Tag Archive | peruuttaminen

[notitle]

Ei päästy kisoihin niin treenattiin sitten taas kotona, ja kivat treenit olikin. 🙂

Liksun kanssa harjoiteltiin taas peruuttamista. Olen koittanut siirtyä seisaalleni harjoittelemaan sitä, muttei ottanut sujuakseen. Kunnes! Kokeilin pitää käsiä niin, kuin muistan joskus jostain kuulleeni/lukeneeni, eli kädet yhdessä suunnilleen polvieni välissä ja bravo! Jo lähti sujumaan ilman käsien naamaan työntämistä. Nyt vahvistellaan vähän tätä, ja seuraavaksi katsotaan saisinko Liksun joskus tarjoamaan tuota.

Tassunanto edistyy myös! Superpalkkaus on auttanut asiaa. Vielä on välissä haparoivia antoja, mutta välillä irtoaa jo tosi varma ja innokas “jooo tätä sä haluat, tässä on tää tassu!”

Ifakin pääsi pitkästä aikaa treenaamaan, harjoiteltiin jalkojen väliin peruuttamista joka sujuu jo aika tosi mallikkaasti. Haasteena on että aina ekalla yrityksellä meinaa vain pyörähtää ja sitten vasta tajuaa että piti peruuttaa väliin, ja nyt on viimein alkanut tulemaan tuota vinoonperuuttamista, mutta yhtäkaikki edistystä sekin! Välillä tulee niin hienosti suoraan väliin että! Nyt pitää vaan harjoitella sitä, että osaisi lähteä heti ekasta peruuttamaan väliin ja sitten alkaa pidentämään matkaa että kuinka kaukaa peruuttaa.

Harjoiteltiin myös ihan mun edessä peruuttamista eri avuin. Siis halusin varmistaa, että Ifa peruuttaa käskystä, ei riippuen siitä missä asennossa minä olen ja missä mun kädet on. Siirtelin käsiä lantiolle, selän taakse, heiluttelin sivulla, seisoin, kumarruin, kyykistyin vähän ja yllätyksekseni kyllä – kaikista näistä huolimatta Ifa peruutti hienosti! Yllätyin, mutta positiivisesti totta kai.

Jalkojen välissä peruuttaminen alkaa viimein siirtyä eri reunalle. Nyt voidaan ruveta palkkaamaan molemmista käsistä, jotta saadaan suoristus kohdilleen ja paikka varmemmaksi.

Akaan kisoissa on ihmisillä mennyt hienosti, harmittaa kamalasti etten ollut esityksiä näkemässä. 🙂 Toivottavasti moni laittaa videon näytille. Toivotaan myös, että päästäisiin ensi viikonloppuna oleviin kisoihin kokeilemaan meidän koreota.

Advertisements

Juokse pieni lapsi, juokse lauantaihin asti T_T

Rasti oikea vaihtoehto: Voiko harmitukseen kuolla?
[ ] Kyllä   [ ] Kyllä   [ ] Kyllä

Mä nyt sitten peruin Ifan kisaosallistumisen Akaan kisoihin viikonloppuna. Ei toi helvetin juoksu vaan ota loppuakseen. Lyyänkö tonnista vetoa että nyt se lakkaa valumasta huomenna tai viimestään lauantaina? En vaan voi riskeeraa sitä, että sen kisapaikalle vienti pilais jonkun muun suorituksen, saati että juoksutarkastuksessa sitten todettaisiin että juu nope, gtfo. Enkä oikein voi vielä kattella huomista, että kisajärjestäjille jää sitten edes tää yks pvä aikaa hankkia joku tilalle. Perseestä, mutta ei voi mitään. Pitäis sterkkaa Ifa niin ei ois tällasia ongelmia.


Juoksutilanteesta johtuen keskiviikkona olin sitten meijän koiratanssin alkeiskurssilla ilman koiraa, kaverin koiran kakkosohjaajana. Tunnilla kerrattiin ensin viimekertaisia juttuja joita oli pitänyt kotonakin treenata, ja sitten siirryttiin uusiin temppuihin.

