Tag Archive | agi

Ifan uudet agit 2/5 + muita treenejä

(Liksulla alkaa juoksu. Yäh.)

Niiin. Asiaan. Ifan agit oli taas tänään. Ihme matoilua sillä on nyt ollut, jokin oli sinisessä putkessa vialla kun ei se vaan meinannut mennä sinne. Sit se kummiski meni ja ihan tuli sieltä läpi, mut ei vaa millää meinaa mennä. Ihme koira. Ja saksalaiset ei onnannu yhtää ku ei se vaa hypänny sieltä läpi. Huah. Ja nyt en ees voi ottaa Liksuu vaihtokoiraks mukaan jollekki kertaa kun sillä alkaa juoksu. No, pakko jatkaa ton kanssa sitte. Eli oli tosiaan vähän säätöä Ifan kanssa. Mut jos jotain hyvää pitää mainita nii Ifa on oppinu hakee oikeesee keppivälii alotukses!!! Jee! Sit jos ite onnistun pitää rytmin kepit-jes-kepit-jes-kepit-jes nii pärjää pidemmätki kepit tosi hienosti. Pieniä kämmejä tuli niissä. Puomille ei ollut tullut kammoa myöskään. Pari kertaa se tuli sielt ohi, mutku ohjasin tosi voimakkaasti suoraa puomille nii kyllä se ihan omin jaloin sinne kiipes, ei tarvinnu työntää eikä vetää.

Otettiin myös keinulle harjotuksia. Ifan mielestä ensinnäkin oli ihan hirveetä se pelkkä ope siinä keinun vieressä, ei meinannu mennä keinulle siks. Piti kunnolla viedä se sinne. Sitte se ei ekalla meinannu syödä namia siel päässä, mut suostu lopulta kummiski. Kolme toistoo, vähän parani alkua kohti. Kolmannelle kiekalle se ope oli sillee et ok jos hän menee alotukses vähän kauemmas ettei Ifa oo ihan yhyy mut olin sillee et ei ku kyl se nyt sais tottua siihen että ei tarvii peruutella mitään. Joten tuli se sit siihen takasi viereen. Nyffh, kaipaan keinuharjotuksiin Liksua joka kirii sinne keinulle ku hullu eikä välitä yhtää mitä vauhtii se kippaa. 😀

Ageista en viitti selostaa sitä rataa mitä tehtiin, ei sillä niin väliä, ei siinä mitää ihmeellistä. Ifa ei hyppinyt saksalaisia eikä mennyt siniseen putkeen. That’s it.

Ollaan sitten muita juttuja harjoteltu tänään. Harjoteltiin ensin sivuaskeleit, mut menetin hermoni kun ne ei toimi. Ei toi vaan osaa. Aargh. Pitänee opettaa se eka kävelee sivuttai iha muuten vaa, sit siirtää se sivulle. Joten siirryttii harjottelee 270 asteen käännöstä vasemmalle. Voi hyvä helvetti sitäkin. Täys katastrofi jossen imuta, koska ei näemmä osaa käyttää takapäätään yhtään ja kääntyy jotenki ihan vammasesti ja irtaantuu kauas ja vinoon ja argh! No, treeniä treeniä…

Mut mites ne sivuaskeleet sit menee? No, sivuloikalla. 😀

Ei se hömelö vaan osaa kävellä, pakko aina loikata. 😀 Sitte muistin taas sen temppuringin tempun “nurkkaan” ja otettiin siitä videoo. Kaipas vähän muistuttelua mutta muistihan se sen ja saatiin jopa pidennettyä sitä aikaa heti minkä verran se siellä nurkassa on! Jee. 🙂

Toiminnantäyteinen päivä

Ulkotreenit Otalammella

Ajelin koulun jälkeen molempien koirien kanssa Otikselle Jaskaa moikkaamaan ja vähän treenimään. No vähän ja vähän, treenattiin ihan pirusti ja kaikkea, välillä heiteltiin keppiä koirille jne. Pitkä treeni mutta kivaa oli, kiitos avusta ja kiitos jo etukäteen tulossa olevasta runsaasta kuvasadosta! 8)

Alottelin prinkkupurkinkansikosketusalustan kertaamisella ja kolmen onnistuneen jälkeen pistin tötsät ruuduks pystyyn ja kansi sinne ja alettiin harjoitella tätä niinkun oon jo pitkään kaavaillut. Noh oli alkuun vähän ongelmia. Koitin mennä liian kauas jollon Ifa unohti sen kosketusalustan ja tarjos varmaa 10 kertaa tötsän kiertämistä. 😀 Menin sit lähemmäs, tyylii naputtaa jalalla sitä alustaa siellä ruudussa ja johan alko lyyti kirjottaa. Siitä sitten hissuksiin pitentelin matkaa. Ihan loputtomiin en kummiskaan voinut ennenku se unohti taas mitä pitää tehdä, mut tosi hyvälle alulle saatiin!

