Tag Archive | seuraaminen oikealla

Sunnuntairallyt

Meillä oli yksi korvauskerta käyttämättä kouluttajan flunssapoissaolon vuoksi, joten käytiin tänään ottamassa se takaisin. Oltiin jälleen uudessa hallissa joskin tutussa paikassa. Tarjolla oli joko ALO-rata tai sitten AVO/VOI-rata pienellä MES-twistillä. No eihän me ALO-rataa aleta tekeen joten ahoy ylempiä vaan hiomaan taas. 😀 Olin kisoissa huomannut että tuo osaa vasemmanpuolen seuruussa jo aika kohtalaisesti käyttää takaosaansa, joten osasin sitä vaatia nyt treeneissäkin ja kouluttajakin vallan äimistyi että kylläpä näkee että ootte treenannu. 😀 Vähän se meinaa edelleen keulia eikä oo aina ihan messissä seuruussa saati osaa pysähtyä kun mä pysähdyn, mutta harjoitellaan, harjoitellaan.

Rata meni ihan ok siihen asti, että vastaan tuli mutkaputki. Ja Mindy kun on tasan kaksi kertaa eläessään mennyt putken ja silloinkin niin lyhyen suoran putken kun ikinä putken saa, niin siinäpä sitä oltiinkin sitten sormi suussa. Melkeen jouduin itte konttaamaan puolväliin putkea kun ei-vaan-millään olisi tullut sieltä läpi. Vähän otti siitä hinkkaamisesta paineita, mutta saatiin kuin saatiinkin se kaksi kertaa putki menemään ja vielä ihan kohtalaisesti jatkettua rataa sen jälkeen, ettei nyt vallan tilttiin mennyt vaikka vähän koville ottikin.

Oikeanpuolen seuruu on myös edelleen kuulemma kehittynyt ja sen kehittämistä kannattaisi edelleen jatkaa, erityisesti toistamalla seuruukäskyä juuri sillä hetkellä kun se kääntää takaosaansa. Seisomisesta saatiin se myös paineisiin, kiitos liikkeen hinkkaamisen kisoissa. Joten tähän tuli käsky nyt treenailla sitä pelkkää seisomista ensin koira mun edessä ja siitä vähitellen perusasennon kautta seisomaan vaihtamista, että saataisiin paineistumiset pois. Tämä täytyy ottaa ohjelmistoon kans. Päästiin treeneissä myös testaamaan uutta lelua ja hienosti kelpas, siellä se paineli lelun kanssa pitkin hallia. Hauskasti aina hetken juostuaan se tulee siihen lähelle, sylkäisee lelun maahan ja suorastaan lennähtää istumaan mun lähelle silleen “ok, vaihtokauppa, saat lelun, voisin ottaa namjn”. 😀 Ja sen olen sille vielä suonut.  Oikeanpuolen seuruussa myös namitin edelleen paljon, mutta muuten mielestäni vasemman puolen tehtävissä koitin nyt petrata ja palkkasin vaan kun teki merkittävän hyvin. Ehkä tästä vielä hyvä tulee. 🙂

Rally round 2

Tänään oli rallykurssin toinen kurssikerta. Ai luoja mä olen edelleen niin tyytyväinen tohon kurssiin ja tuohon kouluttajaan. Toi on niiiiiiiiin hyvä kurssi!! Se tunne, kun pelkäät ilmottautua kursseille joiden kouluttajia et tunne, ja sitkun kouluttaja osoittautuukin aivan mahtavaksi niin ai että. 🙂

Viimeks saatiin kotiläksynä harjoitella oikealle puolelle sivulletuloa, seuraamista ja siinä käännöksiä, sekä palkkaamista niin että koiralla pysyy jalat maassa. Samoin piti kiinnittää huomiota vasemmalla seuruun edistämiseen. Ja niitähän me oltiinkin hinkattu varmaan aiiiinakin kolme kertaa viikon aikana.

Tänään meijän rata oli hyvin simppeli. Siis sinänsä simppeli, että se oli vaan yks suora linja, joka mentiin päästä päähän ja takas. Käytännössä koko matkalta rata koostui näistä koira eteen – oikealta/vasemmalta oikealle/vasemmalle ja satunnaisesti istumiset mukana ennen ja/tai lopuksi. Yksi koira eteen – peruuta 1, 2, 3 ja täyskäännös oikealle oli mukana.

