollieuros Saunajaakon Blitzen
  • Sanna Tiilikainen ja bordercollienarttu Cabaroo Keen-Eye Annie
  • Susanna Ekblom ja shetlanninlammaskoiranarttu Taikapennin Cha-Cha
  • Anna Mäkinen ja kiinanharjakoiranarttu Kuutarhan Jääkukka
  • varakoirakko: Marjaana Lohivirta ja bouviernarttu Brezel von der Ruppy

Eli

  • SM-kultaa voittanut aikarajasertiä vaille HTM-valio
  • SM-4, HTM-valio, rally-tokovalio ja Pohjoismainen Suomen, Ruotsin ja Tanskan tokovalio
  • SM-hopeamitalisti ja HTM-valio
  • Kahden vuoden aikana 9 kertaa voittajassa kisannut ilman ensimmäistäkään sertiä
  • Vikassa karsintakisassa voittajaan ehtinyt aikarajasertiä vaille HTM-valio, serti jokaisesta tähänastisesta voittajan kisasta

Pitäisi olla iloinen, ylpeä, tyytyväinen, tuulettaa ihan fiiliksissä sitä, kuinka siisti homma päästä edustusjoukkueeseen. Tosta mun listauksesta voi varmaan jo arvata, että asia ei ihan näin ole. Aivan järkyttävät paineet, että mitä ihmettä mä nyt teen. Nyt pitäis olla kirstullinen rahaa ostaa esim. Leena Inkilä meijän privaattikoutsiks koko loppuvuodeks. Koitan treenata, mutta joka kerta hälytyskellot alkaa huutaa päässä, että tää ei näytä nyt sertitason tekemiseltä ja alkaa ahdistaa. Päästä pyyhkiytyy pois kaikki mitä tietää koirankoulutuksesta. Miten koiraa koulutetaan, miten liikkeestä tehdään sille kiva juttu, miten koulutustasoa viedään suunnitelmallisesti eteenpäin. Miten häivytetään käsimerkit, miten saadaan koira positiossa suoraksi ja olemaan steppaamatta.

Mä en kuollaksenikaan haluaisi kokea, että ollaan joukkueen heikoin lenkki ja että joukkueen menestys riipp…

/* Niin. Tuli vaan mieleen tarkastaa kisan sääntöjä. Ja kuulin ja luin että joukkuekisassa huomioidaan kunkin maan kolme parasta tulosta. Kolme. Kolme! KOLME! KOLME!!!! 1, 2 ja 3, ei 4. Halle-fucking-luja tää pelastaa mut!!!!!!!! Holy shit. Tämä helpotuksen tunne on sanoinkuvaamaton. */

Ok tossa lähti tosi suuri osa mun paineista pois. Kolme hyvää koirakkoa pääsee kerään pisteet kotiin, me ollaan se yolo-faktori siellä välissä ja meijän pisteet ei vedä muuta joukkuetta suohon mukanaan. Se ei silti poista sitä, että en haluaisi esittää siellä sellaista täkäläisen asteikon mukaan 150p vetoa muitten miettiessä että millähän pikkukoirapisteillä tollanen ripulikoirakko on edustusjoukkueeseen päässyt. Kaikki kunnia meitä arvioineille tuomareille, ihan asianmukaisia arvioita ollaan saatu tasoomme nähden on ihan oikein, ettei meillä ole vielä sertiä. Se harmittaa, mutta kyllä epäansaittu sääliserti harmittaisi vielä enemmän. Tänä vuonna valintasysteemi vaan ei toiminut optimaalisesti, vaikka se toki toimii ihan samoin kuin aiempinakin vuosina ja siihen on ihan loogiset selitykset miksi me on päädytty tonne. Tai ei ihan loogisia, on muutama koirakko jotka ois mun mielestä voinut hyvillä mielin hakea mukaan ja sertin tasoisina koirakoina olisivat sinne meitä enemmän kuuluneet, mutta niin. Mä en voi vaikuttaa muiden hakemisiin tai hakematta jättämisiin, vaan pelkästään omaan hakuun ja oman koiran koulutustasoon.

Milleköhän venäläiselle tuo pitäisi lähettää koulutettavaks, että sais tuollasen Ilimin osaamistason, tosin ilman tota haukkumista kiitos…

Tiesin hakulomaketta täyttäessäni, että tulen jossain kohtaa katumaan sitä. Ja se hetki alkoi tuolta joukkueen julkistuksesta eikä ole vielä loppunut.

Pitäis valita musa. Hidasta vai nopeeta? Ei varmaan ainakaan suomenkielisillä sanoituksilla. Jatkaako vanhalla vai ottaako uuden? Vanha tai uusi – uusi koreografia tarvitaan. Yritän testailla musiikkeja, mutta palaan aina tonne samaan ahdistukseen siitä, kun tekeminen ei näytä sertin tasoiselta. On olo, että menisin jopa mieluummin Mindyn kanssa sinne esittämään tätä meijän 148 pisteen HTM:ää kuin Ifaa jota en vaan oo osannu kouluttaa kunnolla. Olis ihan sairaan siistiä olla oikeasti-oikeasti edustusjoukkuetasoa, mutta mä en vaan oo tarpeeks hyvä siihen.

 

Samaistun tohon ylösalaisin roikkuvaan lintuun. Voisin mennä roikkuu naapurien pyykkitelineestä tollee samallai. Ahdistus level harakka upside down.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s