Archives

Tahtitassut ry koulutusviikonloppu

IMG_20180520_124538

Viikonloppu 18.-20.5.2018 vietettiin Yläneellä, Pöytyällä Kuralan kartanotilalla Tahtitassut ry:n koulutusviikonlopussa. Kouluttajina Nadja Böckerman, Jenni Laine ja Liisa Tikka. Oli ihan sairaan antoisa viikonloppu, kivoja ihmisiä ja upeat säät.

Lauantaiaamu aloitettiin hauskalla alkujumpalla, joka toimi samalla kaikkien esittelynä. Tosi kiva keksintö Jenniltä! Meijän treenit alkoi iltapäivällä sitten Nadjan opissa, aiheena HTM-siirtymät. Olin vähän sillä mielellä, että kaipaisin lisää ehdotuksia siitä miten vaihtaa positioita, kun jalkojen ali pujottelu ja kiepit aina epäonnistuu kisoissa. Tästä saatiin ihan hyvää keskustelua itse asiassa Liisan kanssa jo ennen meijän vuoron alkamista, kun mietittiin millä kaikilla tempuilla positiota voisi vaihtaa. Puhuttiin rallyn puolenvaihdoista ja kukkasista, mutta niistä en kauheasti perusta kun ne näyttää herkästi siltä että koira vaan lipes eri asentoon vaik ei pitäny. Mietittiin sit, et voishan jonkun puolenvaihdon edessä tehdä sellasena näyttävänä liikkeenä käsien kanssa, kunhan se päättyy koiran hienoon omatoimiseen positioon hakeutumiseen. Ehkä, ehkä. Sit mietin myös että jonku tassut käsivarrelle “tanssi” -tempun kautta vois pystyy vaihtaan positioo. Ja sit on tää ympäri peruutus. Siitä puhuttiin Nadjankin kanssa, joka sanoi että se on siitä huono liike, että se usein hirttää koirilla kiinni ja ne jää loopilla tekeen sitä. Pitää siis olla tosi vahva pysäytys- tai positiokäsky koiralla jos käyttää tuota.

Nadjan kanssa ei sitten lopulta niinkään mietitty eri tapoja vaihtaa positiota vaan keskityttiin siihen positioon hakeutumiseen ja pyörähdysten tekoon ihan paikallaan. Ihan legit muistutus taas siitä, että niin, asioitten ois hyvä onnistua ensin paikallaan ennen kuin niitä koitetaan tehdä liikkeessä… Harjoiteltiin siis sellaista positio-kieppi-positio -treeniä. Eli pyydän Ifan vaikka fronttiin, siitä kieppi (tai no meillä wush) ja takaisin fronttiin, ohjaajan pysyessä paikallaan.  Kävi hyvin pian selväksi, että tämäkin oli hyvin haasteellinen harjoitus Ifalle. Ihan paikallaan ollessa positiosta pyörähdykseen lähtö oli tosi vaikeeta, eikä se järin hyvin hakeutunut takaisinkaan. Tätä sitten hinkattiin frontissa, seuruussa ja heelissä. Nadja sanoi, ettei usko ongelman olevan kiepeissä vaan siinä, että ne on vaan ollut Ifalle epäselviä ja se ei ihan ymmärrä mitä ne käskyt tarkoittaa. Tätä saatiin kotiläksyksi jumpata niin, että lähtee toimimaan paikallaan ollessa.

Jalan ali pujottelusta sanoin, että kun oon treenannu sitä kerranki kisojen alla viikon putkeen heittämällä namin aina pitkälle sivulle, että saisin Ifan pujotteleen paremmin mutta sekään ei oo tuottanut tulosta. No, mä olen heittänyt namia väärälle sivulle. 😀 Kun oon tehny silleen, että jos koira vasemmalta pujottelee oikealle, oon sinne oikealle heittäny pitkälle namin. Ei oo auttanu ei. Nadja sanoi, että heitäppä vasemman jalan etukautta vasemmalle se nami, että koiralle tulee “kiire” kiertää se jalka päästäkseen namin perään. Nyt kun Ifa on meinannut aina jäädä seisahduksiin sinne jalkojen väliin. No heti lähti sekin homma pelittään paremmin.

Nadjan koulutuksen jälkeen oli sellanen olo, että miksi en oo ollu kertaakaan koirakkopaikalla kun Nadja on kevään aikana käyny Qubliksessa kouluttaas ties kuin monta kertaa. No ok koska raha, mutta graaaah voi nää ongelmat olis voinu ratketa kauan sitten. 😀 No mutta, tulipahan opittua taas uutta! 🙂


Sunnuntai aloitettiin harjoituskisalla. Meillä ei uudesta biisistä oo ku vasta n. 1:30 pätkä suunniteltuna, mutta aattelin että vedetään sitä ja improtaan loput. Ensimmäinen veto meni ihan päin honkia kun Ifa sovelsi aiiiiivan omiaan. Mun pitäis oppia kisoissa improamaan paremmin, että jos se tuleekin eri positioon niin no, tehdään niitä sivuaskelia sitten siinä tai mennään sitten siinä vauhdikkaammin. Enikeis, kakkosrundilla sujui sitten hiukan paremmin jo! Siellä vaan loppui sitten 5min aika kesken ja piti vapauttaa estradi seuraavalle osallistujalle.