Uutena opetettavina tuli tassunanto ja peruuttaminen. Oh my. Näissä riittää tekemistä. Liksu ei siis osaa kumpaakaan. Ok tassunannon se osaa vähän sinnepäin, mut peruuttamista ei senkään vertaa. Liksun tassunannon osaaminen on tismalleen samalla tasolla kuin tällä 2010 kuvatulla videolla. 😀

Eli siis Liksu osaa nostaa toisen jalan, mutta se inhoaa yli kaiken sitä että siihen jalkaan kosketaan, eikä ainakaan itte laita sitä kädelle.

Ollaan sekä tuota tassunantoa että peruuttamista nyt treenattu kotona eilen ja tänään Liksun kanssa. Peruuttaminen, öh, nojoo. Kai se tekee kun käsi ohjaa mut epäilen kovin että ymmärtääkö se oikeasti mitä se tekee. Pitäis alkaa odottaan että Liksu itte tarjoo sitä. Jonka lisäks on kohdattu taas lisääntynyttä lattian nuuskimista kun namit ei tuukaan suoraan suuhun. Välillä kyllä epäilen että saakeli näkeeks toi koira ees mitää ku niin huonosti tuntuu nameja löytävän matolta, täytyy ehkä tarkistuttaa asian tila lähiaikoina…

Tassun annossa aloin tehdä niin, että kun Likita edes melkein laittaa tassun kädelle niin annan ihan hirmu suuren palkan ja kehut. Toivon että tämä edistää tassunannon tilannetta. En tiedä jaksanko alkaa opettamaan toisen tassun antoa, mutta jos saataisiin edes tästä yhden tassun annosta vähän mieluisampi juttu, niin se olisi jo voitto!

Kansikuvatyttö

Ifa pääsi kansikuvatytöksi Tahtitassujen lehteen 2/2015. ^_^ Kera lempitemppunsa “Kädet ylös!”

kansikuvatyttö Ifa

Kotona ollaan ahkerasti treenattu eilinen ja tää päivä. Hanskat on ollut loistava keksintö. Pelastava, suorastaan.

Ifan kanssa on harjoiteltu

  • seuraamisen paikkaa
  • sivuaskeleita (vain sivulla oikealle)
  • ympäri peruuttamista
  • sivulla peruuttamista
  • jalan yli hyppyä.

Liksukin on päässyt treeniin, ja Liksun kanssa on treenattu

  • sanaerottelua (hyppy/360)
  • jalan yli hyppyä
  • namien etsimättömyyttä
  • aloitusasentoa.

Jotain edistystä saatiin Ifan kanssa sivuaskelissa eilen. Näin meinaan tosi hienoja koira suorana siirtymisiä ilman, että ylikorostetusti kiersin omaa ylävartaloani. Ollaan hyödynnetty tässä opetusvaiheessa tollasta vähän kapeampaa joskin aika lyhyttä käytäväosuutta olohuoneen ja eteisen välillä. Haetaan sitä suoruutta siinä että saadaan treeniin onnistumisia ja sitten ruvetaan siirtämään avarampiin tiloihin. Oon myös hyödyntänyt siinä ostamani leluviulun tikkua, jolla olen kevyesti koskettanut Ifan takaosaa jos se meinaa lähteä poikittamaan edessä ihan hulluna eikä kuuntele sanallista huomautusta. Tässä on vielä tekemistä, mutta eiköhän se kuntoon saada.

Sivulla peruuttamista harjoiteltiin myös tänään. Ensin yritin ihan sitä mitä ennenkin, että käsken “sivu, peruuta”, mutta siinä Ifa tosiaan peruuttaa aina niin vinoon, että poistuu asennosta, sitten joutuu käskemään taas sivu, peruuta, sivu, peruuta, joo ei, ei toimi. Joten ei muuta kun imutus käyttöön siihenkin, sekä hieman seinältä apuja. Nyt vaan ollaan oikeasti sitten varovaisia, ettei jää seinistä riippuvaiseksi tämä osaaminen.

