Tag Archive | leiri

Tahtitassujen koiratanssileiri 2016

@ Kuralan kartanotila.

//Edit. KUVIA!

Busy weekend on ohi ja nyt alkaa kuvien läpikäynti. Eihän niitä ole kuin 800. Pelkästään Emmin Lumesta, Jaanan Navista ja mun koirista. 😀 Noooo ompahan mistä valita parhaat päältä!

Perjantai oli pientä säätöä kun Jaanan kahteen kertaan peruuntuneiden kyytivaihtoehtojen jäljiltä päätettiin että Jaana seikkailee Turkuun bussilla ja saa meiltä kyytin leirille. Ihan jees huomioiden että mulla ei ole vieläkään autoa, että ilman Teroa mäkään en olis päässyt leirille. 😀 Auto tuli täyteen – todella täyteen – mutta hei, mahduttiin!

menomatka
Sopu sijaa antaa vai kuin? 😀

Päästiin perille ja saatiin tavarat mökkiin ja sit eikun hallille odottamaan kisatreenien alkua. Me vedettiin Ifan kanssa koreo putkeen muutamalla pienellä välipalkalla, ja Ifa teki kyllä tosi hyvin. Huomasin vaan, että mä en näköjään enää muista mitä siirtymiä piti missäkin olla, joten ohjasin Ifaa tosi huonosti, mutta osaamistason ja ohjaajan ohjauksen mukaisen vedon Ifa teki ja olin siihen tosi tyytyväinen. 🙂 Ei me kuitenkaan mitään kehääntutustumista tai lämmittelyitä siinä pohjalle tehty, niin hienosti se kylmiltään sen vetäs! Kisatreenien jälkeen sitten nukkumaan, joskin uni oli hiiiiieman katkonaista Likitan mahan reistaillessa, ja sen kanssa juostiin sitten ulkona mm. 02:00 ja 06:30 jne. ruiskumaalaamassa nurmikoita…

Lauantaina aamu alkoi koreotreeneillä. Käytiin Ifan kanssa esittämässä meijän koreo ja pyytämässä siihen vinkkejä miten parantaa sitä. Ja vinkkejä me saatiinkin! Vitsi se oli kyllä kivaa, oli kiva kuulla kuinka useampikin ihminen koitti keksiä siihen parannuksia ja sain paljon hyviä ehdotuksia mitä kehittää. 🙂 Ehdotettiin, että voisi olla kiva, jos olisikin jokin alkuliike jossa Ifa siirtyy siihen edessä poikittain -asentoon. Se on hyvä ehdotus, sillä siinä positiossa kovin pitkään pysyminen ei ole Ifalle mikään vahva juttu. Joten vois näyttää paremmalta jos siihen siirryttäisiin jonkun liikkeen kautta. Täytyy harkita tätä ehdottomasti ja testailla vähän musiikin tahtiin miltä näyttäisi.

Toinen kommentti tulikin siitä minkä jo tiesinkin/huomasinkin, että edelleen jalka&foot eli väärinpäin kummallakin sivulla on aika heikot ja välissä koira menee jossain ihan muualla kuin siinä. Mulla on siinä varmasti parantamisen varaa ohjauksessa paljon, koska mä en ensinnäkään muistanut kummalla puolen koiran kuuluu ensin olla ja kummalla sitten, enkä varmaan kummallakaan kertaa muistanut mitään käskyä – saati oikeaa käskysanaa – koiralle sanoa. 😀 Kuin retardi sitä voi itte olla? Noh treeniä treeniä vaan lisää ohjaajalle. 😀 Tästä myös sanottiin, että pätkä on aika pitkä ja jos koira tulee edessä eikä jommalla kummalla sivulla, ei oikein tiedä että kuuluiko sen tullakin edessä. Että pienempi pätkä edessä voisi mennäkin freestyle-elementtinä seassa, mutta koska pätkä on niin pitkä niin vahvistuu käsitys siitä että kyllä sen koiran näin HTM-ohjelmassa kuuluisi jossain muualla olla kuin tuossa. Eli näihin lisää treeniä kans. Taas. Lisää. 😀 Niin juu ja kaikissa näissä vaihdoissa en odota koiraa tarpeeksi, vaan karkaan alta. Totesin että mulla on olo, että jos odotan enkä lähde liikkeelle niin koirakin pysähtyy eikä tule mukaan, jolloin tuli huomio että niin, opetetaan kaikki vaihdot ensin ilman liikettä. Ja sitten kun vaihto onnistuu paikallaan ja koira hakeutuu oikeaan paikkaan, voidaan sitä alkaa ottamaan liikkeessä. Tämä siis myös ehdottomasti treenin alle, koska nyt on tehty just sitä että “noniin lennosta tosta vaan viuhkisvouhkis tosta pyörähdys nooooin ja sitten se koira juoksee mut kiinni tähän toiseen asentoon ja…” 😀