Aila oli harkkakisasta saanut kivoja otoksia. 🙂

Lounaan jälkeen vuorossa oli Jennin koulutus, jossa lähettiin hioon mun liikkumista biisin tahtiin. Lopputuloksena päädyttiin sellaiseen hiipparointiteemaan, joka on hieman eri kuin mitä aluksi ajattelin, mutta kokeillaan mitä tästä tulis. Puhuttiin siitä, että alkuasentoa pitäis vähän hioa. Pelkkä kyykyssä olo koira maassa ei vielä kerro mitään, mitä on tulossa, se on aika geneerinen. Joten aateltiin, että aloituksessa mulla vois olla kädet silmien edessä ikäänkuin olisin piilosilla. Puhuttiin myös “ympärilleen vilkuilusta” ja sivustojen tähyämisestä sivuaskeleissa. Vauhdikkaammissa osuuksissa Jenni ehdotti, että ottamalla kädet kunnolla mukaan voi antaa vaikutelman ikään kuin mentäisiin kovempaa kuin mitä oikeasti mennään. Sivulaukoissa ei myöskään sovi musaan jos otan kovin pitkää askellusta, vaan pitää tehdä sellaista tosi lyhyttä koottua tikitystä. Ja muistaa se “kahden seinän välissä” -ajatus, josta oon kuullu jo sillon Jennin koulutuksessa Porvoossa way back. Nyt vaan täytyis päästä harjotteleen sekä itekseen että koiran kanssa ja, ööh, keksiä loppu sille koreolle. 😀 Tää on kyllä haastavaa kun pitää liikkua kaikkea paitsi itselle tyypillisesti, mut toisaalta sehän tätä lajin suolaa on! Ei saa päästä liian helpolla. 😀

Lopuksi meillä oli vielä ohjelmassa Liisan koulutus. Siellä mun murheina oli “loppuun asti kouluttaminen”, sopivat kriteerit ja käsiavuista irti pääseminen. Demonstroin sitä, miten huonosti Ifa tulee esim. fronttiin jos en auta kädellä. Liisa sitten muistutti siitä, että jos poistetaan kädet niin pitää madaltaa position kriteerejä. Naksutin ois hyvä ja parempi naksauttaa just ennenku koira on liikahtanut positioon, ettei ainakaan sit enää kun se on ehtinyt jo liikkua siitä pois. Ja täytyy hyväksyä hieman väljemmätkin yritykset. Koska sekin on tärkeä seikka, että kokoajan liian korkealla kriteeri saa koiran lopettamaan yrittämisen. Sen oon huomannu kyllä, mutta en oo osannu/uskaltanu madaltaa kriteeriä. Niin Liisa sitten puhui siitä, että harjoittelee ilman käsiä löyhemmillä kriteereillä sitä käsiavuttomutta ja sitten välillä taas käsiavuilla tarkkuutta. Jonkun aikaa näitä vuorotellen treeneissä (ei ehkä vuorotoistoin mut ennemmin vuorotreenein), ja sit lopulta ruvetaan vaihteleen käsien paikkaa (kiinni vartalos, irti vartalosta, selän takana) ja pidetään kriteeri koiralle samana koko ajan. Sieltä sen pitäisi lopulta sitten rakentua. Puhuttiin myös, että apuohjaaja on kätevä naksuttelija niihin käsiavuttomuustreeneihin. Ois luksusta ku joku päättäis ain mun puolesta kelvollisen kriteerin positioon, oltais varmaan paljon pidemmällä jo. :’D

Ärsykekontrollitreeninä tehtiin samaa kuin Hanna ja Nuu, että otetaan kaks erilaista temppua, esim. maahanmeno ja pyörähdys, jotka koira osaa tehdä istuma-asennosta. Istuminen oli meilläkin tässä se vaikein osuus. 😀 Kyllä se Ifa nyt kohtalaisesti jotain teki, mutta aika paljon oli just istumisen sijaan peruuttamista ja maahan menoa. Pientä hitautta käskyjen noudattamisessa, mutta kyllä se siitä. Tässä treenissä pitää vaan muistaa, että pyytää välissä samaa temppua monta kertaa peräkkäin eikä aina vuorotellen kieppi-maahan-kieppi-maahan, ja että muistaa eri ajan pitää koiraa istumassa ensin ennen muuta käskyä. Myös istumisesta voi välillä palkata.