Ympäri peruuttaminen sujuu namilla ohjaten tosi hyvin, mutta mä en tiedä miten edetä tästä. Jossain määrin Ifa on niin kiinni siinä namissa, että välissä tosiaan peruuttelee päin ja pyörähtelee jos oon ohjannu huonosti. Seuraava askel ois kai alkaa nostaan namikättä ylöspäin, mutta se tuntuu haasteelliselta. Haasteellista on myös käskyn keksiminen. Mietin, että käyttäisin “runt”, mutta sitten tajusin, että se taitaakin olla jossain toisessa tempussa jo käytössä. En vaan muista varmaksi ( ei hyvin mene 😀 ). Sitten aattelin, että fuck it, ihan sama, annetaan käskyksi vaikka “sipuli”, mutta se on varmaan liian lähellä “sivu”-käskyä, että viitinneekö tuotakaan. En tiedä. Ideoita otetaan vastaan.

Jalan yli hyppyä harjoiteltiin myös. Nyt kun tein sen, mitä muistaakseni viimeksikin kirjoitin, eli jätin ohjaamatta namikädellä, niin johan alkoi sujua. Tämä saadaan varmaan ihan hyvälle mallille nopeastikin, jos niin halutaan. Aloitin harjoitukset sillä, että istuin sohvalla jalka ojennettuna ja pyysin hyppyä siitä yli, mutta aika nopeasti saatiin siirtyä seisoma-asentoon.

Nyt pitäisi vaan pidentää musiikki ja suunnitella AVO-koreo. Olisi helpompi treenata kun tietäisi mitä osaamista seuraavaksi tarvittaisiin. Otetaan tämä työn alle. Jatketaan varmaan tosiaan samalla musiikilla vielä tässä kohtaa. Neljään muuhunkin biisiin olisi alustavia ideoita olemassa, mutta harkitaan niitä myöhemmin. Ovat useimmat kuitenkin FS-musiikkeja, ja koitetaan nyt keskittyä ensin tähän HTM:ään.

Liksun kanssa sanaerotteluharjoittelu sujui yllättävän hyvin. Harjoittelin ensin sitä, että minä seison ja käsi ylös ojennettuna pyydän pelkkää 360. Tämä sujui hyvin. Liksu ei tainnut koittaa kertaakaan hypätä pyörimisen sijaan. Vaihdettiin sitten kyykyssä harjoitteluun. Harjoittelin, että kyykyssä pitäisin itse kädet sivuillani kun pyydän 360, ja siinä ei ongelmaa ollutkaan. Sitten lähdin harjoittelemaan niin, että olin kyykyssä käsi ojennettuna ja pyysin vuorotellen 360, hyppy, 360, hyppy. Tämä sujui todellakin yllättävän hyvin. Loi uskoa siihen mitä ajattelinkin, että kyllä se tästä selviää jos se vaan viitsii kuunnella mitä sille sanon, ja kunhan itse tosiaan muistan sille selkeästi sanoa mitä haluan. 😀

Jalan yli hyppyäkin kokeiltiin Likitan kanssa nopeasti, eikä siinä ollut mitään ongelmaa kuten ounastelinkin. Aloitusasentoa harjoiteltiin myös, ja siinä on kyllä molempien koirien kanssa tekemistä. Kumpikin kokee, että siinä kohtaa kun mä nostan käden merkiksi että musiikin voi aloittaa, niin tarttis tehdä jotain. Ifa joko nousee istumasta seisomaan tai menee kurreen, Liksu taas lähtee kipittämään mun jalkojen väliin. Joten lisää treeniä vaan, että kun käsken odottaa niin sitten odotetaan, vaikka käsi heiluis merkiksi miten.