Myös sen tiesin, että hyppypivot vasemmalle ei ihan oikeaoppisena toimi. Ifa ei pysy tiiviisti sivulla kuten pitäisi. Sanottiin, että liike on hyvä ja näyttävä, mutta paljon vaan lisää treeniä että se paikka pysyy oikeana. Pohdittiin myös sitä, voisiko oma liikehdintäni olla siinä erilaista? Että voisinko joko hyppiä ylemmäs mutta pienempää käännöstä kerrallaan, tai voisinko vain “esittää hyppiväni” pelkästään notkuttamalla jalkoja. Valideja pointteja molemmat, täytyy kokeilla. Ja treenata sitä paikan pitämistä. Edelleen. Paljon lisää. 😀

Kantakävelyssä tuli sanomista siitä, että vasemman jalan liikkuessa koira luonnollisesti väistää alta pois ja positio hajoaa, joten voisiko jalkaa liikuttaa johonkin muuhun suuntaan. Joten päästiin siihen konkluusioon, että oikea jalka saa edelleen kantakävellä oikealle ja vasen jalka alkaakin kantakävellä suoraan eteen. Silloin Ifan ei tarvitse väistää jalkaa. Tähän lisähuomiona se, että Ifa meinaa istua joka askeleen jälkeen – peruja tokoajoilta – joten siihen täytyy kiinnittää myös huomiota. Koska jokainen perusasento on freestyleä… Vähän alkoi jo tulla sellainen olo että noniiiiiin vaihtoon vaan saatana puolet koreosta. 😀 Mutta kyllä ohjelmaa kehuttiinkin, että tosi hyvä, sujuva ja kiva katsella kun tuunaa nää puhutut jutut kuntoon. Sanottiin myös, että teknisyyttä voisi toki lisätä vielä kun on kuitenkin kyse voittajaluokasta, että sivuaskeleita tai sellaisia mukaan niin voisi olla hyvä.

Harkitsenkin nyt pitäisikö joko jättää vasen hyppypivot pois ja vaihtaa se sivuaskeleiksi, tai vaihtoehtoisesti kantakävely vaihtaa kantakävely-sivuaskeleiksi. En tiedä. Täytyy harkita.

Niin ja kommenttina tuli myös, että kädet heiluvat eri määrän, oikea heiluu enemmän kuin koiran puoleinen vasen käsi, ja että kädet heiluvat alkukoreossa paljon vähemmän kuin loppukoreossa. Käsiä tuli kyllä heilutettua niin fiiliksen mukaan, etten yhtään tiedä mitä niillä tein. 😀 Mutta täytyy koittaa lisätä tietoisuutta myös käsiensä tekosista. Vähän tähän liittyen varoiteltiin että loppupuolella käsien heiluessa ja ohjaajan paremmin eläytyessä niin täytyy muistaa ettei vahingossakaan unohda sitä koiraa kuitenkaan, että on aina kärppänä antamassa uutta käskyä jos näyttää että koira jääkin jälkeen tai meinaa harhautua muualle. Ai saakeli se olis NOLOA kun itte vaan painais meneen kädet heiluen ja koira ois jääny jonnekki toiselle puolen hallia. 😀 😀 Pareet pitää huoli että niin ei pääse käymään. Mä kun tuppaan jo liikaa luottamaan siihen “kyllä se mukana tulee”, että joku kerta saattaiski käydä vahinko.

Ja hymyillä tarttis muistaa. Ja kehua koiraa. Sen tajusin itse, että nyt sitä tulee taas kehuttua ihan liian vähän. Että johan siinä olikin jo parannettavaa. 😀

Koreopajan jälkeen pidettiin pientä breikkiä, käytiin Emmin ja koirien kanssa katsomassa joenrannassa laituria ja käytiin kävelyttämässä koiria.

Iltapäivällä Mindy pääsikin treenivuoroon kun ohjelmassa oli Hannan vetämä koiran koon huomiointi. Itselleni tästä kirjasin ylös suurimpana oivalluksena / uutena oppina sen, että eri “tasoja” (ohjaaja ylhäällä / alhaalla) voi HTM:ssä hyödyntää parhaiten alku- ja loppuasennoissa. Ja että taitavasti suunniteltuna eri tasojen käytön ja koiran korostamisen voi kokonaan naamioida ohjelman sisään siten, ettei sitä oikein tajuakaan. Tästä erinomaisena esimerkkinä yksi kaikkien aikojen suosikkikoreoistani, viime MM-kisojen perhosenmetsästys.

Keskustelevan teoriaosuuden jälkeen meidät jaettiin isojen koirien ryhmään ja pienten koirien ryhmään ja näissä ryhmissä mietittiin sille toiselle kokoryhmälle sopivia temppuja esitettäväksi kehän etualalla, keskivaiheilla ja takaseinällä. Aika vaikea oli jotain oivaltavia temppuja keksiä, joten mentiin sillä että ehdotettiin pikkukoirille edessä tehtäväksi tassutemppuja / kurrea, keskivaiheille käsien läpi hyppyä ja taakse isoa juoksuympyrää kehässä. Isoille ehdotettiin taakse sitä, että koira ja ohjaaja odottavat kehän eri päätyissä, juoksevat toisiaan kohti ja sitten koira hyppää ohjaajan selän yli, keskivaiheille ohjaaja kyykyssä, koira etutassut olkapäillä pään vaihtoa puolelta toiselle ja eteen en-muista-mitä-muttei-Mindy-sitäkään-osannut. 😀