Mun oli sit luonnollisesti päästävä heti maanantaina kokeilemaan viikonlopun oppeja Ifan kanssa. 😀 Kokeiltiin ensin musaa Jennin vinkkaamaan esiintymistyyliin, harjoiteltiin takapositioo, tanssi-tempusta väärte-positioon siirtymistä ja lopuksi sitä jalan ali pujottelua. Musiikin testaamisessa oli se ongelma, että a) mun pihan nurmialueet on liian pieniä ja kaltevia, pitäis päästä halliin ja b) oli liian kuuma, joten Ifa oli vähän kujaseppo sekä c) sitä koreoo ei oikeesti vieläkään oo loppuun asti suunniteltuna. Ei teknisesti todellakaan mikään kaunis suoritus, mutta tuli todettua että niin tyhmältä kuin se tosi lyhyt tikitys sivulaukassa tuntuukin, niin kyllä se vaan näyttäis musiikkiin sopivan. Nyt kun pääsis vaan hallille kokeileen tätä…!

Takaposition treenaus meni ihan jees. Kaks ekaa yrittämää olin taas aiiiivan mutkalla taaksepäin, mut kolmannella annoin koiran tehä hommat (nami oli kädessä kuitenkin) ja sinne se kääntyi kuin kääntyikin, ilman 180 asteen ylävartalon kääntöä. 😀 No 180 ehkä vähän liioittelua, mutta silti. Tuli tosi hyvin siinä positioon, joten ehkä toivoa on että se oppii sen vielä jotenkuten. Jatketaan treeniä, josko päästäis joskus siitäkin häivyttään käsiapua. Tätä pitäis päästä tekeen peilin kanssa että näkis ilman hirveitä taivutuksia miten se on positiossa.

Tanssi-temppu tuntuu myös sopivan tuohon väärte-positioon tuloon ihan hyvin. Ainakin siitä tanssi-tempusta on helppo siirtyä siihen positioon, positioista ei niinkään helppo siirtyä siihen temppuun, mutta katsotaan. Vähän mietityttää mahtaako se aiheuttaa vinoutta, mutta pitää harkita ja testailla. Tulin samalla kokeilleeksi sivuaskeleita väärte-positiossa ja ooh, musta katottuna vasemmalle Ifahan teki aika hyvinkin niitä! Coooool! Pitää testata toistekin ettei ollut mikään kertahairahdus. 😀 😀

Lopuksi vielä vahvistelin sitä jalan ali menoa. Kävi jopa niin, että ensimmäisen seuruu-askeleen jälkeen Ifa ennakoi jalan alitusta ja tömähti sitte suoraan päin mun jalkaa. :/ No, mitäs ei toteuttanut annettua seuraa-käskyä vaan lähti ennakoimaan… Se onneksi jäi kyllä tohon yhteen kertaan, ei koittanut enää toiste. Nyt mulla oli nami joka kerta kädessä valmiiks, mutta once again – jos nyt sinne hallille pääsis niin pitää testaa myös ilman namia mahdollinen ymmärryksen lisääntyminen.


Tintun aloitettua juoksunsa en voinut tavoitella sille paikkaa Tahtitassujen juhannuskisoista Qubliksessa. Sille kun pitäis tulla pikku-Tinttuja ja jos kaikki sujuu niin juhannuksen tienoolla pitäis olla suunnilleen puolväli tiineyttä. Ilmottelin sitten molemmat harjat sinne seikkailemaan ja nyt on illan ekaan kisaan paikka Liksulle FS ALO ja Ifalle molempiin kisoihin HTM VOI -paikka. Mietin aluksi olisko juhannuksen kunniaks pitäny tehä FS ALO Ifan kanssa, mut lopulta totesin et harjotellaan nyt mieluummin edelleen tätä HTM:ää kun se FS on niin sadaskdhasjda Ifan kanssa. 😀

Kisoja innolla odottaen! Tulee olemaan hieno tunnelma kisoissa. 🙂

Advertisements

Hallilla tanssimassa taas

Varasin möllien jälkeen hallivuoron sunnuntaiaamuun, että päästäis Ifan kanssa testaileen uusii musiikkei. Olin jopa suunnitellut alustavan uuden koreon tuohon Stirlingin viulubiisiin, mutta unohdin sitten lapun kotiin enkä oikein ollut valmistautunut muidenkaan musiikkien kanssa. Päätin sitten että koska noi 6.5. Kirkkonummen kisat on seuraavat joihin ollaan näillä näkymin menossa, niin paneudutaan nyt viel meijän epic sax guy euroviisu-koreoon.

