Tag Archive | motivaatio

On se niin erilaista!

Treenata kisoissa ja koittaa tehdä sama kisoissa. Päätin tossa treenata taasen ja panostaa tällä kertaa erityisesti niihin asioihin, jotka nyt ei ole kotioloissakaan vielä oikein hallussa, saati sitten kisoissa. Sivulletuloja tulee vähän väkisinkin treenattua joka kerta ja katsoin nyt tarkkaan, etten palkitse liian edessä olevasta perusasennosta. Pari kertaa sai uuestaan sanoo että “sivu”, laittaa tuo korjaamaan, että jäi tarpeeksi taakse ja siitä sitten naks ja nami. Varsinaisia aiheita olivat seisominen, seuraamisesta pysähtyminen ja pari maahanmenoa.

Ja siis herranen aika mikä into koiralla! Kaikissa perusasennoissakin se oli niiiiiiin onnessaan, että istu oikee ryhdikkäästi ja häntä vaa viipotti kokoaika! Ihana!! Seisomisia treenin alkuun ihan vaan silleen, että kun Ifa seisoi itekseen siinä, niin sanoin että “seiso” ja naks ja namivapautus. Tein noita muutaman, muutaman sellasen että vähä houkuttelin vartaloavuilla sen istumasta seisomaan ja sama kaava taas, ja kun sen jälkeen otin yhden seuraamisesta seisomaanjäämisen niin Ifa seisahtui varmaan ennätysnopeasti! Hyvä! Vapautin sen sitte siitä ennen vierelle palaamista.

Kokeessa oli ongelmana (kuten on muutenkin ollut), että seisomaanjäämisestä palatessani koiran sivulle, se istuu ennenkuin annan käskyn. Ajattelin sitten harjoitella sellaista, että mun sivulla voi olla muussakin kuin perusasennossa. Pyysinkäskin Ifan ensin sivulle, siitä sitten apuaskeleella seisomaan, sitten nami kuonon edessä avustamassa niin kiersin Ifan ympäri niin, että se pysyi seisomassa. Takaisin sen oikealle puolelle päästyäni en käskenyt sitä enää istumaan vaan vapautin suoraan seisomisesta. Sujui oikeastaan olettamaani paremmin, en ole tuota kokeillut varmaan kertaakaan, joten yllätyin ettei Ifa ottanut askeltakaan minnekään. Kertaalleen kiersin Ifan myös sen istuessa, sitä en enää tehnyt namiavusteisesti ja hyvinhän sekin sujui. Istumisista ja maahanmenoista olen ottanut sitä, että käyn koiran takana ja ne ovat ihan ok yleensä sujuneet.

Otettiin sitten myös niitä maahanmenoja. Tuo on sellanen mitä siltä ei voi pyytää, toisinku vaikka yleensä sivulletulon ja luoksetulon, tuo pitää oikein kunnolla KÄSKEÄ ja sittenkään ei välttämättä tapahdu ensimmäisellä mitään. Tuota pitää ehdottomasti treenata lisää ja PALJON, koska kokeessa varmaan kaikki maahanmenot onnistu ehkä ~neljännellä käskyllä ja käsimerkillä, joka ei miellytä sitten muuten pätkääkään. 😉 En oikein osaa päättää kumpi olisi fiksumpi tapa, vahvistaa sitä maahanmenoa tekemällä se heti suoraan vaikka kunnon käsivetoisesti, vai vaatia että se tekee sen ensimmäisestä käskystä ja jos ei tee niin jättää homma kesken, poistua, lopettaa treeni. Ifa kuitenkin niin mielellään treenaa, että en usko tuon jälkimmäisenkään olevan huono vaihtoehto. Täytyy miettiä…

Pitihän sitä myös kokeilla, ettei kai se luoksetulo nyt oikeasti ole niin tahmea kuin mitä kokeessa oli, ja eihän se ollut. Samantien kun luvan sai niin Ifa ampaisi kuin raketti suoraan mun sivulle. Paremmin ei olis voinu tehdä. Miksei se voinut mennä noin kokeessa? Ehkä ensi kerralla paremmin, jos mä jännitän vähemmän ja tajuan ottaa koiralta remmin pois.

Aion Eijan vinkistä hakea treenipaikkaa HSKH:sta, kunhan saan ensin vastauksen toiseen mailiini. Laitoin meidän kesän tokokouluttajalle mailia, että saisinko laittaa hänet ns. “suosittelijaksi” tuonne kurssille, kun noihinkin koulutuksiin pääsis ensisijasesti heidän kursseillaan olleet, kouluttajan suosituksen saamat koirakot. No, ehkä me ei ihan pentukurssille haeta, ois ehkä vähän väärä paikka. Jos saisin ton meitä kesällä opettaneen ihmisen suositteleen meitä, nii olis ainaki jonku kouluttajan näkemys siitä, kannattaako meitä kurssille ottaa. Saapa nähdä! Vähän kaihertaa sekin kun ainakin nyt syksyllä noiden kurssit on viikonloppuna. :S Viikonloppu ei kovin usein oo mulle se sopivin aika treeneille… Milloin oon Porissa, milloin Riku on täällä, milloin reissussa muualla, näyttelyissä yms. Enkä edes tiedä kuinka pitkään ne treenaa sisätiloissa ennen ulos siirtymistä. Mutta täytyy nyt pistää kyselyä kummiski, toivotaan että onnistaa!