Olin myös kirjannut, että treenattiin Liksun kanssa namien etsimättömyyttä. Nojoo. Se on ongelmana yleisesti läpi koreon, ja sitä myös treenataan aina ja jokaisen tempun yhteydessä. Se, millä oon aatellu siihen puuttua on se, että

  1. aina selkeä merkki milloin palkka tulee (naksu / “JES”)
  2. aina nami suoraan suuhun koiralle, ei koskaan heittoa lattialle

Ja molemmissa on harjoittelemista, ja nimenomaan mulla. 😀 Mä meinaan palkata milloin minkäkinlaisen kehun jälkeen ja aina vähän väliä meinaan Liksullekin heittää namin jonnekin lattialle. Mutta Liksun kanssa täytyy tehdä noiden kahden kohdan mukaisesti. Ja se on auttanut oikeasti, joten jatkamme vain sitkeästi harjoittelua.

Loppuun vielä onnittelut kaikille Jyväskylässä koiratanssin SM-kisoissa olleille! Toivottavasti me päästään ensvuonna katsomaan samaisia karkeloita. 🙂

Videoita

Totesin että koe lähestyyyyyy. D8 Joten piti mennä pihalle treenimään. Pokkana vaan pihalle, koira suoraan maahan ja odottamaan. Meinasin ronskisti että maatkoon samantien koko kolme minuuttia, mutta piti muuttaa suunnitelmia kun koiralliset naapurit saapu pihaan ja epäilin että ko. häiriö ohittamassa Ifan metrin päästä ei olis jotain sellasta minkä se kestää. Minuutti siinä kummiski kerkes tulla täytee, joten menin palkkaan sen ja vapautin ja siirryttiin vähän sivuun. Jos olisin ollut fiksu, olisin vaan mennyt tosi lähelle Ifan eteen ja vaatinut että se kestää sen. Mut tajusin sen liian myöhään. Otettiin sitten seuraamispätkä ja maihin uusiks. Nyt aattelin että vedetään se 3min, mut 2min kohdalla tuli taas vähän häiriöö ja Ifa näytti siltä että nousee ihan just nii kävin palkkaa ja vapauttaa ku viel makas maassa. Onnistuttiin ottaan myös yks 3min makuu, tosin silleen että naksuttelin aina ku makas hyvin ja kävin välis palkkaileen. Otettiin sit vähän muutakin treeniä, lisää sitä seuraamisen oikeeta kohtaa ja näin. Sit halusin videoo joten eiku komentaan pikkuveli kameran varteen.

Ensimmäisenä liikkeenä liikkeestä maahan (video).

Mm, mulla ei valittamista tosta. Mitä nyt sen ei tarttis ollenkaan edistää vieläkään seuruussa.

Seuraavana liikkeestä seisominen (video).

Tuo onkin jo hieman huvittava. 😀 Ifa on niinku niiiiiiiin menossa maahan mut päättää sit kummiski just ja just jäädä seisomaan. :’D Se ei muuten saisi liikkua tossa lopussa, mutta oon vähän lepsuillu siitä että voi se liikkua ku kumarrun antaa palkkaa. Koska kokeessa en kummiskaa sitä tee ja siellä käsketään viel istumaan.

Kolmantena luoksetulo (video).

Muuten ei valittamista, mut mun olis pitänyt vaatia parempi perusasento loppuun. Mut tuli kivan vauhdikkaasti ja näin. Ei tosiaan asfaltti haittaa meijän treenejä ainakaan.

Seuraamisesta olis myös yks piiiitkä video koneella mut se on niin kammo etten sitä kyllä esille laita. 😀 Mä oon ensinnäki selkeesti unohtanu et mun piti kävellä REIPPAASTI, sit teen jotain ihme hämyjä ku hidastelen välis ja meinaan pysähtyy vaikken pysähdykään ja mitähän vielä. 😀 Omistaja kaipaa harjoitusta yhtä paljon kuin koira…

Noitten juttujen lisäks harjoteltiin taas peruuttamista. Se alkaa melkeen sujua! Vielä vähän matkaa siihen että itte tarjoais sitä ja sit ollaan jo tosi hyvällä mallilla. Treenittiin myös vähäsen luoksetulon stoppii mutten vieläkää muistanu ottaa siihen takapalkkaa, joten ei ne ihan niin hyviä ollu ku mitä pitäis. Noooooo niitä on vielä aikaa hioa!