Tein koreon ensin kaks kertaa itekseni ilman koiraa ja varmaan 3 vai 4 kertaa sitten Ifan kanssa. Jokainen kerta meni eri tavalla pieleen. 😀 Kaikkia kuitenkin yhdistäen se, että mun kädet on ihan kamalat. Jotain tolkkua niien liikkeeseen tarvitaan.

Ykkösvedossa eka kieppi onnistu, mut Ifa tuli seuraan väärälle puolelle kun en varmaan käskyttänyt ajoissa plus, no, vasen on paljon vahvempi. Frontin sivuaskeleissa se ei oikein tullut mukana ja lopulta nousi seisomaan mua vasten?? Kiepit noin muuten onnistui ilahduttavan hyvin. Väärtepäin oikeella sivulla sivuaskelissa tuli vähän vinossa ja pivotissa autoin ihan kunnolla kun siinä se herkästi karkaa liikaa. Siitä vaihto jalkojen väliin ei sit oikeen enää onnistunut. Peruutus menee myös vinoon ja toinen “kädet ylös” ei enää onnistunut. Viimeinen kieppi ei meinannut irrota enää ja ilmeisesti selän takaa kierto sivulle on v a i k e a ?

Veto 2 meni eniten ketuiks ja mulla meinas pinna loppua kun Ifa ei kuunnellut vaan arpo vaan positioita, joten hypätään suoraan vetoon 3.

Veto 3 alkoi vahvasti kun olin pistänyt vahingossa väärän version biisistä soimaan, sellaisen jossa on ties kuinka monta kymmentä sekuntia alussa kaikkea turhaa pilipalia. Alun pivotista Ifa valahti takapositioon, joten kokeilin että otetaanko siinä peruutusta sitten, mutten käskyttänyt sitä takapositiota, joten se vaan seilas ja haki takas sivulle. Frontti eessä poikittain alkoi olla jo jotenkin paineistunut eikä yhtään toiminut niin kuin yleensä. Sit aattelin et ku ne pivotit kerta hajoo aina ni kokeillaan peruutusta jota on kotona harjoiteltu. Meni ihan kohtalaisesti, mut petrattavaakin olis. Vaihto väärte väliin otti taas ylimääräisiä kieppejä. Sivulaukat jätätti ja jouduin auttamaan, toinen kieppi ok josta itse käännyin väärin ja toinen ei taas oikein irronnut. Lisäksi ohjaan edelleen käsillä liikaa. Tai, koitan liikuttaa niitä jotenki hienosti mut ei se ota onnistuakseen, näyttää pelkästään koiran ohjaamiselta. Väärte oikeella sivuaskeleet meni tässä vedossa ihan kivasti, mutta siinä peruutuskokeilu ei toiminut ollenkaan, koira ampas samantien liian kauas ja vaihto väliin ei taaskaan mennyt niin kuin piti. Ilmeisesti se alkoi tulkita kaikki mun käsien liikkeet kieppikäskyiksi. 😐 Peruutus oli vähän parempi, mun kädet tosin ihan kamalat. 😀 😀 😀 Kokonaisuutena ehkä inan parempi kuitenkin kuin veto 1.

Mieli ei tullut kovin luottavaiseksi Kirkkonummen kisoja ajatellen kun yhtään solidia, samalla lailla toistuvaa vetoa ei saanut aikaan. Kiepit toimii joskus ja jouluna ja kisoissa yleensä ei ollenkaan. Lisäks mä edelleen koukin koiraa mukaani vartalolla ihan liikaa. Ja kädet ei oo taiteellisuutta nähnykää. En selkeesti osaa liikkua tämänkään musiikin tahtiin, varsinkaan koiran kanssa. Turhauttavaa. Miks oon valinnu tällasen lajin. 😀 😀 Näistä on sertin tasoinen osaaminen vielä kaukana ja se harmittaa.

Mindy pääsi myös testailemaan täysin improvisoitua HTM:ää. Sen kanssa pitäis opetella vähän muitakin positioita kuin perus vasen seuruu ja välipositiot. Nää kolme se hanskaa ihan kohtalaisesti, mutta mistään muusta positiosta sillä ei oo hajuakaan. No, ei kai kun ei ole treenattukaan… Meiltä uupuu vieläkin sopiva musa ja teema. Poden siinä vähän samaa masennusta, että kun en mä osaa liikkua minkään musan tahtiin. Ja et mikä sit sopii Tintun tyyliin. Ja että millon sen kanssa sit ees vois kisata kun juoksuja odotellaan kokoajan kuin kuuta nousevaa, mutta kun ei vaan tunnu alkavan. Tuskastuttavaa. Tässä kuitenkin katsottavaksenne kaksi versiota Tintun improista, sama biisi molemmissa. Jos ei muuta samaa meis ni ainaki näköjään loikitaan ihan samiksina aloituspaikalle. 😀