Advertisements

Ruutu ja sivu

Hetken aikaa on ollut treenimotivaatio hukassa. Viime viikonloppuna treenailin Ifan kanssa vähän Porissa, mutta kun omistaja ei ollut niin innostunut eikä oikein tienny mitä ois jaksanu treenata nii ois ehkä ollu pareet jättää väliin. Mutta ei siitä enempää. Tänään mietin että pitää kyllä nyt jostain repiä taas treenimotivaatioo ja jotain tehdä koiran kanssa. Muistin vihdoin, että mullahan on omat neljä keltasta “tötsää”, joten voin tehdä samanlaisia ruututreenejä ku viimeks tokossakin, jee! Tötteröt kainaloon ja koiran kanssa pihalle.

Asettelin tötsät neliöksi, laitoin keskelle pienen kipon ja palastelin lihapullan sinne Ifan katsellessa vieressä. Namijohteisesti otin sen sivulle ja siitä “ruutu”-käskyllä lähetys ruutuun. Joo ei kyllä tarvi koiran kattoa ruutuun päin, ku se ties missä se on se kippo nii herrajje se tapitti mua iha sillee “saaks mennä jo saaks mennä jo saaks mennä jo joko joko joko” ja oli IHAN lähtökuopissaan, pari kertaa meinas ampasta ku sukkula sinne jo ilman lupaaki. No, odotti se sentää aina käskyä. Jäin nyt kyl miettimään, että olinkohan sitte liian lähellä sitä ruutua. Meinaa jos koiran pitäis oppia katseella ettimään, että missä se ruutu on. No enskerralla kauempaa sitte! Hyvä nää on aina jälkikäteen tajuta… No, juuri siksi kirjottelen näitä tänne. Parempi myöhään ku ei milloinkaa ja mieluummin näin lyhyesti myöhään eikä nii että viikko treenataa väärin ja sitte tokotunnil ope korjaa että “ei noin”. Mutta tosiaan ainakaan innokkuuden tai herkkujen löytämisen kanssa ei ollut ongelmaa tuolta matkalta. Muutaman kerran otin tota ja sitte jätettii se sikseen.

Mua edelleen kaihertaa se sivulletulo kun se nyt vaan ei #@&+”?¤ ota sujuakseen!! Joten treenasin sitä sitten ruudun jälkeen. Pari kertaa ihan hyvin namilla ja pari ilman namilla, mut sitte se ei oikeen viittiny enää kunnolla yrittää ja istu iiiiiha mihin sattuu, puol metrii eteen, vinoon, jotain… Eikä parantanu ku korjasin sitä, jos ei ollut mulla namia siinä kädessä. Joten tein sitä Marjan neuvomaa “jätä homma sikseen”, eli poistuin paikalta ja jäi namit saamatta. Kun mulla oli meinaan sellanen olo, että kyllä se sen prkl osaa, se vaan ei viitti sitä tehdä ilman namia, ainakaan samalla keskittymisellä. Joten paremmin sitten ensikerralla.

Maahanmenoja mun pitäis treeniä. Se on se toinen suuri kompastuskivi ajatellen kokeeseenmenoa. Sitä pitäis treeniä nimenomaan silleen ilman namia kädessä. Täytyy ottaa se työn alle vaikka huomenna. Ja tehdä lisää sivulletuloja ilman namia.

Kisoja katselemassa

Kävimme eilen Rikun kanssa Nihtisillassa katsomassa Tiltun koirakoulun järjestämiä möllitokokisoja. Katsottiin nakki/leluluokka ja alokasluokan ensimmäisen koirakon suoritus. Syttyi hirveä hinku käydä itsekin Ifan kanssa kisaamassa, mutta kun ensin pitäis saada ne asiat haltuun!! Maahanmenoa täytyy edelleen työstää PALJON ja sivulletulo pitäis saada sujumaan kans. Nyt toi ei tajua kummastakaan hölkäsen pöläystäkään. Sanon sille “maahan” nii se tuijottaa mua istualtee viis minuuttii vaa tekemättä mitää. Ei vaan tajua. Täytyy alkaa oikeen tehotreenit. Enskuussa siel ois taas möllitoko, niin että jos säät sallii nii vois sinne tähdätä! Tahtooooooooo kokeilemaan! Ei se niiiiin kamalan vaikeen näköstä nyt ollu, oli ihan ihme suorituksia joista silti sai hyviä pisteitä! Ok Ifa ei tosiaan osaa viel kaikkee saati että tekis kaikkee ilman namia mutta HARJOITUS TEKEE MESTARIN. Nyt on taas mulla kamalan motivoitunu olo treenaamaan, khih.

Siitä innostuneena tein eilen illalla Ifalle taas lyhyen treenin. Muutama sivulletulo, parin askeleen seuraaminen ja perusasentoon pysähtyminen. Koitin taas kiinnittää huomiota siihen, missä kohtaa sanon käskysanan. Täytyy huomenna kysyä tosta taas tarkemmin, että miten sen sais tajuamaan ton. Otin myös yhden maahanmenon. Kokeilin tajuaako se käskyn ja käsimerkin. Ei. Ei sitten ollenkaan. Joten eikun käsky, namikäsi lattiaan ja syöttelee siinä hetken ennen vapautusta. Täytyy muistella miten kaikil tavoil ollaan maahanmenoja ja -jäämisiä harjoiteltu ja alkaa niitä ottaan oikein tehostetusti. Kapulat saa unohtua nyt. Kamalaa ku ois miljoonaa asiaa treenattavana!! Emmä voi kaikkia treenaa samaa aikaa! Ääk! Vois myös alkaa tekeen parkkipaikkatreenejä ton kanssa… Ois niitä häiriöitä. Mut tietty siinä vaikka vaan kontaktitreenei aluks. Oon kyllä pystyny tekee ennen kentällä niin paljon enemmänkin, mutta ollaan tultu jotain hirveetä takapakkia. Pitäs kyllä muutenki alkaa ramppaa Ifan kaa enemmän ihmisten (ja koirien) ilmoilla. Tottuis vietävä.