Mietin myös että että nyt ei varmaan maanantaina ja tiistaina kannata treeniä ollenkaan Ifan kanssa, korkeintaan Liksun kanssa. Että ois keksiviikkona sitten supervirettä. Hemmetti ku kukaan oo pääsemässä mukaan kokeeseen, pitääkö sitä yksin muka uskaltaa lähteä. D8 Vois kattoo mitä säätä luvataan, jos edes uskallan… Jöööö. Suomeks sanottuna paskaltahan tuo ennuste näyttää. Vettä vettä eikä aurinkoakaan enää tuohon aikaan. JEEEE. Voidaanko vaihtaa että se koe olis huomenna??? Huomiseks (maanantaiks) on luvattu 20C lämmintä ja kuudelta paistaa aurinko viel ihan täysillä 19C lämmöllä ja…! Tollanen sää KIITOS. 🙂 Paska vaan ku aurinko laskee jo kahdeksalta… Ja koepaikkaa varjostaa korkeet kuuset, joten varjossa varmaan ollaan aika pitkälti. 😦

Saksalaiset

Ifan viime viikon agi…… ööö…… pitäiskö siit muistaa jotain???? Päällimmäisenä on mielikuva, että koira ei liikkunut, ihmetteli hyppyjen takana että hypätäkö vaiko eikö. Se siitä sitte, ei sen enempää muistikuvaa. 😀 Mutta josko kerron tän viikon ageista ja sit vähän muista treeneistä loppuun tai väliin…?

Tällä viikolla agissa aiheena saksalainen käännös. Eli rata oli että putki, 3 hyppyä (kaikki sillee pitkänä suorana hienosti nii et väleist mahtu kummiski), putki, ne 3 hyppyä uusiks ja taas putki. Ja kaikki hypyt piti siis hyppää samalta puolelta, välissä vaihtaa koira aina takas ja taas hyppy jne jne. Ensin harjoteltii iha pelkällä yhdellä hypyllä sitä tavallaa taakse hyppäämistä. Sitte rata. Jaa nii jaa Liksun kanssa vai? Kerronko, koko treenistä ei tullut hevon helvettiä. Se ei-vaan-tajunnut sitä hommaa, koira siis! Koitin kaikki open vinkit ja oikee isoilla avuilla ja ei. Ei. Pidin rintamasuunnan ja varpaat oikeeseen suuntaan, oikeen selkeet avut, käskyt ajoissa, mut ei. Oli päänsärky jo ku menin sinne ja pois lähties oli varmaa 100 kertaa pahempi päänsärky ja vuosisadan vitutus kaupan päälle. 😀 Otettii sitä rataa uusiks jossai kohtaa varmaa hyvä jossei 10 kertaa kun ei se vaan onnistunu, no mä turhaudun vähemmästäki ja Liksu huomas sen ja sittehän se ei liikkunukaa enää ja… Empä oo ennen nähny sitä tollee vaa ravaavan radalla. Eka kerta elämässäni ku piti sitäki ruveta palkkaamaa niinku joka esteen jälkeen. Luoja. Ope sano, että nopeilla koirilla joskus on hidasta toi oppiminen sillee, et ku ne on yhen tavan oppinu nii ne tekis vaa sitä kokoajan. No Liksu nyt on muutenki tollanen et korvie välis ei ku tuuli suhise ja hemmeti lujaa ni ei mikää ihmekkää. Olin vaa jotenki aatellu et no kyl se nyt agis oppii. No ei näköjään opi… Ja koko tunti hinkattiin samaa asiaa.