Tällä välin Jaska ystävällisesti rakensi meille rallytokorataa kylteistä jotka äiti oli ystävällisesti töissä tulostanut. Olis pitäny vetää ne kontaktimuoveihin, nyt ne on ihan märkiä ja kuprusia… Noooo mut saatiimpa treenattua! Ja no, tarvittiinkin sitä kyllä. Mun pitää oppia niitä kylttejä että kun kyltissä lukee liikkeestä maahan nii käsken koiran maahan mutta pysähdyn vissiin itekki! Kauhee ku oli vaikeeta. Mitennii sitä ei jätetä siihen ja kävellä pois?! Niin mä oon aina ennen tehny! Joo, tokossa Anna, tokossa, mut tää on rallytoko eikä toko joten deal with it. Kauheeta. Sitte pujottelus saa olla tarkkana ettei koira osu tötsiin (vaikeeta, vaikka tiesin jo ennestään) ja lisäks pitää kattoo ettei koira kaada niitä kylttejä jos ne on pystyssä. Nyt Ifa luuli et neki on kosketusalustoi ja koitti hakata niitä tassulla ja siitähän ne kärsi vielä lisää. 😀 Muuuut no sunnuntaina mulla saa olla namit kans, eiköhän siitä selvitä. Aattelin myös huomenna mennä Tiltulle treenaamaan, hakee sen vapaakortin.

Treenattiin myös kapuloita, hitto että kun keksin heittää niitä oikeesti kauemmas nii se kanto niitä varmaan metrejä!! Oh my!!! Tunnarilla ja oikeella kapulalla siis harjoteltiin. Ihan tosi hyvii. Nyt pitäs vaa tehä sellasia lähietäisyysharjotuksia joissa pitäs takoo Ifan päähän että se kapula pitää saada mun käteen.

Sitteeeeennn… Harjoteltiin myös sivuaskeleita. Hmm. Aika paljon epäonnistuneita, muutama aika hiton hyvä yritys. Niitä ehdottomasti lisää, kyllä se sen vielä hoksaa! Ja siis vaa oikeelle niit otettiin, ei vasemmalle. Ja ööööö. Kerrattiin vähän luoksarin stoppii. Stopit ei onnistunu tötsää kiertäes niiku millää kunnol joten luoksarie stoppi käyttöö takapalkalla. Johan alko sujuu paremmin. Sen jälkeen toimi paremmin myös tötsällä, ainakin kerran. Pitäs kyl ehkä ottaa minidistance-treeniä että mihinkäs sinne tötsän taa pyssätään jos käsky tulee.

Harjoteltiin myös nami-imuttaen pujottelua ja vähän käännöksiä, ja täykkäri vasemmalle koira takaa puikahtaen hommaa myös. Hyi miten väljää, koitin sitä vähän korjata. Ja ja. Yks normi luoksetulo, täydellisen vauhdikas. Ifa oli aiiivan kunnolla hommissa vaikka tehtiin pitkään ja meinas tulla viileeki välis.

Otettiin myös kaukoja, sekä m-i että i-m ja hemmetti, nehän jopa suju! Ei tosin taaskaan hullulta matkalta (kun en koittanut), mutta ulkona ja sujui kummiskin! Kyllä ne siitä. Vieläköhän jotain muuta… Nojaa, koitin seuruussakin vähän virehommeleita kattoa ja paikkaa kans etten palkkaa väärästä paikkaa. Se paikka alkaa hajoilemaan, pitää kiinnittää siihen enemmän huomioo. Pitää kiinnittää huomioo myös siihen, että kun sanon Ifalle “odota”, se ei tarkoita “maahan” vaan “pidä se asento mitä ikinä nyt teetkin”. 😀 Jjjjaaa takakautta sivulle kiertäessä pitää huomioida se kun tulee helposti tosi vinoon ja korjaa sitten ite sitä uusintapompulla. Ja jos haluun sen seisomaan sivulle oikeeseen kohtaan nii käskyn pitää tulla tosi aikasi. Muuten se istuu jo eka taaaai menee seisoon liian eteen. Muista tämä sunnuntaina.

———————————————————————

Ifan uudet agit 1/5

Pelkäsin vähän että mahtaako pieni Iib jaksaa tuollaisen rupeaman jälkeen enää agissa. Liksu ei ainakaan olisi jaksanut. Aiheena oli putken kiertäminen pitkää kautta ja toisesta päästä sisään. Piirrän teille taas kauniin havainnollistavan kuvan…! Voi tätä taiteellisuuden multihuipentumaa…

Noin! Eli saksalaisittain ensin kaks hyppyy ja sit kierto putken takaa (ku ohjaaja menee edestä) sinne putken kauimmaiseen päätyyn. Kun sain saksalaiset sujumaan niin Ifa teki tosi hienosti ton kierron takaa! Olin ihan ylpeä pikkuotuksesta. Yllätyin että se ylipäätään teki mitään, se oli koko tunnin jotenkin sellasella epävakaalla tuulella, aattelin kokoaika et koht se lakkaa tekemästä.