Käytiin tanssimassa hallilla

Mä oon halunnu päästä Mindyn kanssa kokeilemaan liikkumista uuden mahdollisen HTM-musan tahtiin, mutta ulkona on ollut niin kylmä että kotona ei oo pystyny yhtään kokeileen. Otettiin sitten hallivaraus Qublikseen sunnuntaiaamun ratoksi ja käytiin kokeilemassa. Mindylle oon siis kaavaillut Haloo Helsingin “Maailma on tehty meitä varten”. Teemallisesti olisi kivasti samaa kokonaisuutta meijän FS ALO:n Ellinoora – Leijonakuningas kanssa. Nyt en vaan oo enää varma että sopiiko tää biisi Mindylle sit kuitenkaan. Täytyy ottaa uus hallivuoro ja mennä kokeilemaan eri musiikkeja. 🙂

Hyvää oli se, että huomasin Mindyn osaavan peruuttaa jalkojen välissä sekä oikeinpäin että väärinpäin! Siistiä! Pitäis varmaan kokeilla samaa sivullakin. Normiseuruu on noiden lisäksi ihan jees eteen ja pivottina, sivuaskeleissa pientä sanomista vielä kun meinaa taittua taakse poikittain. Anyway. Oikealla sivulla seuraaminen on tosi hakusessa vielä, se vaatii työstöä. Ja kaikki muut positiot se tekee vaan namin perässä, ei oikeaa osaamista niissä, mutta harjoitellaan.

Tää on vähän tällasta kun en tiedä mitä tekis koiratanssissa Mindyn kanssa seuraavaksi. Meijän FS ALO -ohjelma on joo KUMA:n arvoinen onnistuessaan, mutta sekin kaipaisi vähän jotain taiteellisuutta lisää, enkä oikein keksi mitä siihen sitten lisäisi. Sitä on niin pitkään tehty tuollaisenaan. Ja sitä inspiraatiota ei ole vielä tullut, joten FS ei edisty. HTM ALO:n korkkaus ois sit toinen vaihtoehto mutta kuten näkyy niin vaiheessa ollaan. Ei ole musaa eikä ole positioita, mutta jotenkin tältä pohjalta tuntuu helpommalta jatkaa, kun ei ole mitään liian valmistakaan. Ehkä seuraavan kerran kisataan sit HTM:ssä. Tai molemmissa! No josko ei sentään. 😀

Mindyn jälkeen harjoittelin Ifan koreota vähän yksinäni ja sitten otin sen kerran Ifan kanssa. Tarkoitus oli keskittyä erityisesti siihen, että ottaisin juoksussa ja sivulaukoissa lyhyempiä / hitaampia askeleita nähdäkseni pysyykö Ifa paremmin mukana ja positioissa silleen. Yritys oli kova myös saada omaa liikkumista parannettua, mutta sillä saralla riittää kyllä vielä töitä. Mut Mindyn treeniä katsottuaan Ifa oli tosi kivassa vireessä tekemään hommia mun kanssa. Vasen seuruun pivotit ja sivuaskeleet oli nyt tosi paljon paremmat kuin aiemmin, paljon vähemmän seilaamista. Kotona ollaan tehotreenattu pyörähdyksiä eri suuntiin ja niiden hiomista jatkettiin tässäkin. Ollaan paremmassa jamassa, muttei vieläkään kunnossa niiden kanssa. Ne aiheuttikin sitten aika paljon sättäystä videolla, mutta jos vedon suurimmat ongelmat oli kiepeissä niin se sallittakoon; kyllä ne vielä kuntoon saadaan.

Taas on monta sellasta kohtaa missä katon että ei ei ei ei noin niitä käsiä, Anna me just treenattiin että EI noin, ja nyt teet taas niin, ja ei toikaan liike ei oo tarpeeks nopee ja noissa sivuaskeleissa käsien liikkeitten pitäis olla terävämmät ja pysähtyä välissä, ettei se näytä noin veltolta heiluttelulta ja what not. 😀 Mut oli ihan hauskaa miettiä myös niitä.

Näin olympialaisten alla muutaman taitoluisteluvideon ja ne inspiroi miettimään käsiä ja muutenkin omaa liikettä. Useempikin koiratanssija taitaa kai tykätä kattoa taitoluistelua. Päällimmäisenä sieltä jäi kuitenkin mieleen se, että millä ilmeellä taitoluistelijat esiintyvät. Hymy naamalla ja pilke silmissä, niin että olemuksesta huokuu että haluan olla tässä, esiintyä teille ja näyttää mitä osaan – nautin siitä mitä teen. Ja tätä ajattelin että haluan lisätä omaan koiratanssimiseeni.