Harjoiteltiin myös käytösruutua sillä välin kun toinen koirakko meni radalla. Me aloitettiin käytösruudusta ja niin, että Ifa makaa edessä selkä suorittavaan koirakkoon päin. Huomasin että hirmu herkästi Ifa menee maahankin makaamaan ihan vinoon, ja unohdin kysyä että onko se kuinka suuri virhe rallyssa. Korjasin sitä sitten alkuun. Ifa meni maahan tosi hyvin, mutta aika pian se aloitti tärisemisen ja tärisi kuin hullu. Palkkailin sitä vähän väliä, mutta silti se ehti nousta sieltä kerran ilman lupaa istumaan. Käskin vaan nätisti takaisin maahan ja jatkoin palkkailua. Opekin sanoi huomanneensa että se tärisi kuin haavanlehti.

Käytösruutuun saatiin sitten vinkiksi, että kannattaa ensinnäkin selvittää että onko omalle koiralle parempi että katsot mitä toinen tekee radalla vai että tuijotat koiraa kokoajan. Toinen hyvä konkreettinen vinkki oli, että treenatessa seisoo jalat haarallaa, laittaa jalkojen välistä jalkojen taakse namin, ja aina vapauttaa koiran sinne namille. Eli siis koiran näkökulmasta etupalkka. Toimii kuulemma sekä makaamisen, istumisen että seisomisen kanssa. Nami lattialla voi auttaa korjaamaan koiran painopistettä niin, että sen on helpompi säilyttää haluttu asento. Kisoissa voi sitten tehdä samat eleet ja olla laittavinaan namin, vaikkei tietenkään oikeasti laita kun kisatilanne on kyseessä.

Rata aloitettiin tekemällä niin, että koira on kokoajan oikealla puolella seuraamassa. Vitsit että olikin tapahtunut kehitystä viikon aikana!! Oikealla käskyllä ja tehdyillä treeneillä oli hurja vaikutus, ja nyt Ifa meni ihan tosi hyvin. Paremmin ku mitä oon koskaan uskonut sen oppivan tuon oikealla puolen seuruun. 😀 Eteentuloissa meinaa jäädä kauas ja vinoon, joten ne saatiin kotiläksyksi harjoitella. Täyskäännös oikealle (koira oikealla) oli vielä vaikea, kun Ifa meinaa istua siinä käännyttäessä. Tämä tosin kuulemma johtuu taas mun kumartelusta. 😀 Vitsi se on vaikeeta olla suorassa!

Mä olin myös aiiiivan jäissä, joka kyltillä katoin vaa että pitiks ensin pysähtyä istuun ja sit mennä eteen vai mennä suoraan eteen istuun, tein sen ja sen jälkeen tavasin varmaan 15sek jokaista kylttiä että “vasemmalta oikealle istu / oikealta oikealle istu / vasemmalta oikealle / oikealta oikealle – oikee, vasen, istu, ei, joo, häh, öö, okei, vasenvasenvasen mikäonvasen”. 😀 😀 Päästiin kuitenkin aika kunnialla loppuun. Kaks vai kolme kertaa taisin uusia. Yks uusittu oli se täykkäri oikealle, kun istui kesken kaiken, ja siinä sanottiin myös sitä että muista herätellä sillä käskysanalla jo vähän ennen käännöstä mukaan siihen juttuun. Sit uusittiin joku vino eteentulo ja yks epäonnistunut “vasemmalta oikealle” kun kiepsahtikin siihen vasemmalle sivulle. Siinä mun liikeohjaus oli puutteellinen, lopetin taakse ohjaamisen liian aikaisin, jolloin koira seurasi samaa kättä takaisin siihen vasemmalle sivulle.

Kommenttina saatiin ylistystä siitä, että nyt oli tosi hienoa seuraamista oikealla puolen, ei edistämistä, ei hyppimistä, että selkeesti ollaan harjoteltu niinku oltiinki. Korjausjuttuja tuli just noista omista vinouksista ja kesken jäävistä ohjauksista. En meinaa myöskään jättää koiralle tarpeeksi tilaa kylteillä, siihen täytyy muistaa kiinnittää huomiota.