Hyvin se silti veti loppuun asti! Teki pitkät kepit myöhemmin ohjureilla tosi hyvin ja muutenkin teki kaiken mitä piti, paitsi puomilla. En tiedä mistä se keksi kammota puomia, muttei kummallakaan myöhemmällä ratakierroksella suostunut meneen sitä. Kun piti vetää noi hypyt saksalaisittain, putkeen ja siitä puomille ja sen jälkeen pitkät kepit. Ei onnannu. Ekalla kiekalla pistin sen remmiin ja vedin vaan läpi. Tokalla kertaa soli taas että yhyy en kiipee, nostin sen vaa siihen puomille ja tuuppasin eteenpäin että eipäs kun kyllä kiipeet. 😀 Ja kiipeshän se. Jännää että se toimi, aattelin et se vaa menis lukkoo eikä tekis mitää. Mut hyvä että toimi. Viikon päästä näkee sitten että saiko se traumat vai ei.

Nyt vähän niinku jumitti tää kirjottaminen koska sain käsiini nuo upeat Jaskan ottamat kuvat!

Ifan agit 5/5 putkeen hakeminen

(Ollaan opiskeltu koulussa vähän about what is good online writing ja nyt tunnen pakottavaa tarvetta otsikoida tekstiä jotta lukija tietää mitä mikin kappale käsittelee ja… :D)

Viimeistä viedään

Jjoo, viiminen kerta taas tästä viiden setistä. Mutta onneksemme saimme kuulla, että päästään jatkaan samana päivänä samaan aikaan lisää, jippii!! Eli ei tämä tähän jää. >:) Tänään oli koirat ollu jo juoksees ja Ifan kanssa treeni muutenkin sujunut siihen malliin, että päätin että se pääsee taas mukaan agiinsa. Tällä kertaa vaan kunnon kävely ennen sisälle menoa että varmasti on kakkat ja pissat tehtynä ulos ja mieluiten moooneen kertaan…

Päivän aihe, toiveeni ovat hyvin toteutettuna

Päivän aiheena oli putkeen hakeminen, että koira oppis itte hakemaan sinne ja vähän vaikeammistakin kulmista. Hitsit että tykkään ihan hirveesti niistä harjotuksista mitä ollaan näillä Camillan kursseilla tehty! Todella hyödyllisiä juttuja, kaikkee sellasta mitä oonki halunnu agissa oppia. 😀 Siis eri ohjaustekniikoita, takaaleikkausta, keppejä, tällasia eri kulmista lähettämisii hakemisii sun muita! Ainoo että keinuu ja rengasta toivoisin otettavan enemmän. Mut tosi hyvä tähän mennes, vois ehkä toivoo että josko otettais noita uudel kurssil?

Harjoitus alkaa, putki suorana

Alotettiin harjotukset ihan suoral lyhyel putkel, kolme toistoo et koira putken läpi namialustalle sillee että saatasiin se oikee hinkuumaa sinne putkee että jeejee superkivaaaaaa. Sitten ruvettiin ottamaan siihen kulmaa, ~45 astetta, 90 astetta, enemmän, enemmän, lopulta suoraa putken sivulta ja sitten siinä matkaa pidentäen. Vastakäsi apuna ja sujui hyvin! Sitten samat toiseen suuntaan. Toinen suunta aina hieman haparoivampi, mutta hyvin meni silti.

Putki mutkalle ja sama uusiksi

Sitten vedettiin putki mutkalle ja sieltä “takaa” “mutkan puolelta” lähetettiin koiraa putkeen ja juostiin sitä “pidempää kautta” vastaanottaan koiraa. Tässä oli vähän ongelmia. Mun piti tosi tarkkaan ja pitkälle viedä Ifa ja kunnolla vastakäden avulla, että se tajus mennä sinne putkeen. Saatiin kummiski onnistuun pienen säädön jälkeen. Siinä piti koittaa kans matkaa kasvatella, mut en usko että kauheen hyvin onnistuin. Sama jälleen toiseen suuntaan. Ongelmat ehkä vielä suurempina. 😀 Mutta jälleen tarkkuutta lisää ja sitku toi hoksas sen nii ihan hyvinhän se meni.