Mindy TOKO ALO-treenit

Innostuin tuosta tokoajatuksesta vallan ja halusin päästä kokeilemaan millä tasolla ALO-luokan liikkeiden hallinta on meillä, ihan hypynkin kera. Olin siis varannut su-aamuksi hallin klo 8-9 että päästään Mindyn kanssa kokeilemaan. 😀

Aloitettiin ottamalla hyppyä muutaman kerran ihan erillisenä. Hyvin Mindy hyppäs vähän matalampaa hyppyä. Sitkun nostin hypyn johonkin 50-55cm niin sitten ei ilman apuja enää hypännytkään vaan kiersi aina. Avun kanssa hyppäs. No, saa nyt nähdä millä korkeudella sillä kokeissa hyppy olis, ALO:n hyppy kai korkeimmillaan on sen 50cm et eiköhän se oo ihan doable. Kyllähän tuo menee yli vaikka mistä kun vaan haluaa… Otettiin myös muutama hidastettu liikkeestä maahanmeno silleen muistinvirkistykseks. Sit pieni breikki ja eikun vetämään liikkeitä.

Aloitettiin paikallamakuulla. Hienosti se minuutin siinä makas, mä tosin kaks kertaa kehuin siinä kesken paikkiksen, mutta ei mun mielestä nyt ollut oleellista tehdä täysin koemaisesti. Hienosti nousi ylöskin käskystä. Ainut vika oli ehkä se, että mun ei ehkä olisi kannattanut palkata paikkiksesta lelulla. 😀 Mut olin nii onnellinen että se makas kiltisti nii tuli sit lähdettyä hullutteluun. 😀

Seuraamispätkä perään meni yllättävän hyvin. Aattelin että se heti 5 askeleen jälkeen tiputtais kontaktin, mutta ihan hyvinhän se tuli mukana. Ainoo mikä tökkäs oli toi peiliä ja seinää vasten pysähtyminen. Se on seikka jota täytyy harjoitella lisää, mutta aika pieni ongelma siihen nähen jos muuten seuruu alkaa toimia. Vasemmalle kääntyminenkin toimi yllättävän hyvin. Täykkärit meni hyvin nii et Tinttu kiertää takaa, en ees antanu niihin mitää lisäapuja. 🙂

Liikkeestä maahan oli hieno! Tosi kiva kun se onnistui! Tinttuzi tosin ennakoi istumaannousun, jonka vuoksi käskin sen uusiks maahan ja uusiks istuun. Eli tohon pitää huomata kiinnittää huomioo.

Luoksetulokin toimi kivasti. Hienosti se tulee eteen istumaan ilman apuja. 😀 Edestä sivulle siirtyminen vaan ei kauhean hyvin toiminut. Huomasin ettei Mindyllä muka ole käryä mitä tarkoittaa “sivu”, kun taas “Mindy, sivu” toimii hyvin. Noista ylimääräsistä pirueteista välissä pitäis päästä eroon kans. 😀

Kapula… Voi kapula. Mut nyt se sentää otti sen! Ja tiputti sillee että sain sen kiinni. Eikä ekalla kolmella toistolla ollut lähdössä karkuun sen kanssa. Käytössä tosin oli toi ihan pieni Ifan sorvattu kapula. No, tää nyt oli tiedos et tää on hankala, joten tätä hiotaan myöhemmin lisää.

Kaukot oli kivat, meni maahan hyvin, nousi istumaan hienosti oikealla tekniikalla ja meni maahan heti käskystä. Heitti tosin lonkalle, joka ei oo tolla käskyllä sallittua, mutta en sitten tullut puuttuneeksi siihen kun teki muuten niin kivasti. Ja hyvin se siitäkin vielä sivulle nousi, vaikka ajattelin että siinä voisi olla hankaluuksia.

Lopuksi vielä hyppy. Mun pitäis muistaa siinäkin kutsua Mindy eteen (“tule”) eikä sivulle, koska eteen se istumaan jäi. 😀 Ja taas hioa paremmaksi se edestä sivulle siirtymä. Mut siis kaiken kaikkiaan oon ihan super tyytyväinen treeniin ja koiraan! Sehän osas taas vaikka ja mitä. 😀 Nyt hioo noita pikkujuttuja ja harjoittelee palkattomuutta (ja kapulaa…) niin avot. 🙂

Tintu tokotreeneissä

22429430_10203785845082081_191326052_o

Krhm. 😀 Mua tuskastuttaa BH-kaavion seuruu, joten yks ilta ku piti ruveta nukkuun jäin miettiin että no mitäs ne TOKO:n alokasluokan liikkeet nyt sitten onkaan, että oliskos meillä saumaa Tintun kanssa miettiä tokouraa. Kattelin sitten ALO-luokan liikkeitä ja kun eilen oli taas kimppatreenit Elinan ja Aidan kanssa niin päätin vähän kokeilla niitä liikkeitä.