Seuraavaksi saatiin sitten miettiä hieman liikkumisen eroja koiran koko huomioiden. Eli piti miettiä miten liikkuisimme koiran pujotellessa jalkoja. Mie päätin tehdä sitä Mindyn kanssa silleen, että nostan toisen jalan selkeästi ilmaan ja sitten koitan heilauttaa molemmat kädet sulavasti ilmaan samalla kun koira sujahtaa jalan ali. No Minti nyt ei tuota liikettä ihan osaa joten sulavuus siitä oli kaukana, mutta tähän tapaan me siis sitä tehtiin. 😀

pujottelu

Toisena tehtävänä piti valita tassunannon ja jonkun muun liikkeen väliltä kumpaa haluaa tehdä. Me ollaan Tintin kanssa jopa hieman harjoiteltu tassunantoa, joten tehtiin sitä sitten lisää, kun toinen liike oli sellainen mitä Minti ei myöskään osannut. Ja se tassunantojan sujui aika hyvin. Halusin tehdä sitä samalla tavalla kuin mitä olin Emmille ja Lumelle koreoon ehdottanut, että ohjaajan käsi olisi nyrkissä, koira läpsäisisi siihen tassun päälle silleen “sopii / I’m in / it’s a deal” tyyliin. Ois kiva kokeilla Mintin kanssa siitä pyörähdystä kans, mutta en oo opettanu Mintiä vielä kunnolla pyörimään niin en voinut sitä sit silleen tehdä. Mutta hyvin tosiaan se tassunanto otti sujuakseen. Mintin koosta huolimatta halusin itse polvistua tuossa liikkeessä kans, koiran tasolle. Kivemmalta se imo näyttää kuin kumartuminen, enkä usko että Mindy osaisi vielä antaa tassua esim. jalalle. Vihjesanan liittäminen saattaa olla hieman vaiheessa vielä. 😀

tassu

Ja niin oli lauantainkin treenit taputeltu. Minti oli kivan innokas oppija, jonka nenän sai kohtuu hyvin irti kovinkin houkuttelevasta matosta, eikä kyllä ollut koira moksiskaan siitä että oli joutunut uuteen paikkaan, uuteen halliin ja sieltä hallin reunalta haettiin sitten kehään muiden kanssa treenaamaan. Hyvin sujui! Ihan samallain kuin aina ennenkin kaikkialla. 🙂 Ja kun tuli hiljaisempi pätkä kehässä niin Minti vaan laittoi maate. On se hieno. ❤

Sunnuntaina oli ohjelmassa Mirja Leinikan luento “kilpailusuorituksen rakentaminen – motivointi ja hallinta” ja tykkäsin kyllä kovasti. 3½h meni kuin siivillä, kun uutta tietoa tuli vaikka kuinka. Sitä kun joskus virheellisesti luulee tietävänsä koirajutuista kohtuu paljon ja niin vaan tuli taas 3½h uutta tietoa ja asiaa. Jes! Luennolla puhuttiin control unleashed-konseptista, vireen/viretilan säätelystä, millaisia harjoituksia voi tehdä matalavireisillä koirilla, millaisia ylivireisillä koirilla, miten opettaa koira säätelemään itse omaa viretilaansa, millä päästään eroon mattoa nuuskivasta ei-ohjaajasta-kiinnostuneesta käytöksestä koiralla, mitä harjoituksia voisi tehdä ylipäänsä ihan kaikilla koirilla, millaisia treenien kannattaa olla, kisasuorituksen rakentaminen, ihan yleisesti koulutuksen rakenne… Niin paljon kaikkea uutta ajateltavaa ja ennen kaikkea uutta treenattavaa. Kirjoitin 4 x A4 muistiinpanoja niistä 3½ tunnista ja uskoisin että näihin muistiinpanoihin tulen kyllä palaamaan jatkossakin. 🙂

Voisin koittaa kirjoittaa tiivistelmän luennon muistiinpanoistani joskus, mutta nyt on liian kiire päästä läpikäymään niitä 800 valokuvaa. 😀 Kuvia siis tulossa toivottavasti vielä tänään!

Ainiin ja, kun keskiviikon treeneissä oli puhe että josko joskus tekisin Ifalle meidän “matkallelähtökoreon”, FS, niin ihanaisen Daltonin omistaja Taru tarjoutui lahjoittamaan meille roskiin menossa olevan matkalaukun. Läpällisen kangasmatkalaukun puuttuminen kun on estänyt meitä harjoittelemasta tuota koreota. Taru sitten raahasi laukun tänään leirille josta sain sen mukaani. Iso kiitos! 🙂 Ja pitihän se kotiin päästyään heti testata että tuleeko tästä mitään. Vissiin pitää ihan paikkansa että minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. 😀 Ollaan tehty tätä temppua viimeks vissiin kesäkuussa 2013, ja tälleen se tänään sujui:

Advertisements