Hyppy mukaan

Seuraavaksi lisättiin kuvioon hyppy. Eli koira hypyn taakse odottamaan ja sitten vuorotellen hypyn jälkeen jompaankumpaan päätyyn putkea jälleen sieltä “takaa mutkan puolelta”. Jos haluais merkeillä havainnollistaa, nii ylhäältä sivulta katottuna se olis vähän niinku | C jossa | on hyppy ja C on se putki ja C:n jompaan kumpaan “kärkeen” hypyn jälkeen ohjattiin koira, jossa se sukelsi siihen putkeen ja näin. Ifa vammas jotain siinä et yhyy apua käsket mua odottaan, nyyh en voi, ihan kauheeta, nyt juoksen pakoon. Mut pidin pään kylmänä ja olin että jeejeehyvämeininkiiijesshyvinsujuu ja niihän se sit sujuki. Eihän tää nyt mitenkään tykkimeiningillä sujunut, mut hei, se sentään meni sinne putkeen ja ihan hyppäs hypynkin. :’D

Jjjja rataantutustuminen alkaa, ohjaajat olkaa hyvät

Joo! Näistä rataselostuksista ei ikinä saa tolkkua mut mä… MÄ PIIRRÄN KUVAN! Tämä tulee olemaan jotain kauheaa, mutta todettuani itse lukijan asemassa olevana ettei niistä pelkistä hyppyputkimutkaleikkaussaksisirkkelirengaspuomipöytäkeppikeinu-ketjuista saa mitään tolkkua, niin turha mun on niitä luetella ilman havainnollistavaa kuvaa. Joten piirrän kuvan.

Noin. Nauttikaa kauniista piirroksesta. :’D Ei todellakaan mittakaavassa tai mitään, mutta hei, saa selvää! Kelpaa tarkoitukseensa. Ja jokanenhan tosta nyt voi parhaan suoritustavan päätellä, puomilta lähetään ohjaaja puomin vasemmalla puolella, koiran ohjaus putkeen, kepeille ja ohjaaja jää taas vasemmalle puolelle (menosuunnasta katsottuna, kuvassa oikealle) jotta saa koiran suoraan ilman puolenvaihtoleikkejä putkeen, sitten jalalla koreasti ja pientä valssinpoikasta tonne puomin ja hyppyjen väliin kutsumaan koiraa että ei mene puomille, sitten taas hypyiltä putken vasempaan reunaan, nytten ei muuten mitään kommervenkkejä kun että itte piti hakea Ifa aika pitkältä tuolta että se varmasti tulee ulos putkesta eikä lähde takasipäin ku sitä kutsun (putken suu siis meni reilusti pidemmälle kuin missä hypyt olivat, siinä jäädä sitte liikkeelle lähettäessä hyppyjen ja keppien väliin jotta päästään taas nätisti (kuvan) alemman putken (kuvan) oikeaan päätyyn ja rrrata valmis.

No kuis män?

Kaks kierrosta saatiin mennä. Pelkäsin etten ikinä muista rataa. Mutta muistinkin! Ja osasin jopa kääntyillä oikein ja pysyä juttujen oikeilla puolilla vaikka meinas plörinäks mennäkin välissä. Lisäksi Ifa jopa suoritti kaikki esteet ilman sellasta *stop-yhyy-envoimennä*-pelleilyä. Toinen kierros oli selkeesti sujuvampi kuin ensimmäinen, “yllättäen”. Erityisen tyytyväinen oon siihen miten kepit meni, siis pitkät kepit (ohjureilla tosin!) muttei kertaakaan luistanut niiltä pois! Meni oikee mukavasti. Ja putkiinkin meni, ilman jotain 20 toiston yritystä. Olisko ekalla kierroksella ollu vähän häikkää niitten putkiin menemisien kanssa? No mistäs minä nyt enää muistan! Pitäs jonkun ottaa aina videota niin vois kattoo että mites meillä nyt oikeesti suju. 😀

Loppufiilikset

Onhan se erilaista ku Liksun kanssa. En oo viel tottunut siihen et Ifalta puuttuu nii paljon vauhtia Liksuun nähden. Toisaalta se ope aina sanoo että kyl hitaammatki koirat yleensä sitten sen varmuuden kautta löytää lisää vauhtia hommaan. Tai sitten hömh… kisatähtäimellä kun tässä kummiskin oon, nii ehkä pitäs saada otettuu niit kaverivuoroi tohon agiin taas sieltä että pääsis kokeileen samoi juttui Liksun kanssa, miten ne sen kanssa sujuu. Sen kanssa olis paljon treenittävää. Takaaleikkaus, kepeillä pää alas (namialusta), nyt tää putkijuttu, tiukemmat käännökset… Noh, täytyy kattoo!

Doboa?