Aloitettiin kauko-ohjausharjoituksilla. Tinttu menee tosi hienosti istumasta maahan oikeen pudottautuen, ja osaa kyllä nousta sieltä hienosti oikealla tekniikalla myös istumaan. Oikeaoppinen istumaannousu vaan ei ihan onnistu jos olen kovin kaukana koiran edessä. Siis, tässä kohtaa metrikin on liikaa. Kokeilin vähän erilaisia käsiohjausliikkeitä apuna, mutta täytyy kyllä vahvistella sitä käsimerkitöntäkin istumaannousua ja kattoa millon sais vähän matkaa lisää. Mutta kokonaisuutena ei mitenkään mahdottoman oloinen tehtävä.

Seuraavaks kokeiltiin vähän liikkeestä maahanmenoa. Siinä oli Tintulla selkeesti sellanen että sillä oli haju että mitä se maahanmenokäsky tarkoittaa, mutta oli epävarma että pitikö näin tehdä kun mä kuitenkin jatkoin kävelyä. Autoin sitten vähän käsimerkillä ja koitin siitä päästä kättä häivyttämään. Uskon että tosi pienellä treenillä tämäkin saataisiin oikein mallikkaaseen kuntoon.  🙂

Sitten vähän seuraamista… voi krooh ja pyyh että on retardi liike. 😀 Ei kyllä kovin pitkää pätkää pystytä sitä vielä tekemään. Vire laskee ku lehmän häntä ja vilkuilu alkaa ja lähtee haahuilee ja ei pysähdy mukana. Tän eteen täytyy työskennellä. Toisaalta marraskuussa Jonna Rusin pitäis tulla taas kouluttaan Naantalin koirakouluun ja aattelin sinne mennä Tinttutonttusen kanssa kattoon seuraamista ja noutoa. Josko Jonnalla olis hyviä ideoita seuruun parantamiseksi. Oon myös alkanut päätyä siihen, että ehkä täykkärit tullaan tekeen niin, että kun mä käännyn niin Tinttu kiertää mun selän takaa. Se tuntuis Tintulle sopivammalta, kun ei se nyt mikään malinois ole ja kääntyy huonommin kuin Ifakin. Niin että jos vähän haahuilee niin se jättää enemmän pelivaraa. Sivulla mukana kääntyessä täytyy olla täysillä mukana. Ei sillä ettenkö meinaisi että seuruu saadaan joskus paremmaksi, mutta jotenki tuntuu etten viitti hinkata pelkkää sivulla kääntymistä for kickz and lolz koska se on musta näyttävämpää. Mennään sillä mikä koiralta helpommin onnistuu.

Luoksetulon kokeilin kans. Jätin istumaan, menin jonkunnäkösen matkan päähän ja huusin tule. Ja siihen se tuli eteen nätisti istumaan! Tosi hieno luoksetulo. Ihan inauksen keskemmällä se olis saanu istua edessä, mutta oli suora eikä nyt yhtään niin pahasti sivussa että olin kyllä tosi tyytyväinen. Kyllä siitä tokoluoksarin saa, jos ei ole jo.

Hyppyä ei ollut mukana, joten sitä täytyy käydä erikseen harjoittelemassa. Ehkä jos sitä tänään tai sunnuntaina aktivoituis käymään kentällä kokeilemassa miten hyppyluoksetulo sujuu. Olis kiinnostava nähdä.

Sit on se saakelin kapulan pito. Voi ristuksen rusinat ja rasahdus ja asdsaasdasd. Jos ikinä lähtee kokeesee ni saa lähtee siit olettamuksesta että ok, kapulan pito on sitten nolla ja muissa täytyy loistaa. 😀 Yritetään yritetään mutta voi ristus kun se on hankala opettaa tolle. En taaskaan käsitä miten oon voinu onnistuu opettaan noudon harjakoiralle mutta en böösmille. Mystisiä ovat asiat.

Lopuksi otettiin myös paikallamakuita. Ensin otettiin sellanen vähän PK:ta simuloiva häiriöpaikkis, kun pyysin Elinaa tekemään Aidan kanssa luoksetuloja meijän ohi. Otettiin sekä niin, että Aida lähti Mindyn selän takaa kuin että lähti niin että lähdön Mindy näkee. Tinttu ei välittänyt tuon taivaallista, siinä se makas. Ah. ❤ Lopuksi sitten otettiin yhteispaikkis koirat vierekkäin. Palkkasin ensin 30sek jälkeen, sitten 1min 5sek ja lopuksi vielä ihan 5sek jälkeen. Olipa siistiä, siinä se oli ALO:n paikkiksen verran kaikessa rauhassa! ❤ ❤ Oon niin onnellinen kaikista paikkisonnistumisista kun Ifan kanssa ne on ollut niin katastrofaalisen vaikeita. 😀 Vaikka onhan Tinttu tollanen lunkki eläin, nytkin treeneissä aina kun sen ottaa hihnaan jos jää itse arpomaan hetkeksi jotain ja pitää “taukoa”, niin Tinttu lyö maate ja makoilee siinä kaikes rauhas kyljellää / selällää / milloin mitenki. 😀 Ja sit taas ku kaivetaa lelut ja namit esii ni se on ihan et JEEE MITÄ TEHÄÄN.