Myöhemmin mentiin sitten käytösruutuun uusiksi, ja siellä testailin tätä nami jalkojen välissä -taktiikkaa. Jossain alta puolen minuutin kohdalla radalla ollut koira rupesi rähisemään selin siihen maanneelle Ifalle, ja Ifa vaan silti köllötteli siellä maassa. Kouluttaja käski heti palkata Ifan siitä, ettei se reagoinut toisen rähinään. Sanoin Ifalle “jes” ja Ifa vaan jäi sinne maahan makaamaan silleen häh, mitä, ai nytkö jo saa nousta vai. 😀 😀 Kouluttajakin naureskeli sitä. Täys kaksminuuttinen ei mitenkään mene vielä ilman palkkaa, mutta en mä sen odotakaan menevän. Se on Ifalle niiiiin vaikea. Nami jalkojen välissä -tekniikka toimi kuitenkin selkeästi tosi hyvin. Kokeilin sitä niin Ifa maaten, istuen kuin seisten ja kaikissa se tuntui pelittävän. Ei Ifa kyllä sitä namia tuijota, että niskat nurin se haluaa katsekontaktissa mua tuijottaa maassa maatessakin, mutta no, valintojen maailma… 😀

Kakkosrundi radalla tehtiin sitten niin että koira pysyi kokoajan vasemmalla. Olin ihan että huh no tämä on tää helpompi osuus. 😀 Ja aika mukavasti se sitten menikin, jos ei laske taas sitä että luin jokasta kylttiä varmaan sen 15 sekuntia että tajusin mitä niissä piti tehdä. Nyt osasin paikata niitä takaakierto-ohjauksia ekan failin jälkeen. Aattelin että ois huono että mulla on sama takaakiertokäsky molempiin suuntiin, mutta se on kuulemma ihan ok ja voi olla niin, joten jatketaan näin. Siitä koira eteen – peruuta 1, 2, 3 saatiin myös palautteena, että täytyy odottaa väleissä että koira istuu kunnolla ja siihen kiinnitin paremmin huomiota tällä kakkoskierroksella. Siihen liittyen mun pitää myös olla tarkkana, että – taas se klassinen – ODOTAN KOIRAA ennen kuin lähden liikkeelle, ettei tule turhia vinouspisteitä siitä ettei koira ole ehtinyt suoristaa itseään seuraamispositioon kun mä oon jo hilppassu liikkeelle. Muuten ei tainnutkaan sitten radalla olla mitään ihmeitä. Niistä eteentuloista vähän tuli lisää sanomista, että huomaa että on treenattu edessä peruuttamista paljon, kun koira jää niin kauas eikä meinaa istua. Siihen vinkkinä, että kun koira tulee siihen eteen istumaan, niin muistaa kehua ja toistaa sen käskyn, siis tyyliin “eteen, hieno eteen, noin on hyvä”. Ja että jos tulee vinoon, niin sit ihan puhtaasti uusiminen vaan, eikä mitään käsiliikekorjauksia, ettei opi että aina voi tehdä ensin huonosti. Korjaavat käsiliikkeet saa myös koiran muuten tarjoamaan korjaamisia liian herkästi. Hyvää oli radalla myös että nyt Ifa ei keulinut jossain metrin edellä. Se oli kyllä varmaan vaan sen tuotosta, että se oli treenannut jo niin paljon ja vire alkoi laskea.

Väliajoilla tuli treenattua kaikenlaista, huomattua että edessä poikittain -asennosta Ifa paineistui jostain syystä ihan kamalasti. Sen sijaan hölkkäseuruusta maahanmeno ja täykkärit vasemmalle sujui todella hienosti. 😀 Pitää vaihtaa koiratanssi PK-tottikseen, eiku. 😀 😀 Treenattiin myös noita käytösruutujuttuja väliajoilla. Vähän Ifalla on edelleen kesken kuunnella sanonko sille istu vai maahan, meinaa aina mennä maahan.