Kysyin myös opelta tosta dobosta, kiinnostais hirveesti päästä yhelle tunnille kokeileen sitä! Yks tunti ois 80€ ja 6 koirakkoo ois maksimi, 80/6=13,33333…. endless row of 3s. Eli ei sillee paha! Kun kummiskin kiinnostais hirveesti. Ja jos joku ei oo familiar with this new dog sport nii eikus Kompassin kurssisivu auki ja toi toka otsikko “Dobo” nii pääsette tutustuun! Kuulostais siis ihan törkeen hauskalta! Oli kerran treenitilassa noita ja tutustuttiin vähän ja hitsi että se vaikuttikin kivalta. Täytyy kysellä josko löytys kiinnostunutta porukkaa joskus ottamaan tollasen tunnin. 🙂

Ifan agit 4/5 tehokeppitreeni osa 2, starring Likita, guest star Manu <3

Elämäni paras päivä pitkään aikaan. ❤

Oli taas agin vuoro. Kuten edellisestä merkinnästä käy ilmi, Ifa oli vähän outona joten otin sitten Liksun agiin. Aiheena tosiaan keppien tehotreeni. Rata meni seuraavasti: putki, piiitkät kepit, putki, puomi, putki, piiitkät kepit, hyppy-hyppy, piiitkät kepit, putki, piiitkät kepit. Ja noista putki, pitkät kepit, toinen putki ja puomi muodosti sen ympyrän reunat, hypyt oli siinä keskellä (pitkie keppie ja puomin kaa samas linjas keskimmäisinä). Eli “tokalla ympyrällä” keppien putken jälkeen piti vetää koira pois sieltä puomilta ja saada hypyille, ja sitte vikoille kepeille tullessa piti putken kauemmasta päädystä vedättää koira kepeille. Kepeillä oli muuten ohjurit.

Ja Mau oli ihan tykkinä taas! Ekoilla kahella kiekalla ongelmana että kepeille meni aina pitkäks. Plus että unohdin itte radan. Vähän jouduttii keppie kans sekoileen ettei tuu ohjureista yli mut kehtaan väittää että parani jo hyvin. Putki-puomi-putki-kombonhan se sinkos taas ku raketti. Hypyille vedätys oli ongelma joka kierroksella, koska Mau vaan tekee niin laajan kaaren että ei siit tuu mitään. 😀 Sain siihen jotain vinkkii mutten tajunnu sitä kai kunnolla koska en saanu hommaa toimimaan.

Kolmannelle kierrokselle kysyin sitte että mitä mä teen ettei ne kepit mee aina pitkäks. Käsky kävi himmailla tahtii ennen kepeille menoo etten ite rynni sinne edeltä vaan antaa koiran mennä edeltä. Hmm, tätä osasin toteuttaa ja tämähän ehkä jopa pääosin toimi! “Jee osasin tehdä jotain oikein!” 😀 Eikä koira pelleillyt älyttömiä. Onnistuin pitään Maun fiiliksen hyvänä joten pystyttiin vähän korjaamaankin asioita ilman että se otti itteensä. Tämä loistavaa.

Sitten. Päivän paras osa.

Ennen kolmatta kierrosta silmäni kiinnittyivät koirakoulun tiloihin saapuvaan koirakkoon. Kati ja Manu!! TAJUATTEKO TE IHMISET MITÄ TAPAHTUU KUN MÄ PÄÄSEN PAIJAAMAAN YLISUPEREXTRAMAAILMANIHANINTA 5½KK HARLEKIINII BEUSSIPENTUU!!?!??!?!?? Aaaaaaaaaaaaaaaaaa. <3____________<3 Mun poskiin sattuu hymyilemisestä. Oikeesti! Manu oli ehkä suloisin ikinä! Silleen, kompensaatioks, viime tiistaina treeneis oli niit vähä alle luovutusikäsii harjakoirapentuja useempiki, nojoo, ihan ookoo, mut ei niist mitään kuumetta tullu eikä niille sillee lässyttää ruvennu tai mitää. Mutta Manu. <3_____<3 Voi luoja. BEUSSI!!!! Tajuutteko että beussissa on kaikki mitä mun koirista puuttuu, Manukin hyvin havainnollisti sen tämän lyhyen ajan aikana jota häntä paijailin ja rapsuttelin ja sylittelin ja melkein pusuttelin ja awawawawaw. Voi ku toinen ensin istuu mun sylis lelu suus ku oon lattial ja sitte se valahtaa siihen kyljelleen ja sit vaa paijailen sitä ja toinen vähä leikkii lelulla ja ja ja ja ja nousee ja jatkaa leluriekkumista, käy moikkaamassa monesti, ottaa rapsuja, meinaa viedä kädet mukanaan alkuinnostuksessa muttei enää lopuks eikä kovaa ja ja ja ja ja ja aaaaaaaaaaaaaaa. <3______________<3

I am so in love now.

Ei varmaan käyny selväks, köh? Tahtoo omannnnnnn……..

Agi 3/5 theme “Kusirotta”

Koitan pikapikaa kirjottaa tätä merkintää kun tänään on tulossa uus agikerta. 😀 Ei viitti jättää kahta kertaa jonoon, sitte en muista enää yhtää mitää ku menee tunnit sekasin. Enivei, ei tästäkään paljoa kerrottavaa.