No minähän en siedä sellasta että hommat ei oikeen suju, joten tänään päivällä otin kaikki koirat tohon ulos ja rupesin treenimään. Ifa sai monipuolista treeniä, niin tokoa kun vähän agiakin. Iipan kanssa treenin sekä ohjatun että normin noudon kapuloilla vähäsen, treenattii paikkista, vapaaseuruuta, remmiseuruuta(!), liikkeestä seis ja maahan tsekattiin, samoin luoksetulo ja tällasia. Ah niin ja Piipa opetteli peruuttamaan! Oikeestaan se lähti kans aika mukavasti liikkeelle, tästä on hyvä jatkaa. Hitsi, on kyl jo liian monta juttuu vaa puolitiessä opetuksen kans. 😀 Molempien kanssa treenittiin myös tota agin juttua. Eli. Kun mullon toi mun tokohyppy nii pistin noi tikut pystyy niihi jalkapaloihi ja leikin että ne on nyt agin hypyn siivekkeet ja siinä harjottelin, et koira oottamaan, koiranpuoleisel kädel ohjaus liikkeelle ja sitä puolta estettä ja sitte toisel kädel veto “hyppyyn” ja taakse. Ja koitettiin ihan kaikista suunnista jne. Koitin vielä vähän vahvistaa siinä sitä että taakse-taakse, että välis pistin ne viel kiertään kunnolla sinne mun toiselle puolelle ja sieltä palkkaa. Liksu on nii vajakki ettei se kyl tainnu tajuu vieläkää mitää. Ifa meni ekat kerrat aina “ohi”, tai siis sillee että seuras sitä mun koiran puoleista kättä, ei tajunnu että se toinen joka teki jotain liikettä on se palkkaava käsi. Mietin sit et pitää varmaa kiinnittää huomioo et poistan sen toisen käden selkeästi, että jää vaa se toinen palkkaamaan. No Piba nyt on fiksu koira ja tajus sen aika nopeesti. Ja siis, siinä ei tosiaan ollut mitään rimaa että ei ne hyppäämään joutunut, ei me mitään kuolemansynti-kotiagilitya harrastettu vaan ihan vaan sen ohjaustekniikan harjottelua. Harjottelun tulosta tai ei, mutta…

Tänään sitten agissa Ifan kanssa tosiaan sama aihe ja hitsi siitähän tuli jotain! Jotain pieniä kämmejä oli esteillä et meinas yhdestä mennä ohi tai jotai, mut ne oli varmaa aivan mun mokia. Nii ja sit oli se ongelma et ekal rundil Ifa tuli kaks kertaa putkesta takasi pois menemättä sitä. 😀 Mut se poistu seuraaville kiekoille. Tehtii siis ensin kaks kertaa sillee, että ihminen oli öhh no sillä puolen josta oli putkeen lähettänyt ja koira hyppäs hypyt sieltä toiselta puolelta ihmistä kohti, välistä takasi jne. Seuraavat kaks tehtiinki sit nii, et piti ite vaihtaa sinne putken ulostulon puolelle ja koira hyppäs aina pois päin ihmisestä ja näin. Hemmetti nehän suju molemmat ihan kivasti. :3 Ja Ifa sai toiseks nopeimman ajan, 21,1sek. :’D Aika hidasta silti, ei se varmaan laukannut siellä radalla ollenkaan, mut teki tosi tiiviit hypyt mun mielestä! Tykkäsin enemmän siitä missä koira hyppää ohjaajaa kohti ja kiertää poispäin ja hyppää taas kohti. Siinä ei oo niin samallai sitä et pelkäisin juoksevani koiran yli jossei se hyppääkään. Mut molemmat tyylit saatiin onnistuun kummiski hyvin. Hyvä Ifa!! Ja tuntu nyt että Ifaki vähän innostu siitä, koska se ei olis millää malttanu välis odottaa, se kitisi kokoaika et no, tehdään jotain!! Ja tuli aina vikasta putkesta ulos laukalla. 😀 Jee, ratojen ainoo laukkapätkä… Loppuun otettiin sit viel vauhtirata, mutkaputki jonka aikana valssi pikasee, kolme hyppyy suoraa iha peräkkäi vaa ja sit viel putkeen. Emt mitä Ifa oikee sääti, tai mitä ite säädin, meni hyvin putkee, hyppäs kaks ekaa sit vikan kiersi yhtäkkiä?! 😀 Mietin kyl, et olin varmaa jo liikaa menossa sinne putkelle ja kaartelin vähän sillee että se tuli ohi. No otettii uusiks hyppyjen takaa ja sit meni kaikki hypyt läpitte ja putkeen. Jeejee, hyvä Piba. :3