Sovittiin sitten Elinan kanssa että mennään kattomaan jotain tokokoetta, että näkis vähän niitä realiteetteja miten tää koko paletti toimii kokeessa. Oon ihan innoissani että jes, siistiä käydä kattomassa tokokokeita taas kun mun FPUKO-TOKO-historiasta on niin kauan mutta oli se niin nautinnollistakin aina. 😀 Ihan mysteeri nyt et miten voi toimia tollanen et ei kysytä oletko valmis, liike vaan alkaa. Se liikkurointi on muuten yks mitä Tintun kans varmaan pitäis sit kans harjotella. Ja pidemmät suoritukset putkeen palkatta. Mut katotaan, joskopa päästäis joskus kokeisiin asti!

Syksyn tanssitreenit käynnistyivät

Maanantaina käynnistyi syksyn koiratanssitreenikausi. Käydään syksyn ajan joka toinen viikko maanantaisin treeneissä. Pääosin käy varmaan Mindy, mutta satunnaisesti Ifa voi joutua paikkailemaan. Eilen kauden korkkasi kuitenkin Mindy.

Meijän treeni koostui pääosin nykyisen ohjelman hiomisesta, eli harjoiteltiin takaakiertoa ja pyörähdyksiä ilman käsiapuja.

Mindy oli alkuun aiiiiivan kujalla. Ei se tajunnu ollenkaa mitä “piru(etti)” tarkottaa. Takaakierto sujui kohtalaisesti ilman käsiapuja, mut sitä on vähän enemmän hiottukin aikanaan. Ei mun käsiavut kuulemma ohjelmassa pahoilta näytä ja ALO:ssa aivan sallitut, mutta kyllä musta on vähintään kohtuullista opettaa koira kuuntelemaan käskyjä ja toteuttamaan niiden perusteella eikä tehdä kaikkea liian helpoksi koiralle. Se on mun kompastuskivi monesti ja sitä nyt harjoitellaan. 😀

Kuitenkin hetki kun oltiin tätäkin Mindyn kanssa jankattu niin kyllä se lähti sieltä sujumaan! Saatiin jopa yksi vai kaksi onnistunutta piru-takaa -ketjua tehtyä. 🙂 Jäin kyllä myös miettimään, että palkkaankohan mä koiraa taas liikaa. Pyydän siltä jotain ihan helppoja juttuja ja sit joka jutun jälkee vaa namia naamaan. Sama juttu jossai seuraamisissa, hirvee nami-imutus vaikka sen pitäis itekki osata, legit af. Täytyy kiinnittää jatkotreeneissä huomiota tähän.

Kokeiltiin myös vähän musan tahtiin liikkumista meidän mahdollisen uuden musiikin tahtiin. Oon siis ehkä valinnut Mindyn seuraavaan koreoon biisin, tosin tää koreo tulis olemaan HTM ALO. Eli sitä ei tulla ihan hetkeen näkemään koska HTM on AIIKA hakusessa vielä tuon kanssa. 😀 Mut hei jalkojen välissä -positioihin hakeutuminen on kunnossa ja niissä voi liikkua eteenpäin!

Illalla sitten piti ottaa vielä Ifankin kanssa treeniä. Päätin pyörimiskorokkeen avulla vähän kokeilla eri HTM-positioihin hakeutumista ja niiden erottelua. Vielä tässäkin on vähän työstämistä, mutta ihan kivan näköistä tekemistä silti! Innokas koira ainakin. 😀 Täytyy madaltaa koroketta ja jatkaa harjoituksia. Ja kokeilla etu- ja takapositioita näin!! Aatella jos sais takapositiot opetettua tällä menetelmällä?! :O 😀

Mindyn rally-toko

Viime tiistaina treenattiin rallya keskenään kolmen hengen porukalla. Telineet puuttui mutta laitettiin kyltit maahan ja ihan hyvin pärjättiin sillä. Aloitettiin kerrankin sopivalla AVO-tason radalla, jota vedettiin kaksi rundia ja lopuksi vielä modifioitiin rata VOI-radaksi ja vedettiin kertaalleen läpi. Mä juoksin kameramiehenä videoimassa kaikkien radat joten minkään tasoinen Mindyn lämppäily jäi vähän väliin ja siitä johtuen oltiin aika kierroksilla paikotellen. Kakkosrata meni parhaiten, mutta vielä on vähän tekemistä. Tässä taas tylsästi videoina AVO-radat kun en jaksa kirjoittaa treenistä oikein mitään.

Round 1

Round 2