Mentiin agiin viime maanantaina ihan normisti, käytettii koirii sii vähä ulkona, Ifaki kakki ennenku mentii sisää ja näi. Oltii vähä etuajassa ja kenttä tyhjeni nii mentiin sit ottaan joitain esteitä siinä odotellessa. No ei kovinkaan mones este ollut, kun otin puomin Ifan kanssa. Pysäytin sen kontaktille ja rupesin kattoon että mitäs ihmettä se tekee. No kyykkää ja kusee siihen!!!!! Vedin ehkä pienet kilarit sille siitä, että ei jumalauta tollasta tehdä!! En kattele tollasta niinku alkuunkaan! Eikä ollu ees mikää pieni merkkaus vaa jotai valtamerta ajatteli siihen lorottaa. No sit se lähti mua pakoo sii ku vähän suutahdin ja piiloutu putkeen, en tiiä kusiko koko matkan sinne juostessaanki vielä… Kaivoin sen sitte ulos sieltä putkesta, naruun kiinni pöydänjalkaan kentän ulkopuolelle ja eikun siivoomaan. Ihana siivoo kun paperi vaan rikkoutuu pieneks nöyhdäks jota ei meinaa enää saada lattiasta pois ja sit sitä kusta viel on kaikkialla. Eiii huoh.

No mutta sitten. Ifallehan ei kelvannut sellanen että mä olen vihanen, joten koko lopputunnista se ei tehnyt enää mitään. Eiiii voi mennä putkeen vaikka mikä on, ei ei ei. Ennnnn osaa keppejä, en ohjureilla enkä ilman, koitan aina oikasta namille. Oikeastaan en voi liikkua ollenkaan. Ja näytän vain hakatulta. Yhyy paha maailma. Opettajakin on tosi pelottava. AHA… Niin että soli vähä niinku se tunti siinä sitten. Olin sille vielä tiistaina niin vihanen etten ottanu sitä näyttelytreeneihin mukaan. Kai mun se tänään pitäis ottaa agiin kummiski, vaikka oon kyl harkinnu Liksunki ottamista.

Sitku viel eilen kaveri Mari kävi (harja)koirineen (Heska ja Lucky) täällä ja piti kattella tota Ifan käytöstä…. Yyyyy minä pelkään heitä niin kamalasti, ihan hirveää, piilottelen vaan täällä häkissä, murrrrrrr et tule mun häkin eteen… Aiiiina kuulu murina heti jos joku vähänki haisteli sitä. x_x Miks kukaan joutuu sietään tollasta koiraa?! Kaikkeen vähiten minä joka en osaa suhtautua ja reagoida tohon oikein, koska sumennun siitä mitä haluaisin sen olevan vs. mitä se on. En mä todellakaan salli mitään murinoita, mut on se aika musertavaa kattoo että jaahas toi koira olikin noin “rikki” psyykkeeltään. Oon miettiny sen vientii luonnetestiin mutta ton perusteella se varmaan kuolee sinne heti ekaan juttuun. HUOH. Gief me a real dog pl0x…

Agit, ntlytreenit ja kotitreenit

No jos näistäkin nyt jaksais jotain kirjottaa. Eli.

Maanantaina oli taas agi. Tällä kertaa aiheena takaaleikkaus. Alotettiin harjottelemalla eteenlähetystä, lautaselle menoa. No Ifa koitti vähän oikoa välis, mut saatiin tolkku siihenki. Harjoteltii sitä eka putkella, sitte hyppy putki, hyppy hyppy putki ja oliko vielä hyppy hyppy hyppy putki. Ensin ihan suoraan vaan. Sitten kun ne suju nii ensin putkelta vaa suoraa takaaleikkaus, sitte taas taaentaen mut nyt vaa maksimissaa kahen hypyn taakse. Eli hyppy hyppy ja putki takaaleikkauksella. No, selvittiin siitä.

Loppuun otettiin taas vaan simppeli rata. Tai sen piti olla simppeli mut Ifa oli vähän eri mieltä ekalla kierroksella. Oli silleen että putki teki mutkan puomin alastulon ali, siitä piti lähettää vasemmalta sisään, kiertää puomin ali siis, sitten lähtee vähän kaarevalla mutta loivalla ja löysällä linjalla hyppy, olikohan toinenkin, sitte putki ja se puomi toisesta päästä. No, Ifapas katto puomilla et ei helevetti mikä se tuolla alla oikeen on ja hyppäs alas sieltä alastulon yläpäästä! Olihan se hirveetä nähdä joku putki siinä alla, yök, ei voinu tulla alas ei… No onneks se seuraavalla kierroksella suostu tulee iha puomii pitkin alas mut aikamoisen spurtin se siihen otti sillee että hyihyihyi äkkiä ohi moisesta kammotuksesta! Väliajoilla viihdytettiin itteemme tekemällä Ifan “kädet ylös!”-temppua, josta Ifa tykkää ja ihan liikaakin melkeen. 😀

Tiistaina alkoivat näyttelytreenit pitkästä aikaa. En osannut päättää kumman koiran otan mukaan, joten otin molemmat. Eihän siitä mitään fiksua tullu. No, harjoteltiin sitten kokoaika parikilpailussa olemista. 😀 Ku siis mulla molemmat koirat kokoaika yhtäaikaa mukana ku juostii ympyrää ja seisotettii ja jopa pöydällä jne. Liksu oli aiiiivan onnesta sekasi, se vaa juoksi ympyrää siel ja halus rakastaa kaikkia. Ifa taasen oli ihan paiseissa siit pöydällä olosta, aivan disaster, ei olis halunnu seistä siinä vaikka oli Liksuki vieressä ja tuttu ihminen sitä kattomassa. Huoh. No onneks ei oo kehii tiedossa nytte ni se saa rauhas olla tollanen vammamursu. Prkl.

Ja ku ei oikee taas riittäny treenattavaa koko tunniks nii lopputunnista temputin sitte taas Ifaa. Siinä kävi sitten pieni äksidentti… Tehtiin sitä ruumiintarkastustemppua, kun Ifa laskeutu alas ennen aikojaan. Käskin sen sitten takasin, mutta se ymmärsi sen vissiin pikkusen väärin ja yritti hypätä seinälle?!?? Halooooo suora paljas seinä… No sinne se koitti hypätä ja korkeelle hyppäski, ja tuli alas kyljelleen lattialle. Ja multa tultiin kysymään että heitinkö koiran seinään?!, no, toivon että se oli vitsi… Tosiaan se laskeutu siitä kyljelleen ja huusiki siinä sitte, ei ihme sikäli, oli se sen kokonen loikka. Hetken aikaa se aristi jalkaansa siinä, mutta lopetti aika nopeesti, tutkittaessa ei sanonu mitää ja liikkuikin ihan “puhtaasti” kun sitä juoksuttelin sen jälkeen. On taas saatana harjakoiran järjenjuoksu nii vilkasta että ei huhhuh.

Tänään sunnuntaina sitten eksyin lemmikkipalstan kautta katsomaan tämän videon: FMBB 2008 – Mia Skogster Mecberger Chortoryiski 94-100-96. Sanonko vaan!!!! Kattoin tota sillee silmät lautasantenneina varmaan kuola suusta valuen, ihan uskomattoman näköistä menoa!! Wau!! Vähä mää haluu et Ifa vetää samallai… Eiku. 😀 No haluun!!! Muttei toi Ifa ehkä ihan oo joku käyttömali. Mitäs sitä pienistä………………… Ei sillä, hemmetinmoinen hinku tosta tuli tavotella vähän tollasempaa suoritusta joten eikun lihapullat esiin ja treenaamaan.

Ensin harjotteluun takapään käyttö, joten laatikko lattialle ja koira pyörimään. Noo ihan jees, voishan se tajuu sen paremminki, mutta kyllähän se siinä liikkua osaa. Pitäs vaan keksiä siihen liikkumiseen käskysana ja alkaa vaatia pidempää liikkumista ku askel pari suuntaan tai toiseen. Pitää treeniä. Sitten halusin myös tuota sellaista asiaa kuin vire niin korkeammalle. Leluista kun tuo ei niin välitä, niin koitin nameilla nostaa kierroksia ja sitten ottaa miniä seuruupätkää ihan lennosta ja palkata suoraan siitä kun tekee hyvin. Huono harjoitus sisätiloihin, pitäs tehdä ulkona. Olis helpompaa lelulla. Ei merkittävää muutosta, mutta ihan hyvin se tuntui tulevan.

Totesin sitte myös, että se ei tarkkaile mua tarpeeks ts. käännökset menee miten sattuu ja jos seurautan vaan askeleen tai kaks niin ajautuu heti kauas. Ei korjaantunut parilla toistolla, joten namit avuksi vahvistamaan näitä. Aika nopeasti sain sen niiden avulla tekeen tosi hyviä yhden askeleen seuraamisia! Myös ööh 90 asteen käännökset paikallaan alkoi sujua ihan ok namien kanssa, ilman ei kyllä vieläkään kunnolla. Ajautuu aina vinoon ja kauemmas oikeasta paikasta. Lisää treeniä siis tähänkin.

Harjoiteltiin myös peruuttamista ja ilokseni tämä sentään alkaa sujua! Lähes joka kerta Ifa osasi peruuttaa jo pelkästä käskystä, ja kerran uskaltauduttuani kokeilemaan, kahdella käskyllä peruutti pidemmän matkan! Jeee! Tis veri nais. Kuud kuud. Edes jokin sujuu. Pari kertaa se koitti istua kun käskin peruuttamaan, mutta korjasin niistä tavalla tai toisella.

Sit pitäs opettaa tolle myös eteenmeno. Koitin sitä silleen että alustalle nami ja sitte lähetän koiran sinne. Aluks koira lähti kaaaauheen hitaasti sinne, olin ihan että möhh ei näin. Päätin sitte vähä härnätä siinä lähetyksessä aina, hirvee hetkutus että “joojoo siel on nami, naminaminami, joo, joo, naminami” ja pidän koirasta vähä kii ja oon muka kokoaika päästääs mut en päästä ja sit lopulta päästän samalla ku sanon että “eteen!” Kyllä sillä sai vauhtia vähän paremmaks! Mut lopulta jäi olo että ei toi ehkä oo se paras tapa opettaa tota. Tai mistä mä tiiän. Tein tota jonku aikaa ja sit halusin kokeilla ilman. Etenin varmaan taas ihan liian nopeesti, koska ei ne nyt taas sujunu silleen milleen piti. 😀 Haukkailen aina liian isoja paloja. Eniveis. Vois kattoo mitä Tie tottelevaisuusvalioksi sanoo tästä ja koittaa sen metodia.

Loppuun harjoittelimme vähäsen “kädet ylös”-tempun suorittamista kauempana kuin kiinni mun jalassa. Haasteellista. Päätin kuitenkin lähestyä ongelmaa naksun ja taakse lentävän namin kanssa. Ei mainittavaa edistystä, mutta hitaasti hyvä tulee. Harjoiteltiin myös laukkuunmenotemppua. Ifa osaa nyt tunkea ite sinne laukkuun, mut se ei tajunnut että pitää mennä matalaksi. Jatkamme harjoittelua. Luulen vaan että tein tällä kertaa sen virheen, että treenasin liikaa. Liian pitkään. Pitää alkaa ottaa pienempiä pätkiä, lyhyempiä pätkiä. Virepätkiä!

Hemmetin Helge… Be my motivator. Lahjota vähän Ifallekki. Uskomaton seuraaminen, wau.

Jos risteyttäisin Helgen ja Ifan, saisinko helvetin hyviä työharjakoiria!?? No todennäkösesti saisin vaan kopallisen tulevia ongelmakoiria, jos pentuihin menis belgin vietit mutta Ifan arkuus, siinäpä sitä vasta pommeja olis kerraksee. o_o Ei mut, hemmetin upeen näköstä menoo, oikeesti. Nyt tiiän mitä tavotella. Jaksaa ehkä taas treenaa jos saa tosta tavotteen kautta motivaatiota. 😀

Uudet agit 1/5 starring Ifa

Meillä alko eilen uudet agit, tällä kertaa ovatten siis maanantaisin. Päätin tosiaan että Liksun kanssa on rasittava treenaa ku sei opi joten treenaan Ifan kanssa, jos siit tulee hyvä ni se saa sitte kisataki agis. Päivän aiheena oli niisto. “Nonii joo eli, ottakaa kaikki paperit ja sit ruvetaa vaa niistää ja… Eikuhhehheh.” 😀

Enste harjoteltii yksittäisel esteel koiran kutsumista sen viereen, sitte hyppyy ylitte ja ku suju nii muutettii koiran paikkaa nii et se tulee kind of meijän takaa, ohjaus esteen ohi sen taakse samal ku ite peruuttaa esteen siivekkeen kohdalle ja sitte siitä jatko. Ja sitä sekä “perus”juttuna että niistopersjättönä. Rata meni sit niin, että hyppy, niistopersjättöhyppy, putki, hyppyhyppy. Meni kyl yllättävän hyvin. 😮 Ifa sillee kohtuu hyvin tajus sen homman, ite vaa kämmäilin vähän jotai, en osannu pitää rintamasuuntaa oikeesee suuntaa ja tällasia. Mut esim. noi persjättöhommat suju hyvin, osasin kuulemma lähtee liikkeelle tarpeeks ajoissa yleensä ja näin. 🙂 Oli kivaa kun sujui. :’D

Loppuun otettiin ihan silleen simppeliä putki, A, putki, puomi, putki, hyppyhyppy-rataa. Ei mitään kommervenkkejä, ihan ympyrää rataa paitsi että hypyt oli kentän keskellä nii putkesta sinne tultaessa piti pyrkiä suoristamaan koiraa vähäsen, ettei se sit sinkoo ekan hypyn jälkeen hyppyjen välistä ulos ja näin. Oli myöskin oikein mukava rata ja sujui kivasti. Oon kyl ollu tyytyväinen siihen miten Iba työskentelee tuolla. Tekee hyvin mitä pyydetään eikä oo yhtää nii paineis opesta ku mitä jotku koirat. Kylhän Piba sitä nytki katto ku se siinä radalla seiso, siis ennenku rataa alotettiin, mut totesin vaa et no ei sun tarvii tuijotella ni ei se kyl siitä mielestäni yhtään häiriintynyt.