Treenien lopuksi tapahtui jotain hämmentävää. Juttelin siinä kanssakurssilaisen kanssa, joka kysyi mulla olevasta treenikorista. Sanoin siitä jotain ja manasin että kun se on täynnä leluja joilla koira ei edes leiki, ja otin käteen sellaisen superpienen karvapatukan. Ja Ifa hyökkäs siihen kiinni. Ja halus leikkiä. Ja leikki vielä verrattain hyvin sillä lelulla. Ihan useamman minuutin. Niin että mä lopetin leikin kun Ifa vielä leikki. WHAT THE FUCK. 😀 😀 Mistä lähtien toi koira on suostunu leikkimään julkisilla paikoilla millään muulla ku jollain risuilla ja kepeillä?!?!? Uskomatonta. 😀 😀 On se vaan hauska eläin.

Rallikiipa

Mä keksin tossa jossain kohtaa että haluaisin ilmottaa Ifan rally-tokokurssille. Tai no mähän haluan jatkuvasti kaikkea mahdollista, Liksun ja Mindyn doboon ja nose workiin ja Mindyn ja Ifan rallyyn ja tokoon ja koiratanssiin ja Mindyn BH-kurssille ja peltojälkikurssille ja ilmaisukurssille ja noutokurssille ja ja ja… Mutta koska Liksun ja Mindyn juoksut oli alkamaisillaan (ja mun rahat loppu), niin lopputuloksena Ifa päätyi rally-kurssille. Kurssiksi valikoitui Naantalin koirakoulun järjestämä, Outi Vormiston vetämä kurssi Vanton tilalla. Ja tänään oli ensimmäinen kurssikerta.

Ensin rakennettiin rata ja sitten odotettiin omaa vuoroa. Me suoritusvuorossa kolmansina. Ifa huusi kuin tapettava koko radan rakennuksen ajan. Ei onneks toki hävettänyt. Kun en edes käskenyt sen olla hiljaa, kun tiesin ettei se auta mitään. Eikä se meinannut pysyä hiljaa omaa vuoroa odottaessakaan. Tulkintani mukaan Ifa seilasi vähän siinä välillä, punniten tilannetta, että pitääkö paineistua vai ei. Näki kuitenkin kun tungin treeniliivin taskut täyteen namia, ja varmaan aisti sen että mä en oo kuolemassa jännitykseen ja lähti kehään ihan hyvällä fiiliksellä.

Rata oli sellainen mukavan haastava. Heti alkuun vasemmalla 360 asteen käännös vasemmalle, pujottelua eestaas, houkutusta, istu – askel oikeelle – istu, liikkeestä seis kierrä koira, 3 askelta peruuttaen seuruu, molemmat täyskäännös oikealle – puoli vaihtuu, ja oikealla sitten 360 asteen käännös oikealle, istu – eteen – oikealta oikealle, 270 astetta vasemmalle, istu – käännös oikealle istu, hitaasti, normaalivauhti, molemmat täyskäännös vasen – puoli vaihtuu ja vasemmalla jatkaen istu – 1 askel istu – 2 askelta istu – 3 askelta istu ja kaksi saksalaista.

Uusittiin radalla varmaan miljoona kylttiä. 😀 😀 Ensimmäinen uusinta tuli houkutukseen, ei siksi että Ifa ois menny houkutukseen vaan koska se keuli niin paljon että se oli jo koiranmitan mun edellä eikä palannu enää fiksusti takas sivulle vaan rupes kieppumaan edessä. 😀 Sit uusittiin se istu – askel sivulle – istu, koska mä en tajunnu että piti ottaa askel vaan käännyin paikallani. Sit mä vissiin uusin sen molemmat käännös oikeaan – puoli vaihtuu, koska mä taisin kääntyä ensin väärään suuntaan. 😀 😀 360 oikealle koira oikealla uusittiin myös, siit ei tullu hevon helvettiäkään. Eikä tullu siitä istu – koira eteen – oikealta oikeallekaan mitään, senkin uusin. Menin liian lähelle kylttiä ja Ifa törmäs siihen… 😀 Sit koira oikealla istu – käännös oikealle istu uusin myös, koska siitä ei tullut yhtään mitään. Sit mä uusin sen molemmat kääntyy vasempaan, kun siinäkin tapahtui jotain hämminkiä. Loppurata tais mennä sit ihan ok. 😀 😀 😀

Palautteena tuli, että ihanan innokas koira, joka tosi hienosti kääntyi 360 astetta vasemmalle vasemmalla puolen. Hyvää oli myös, että peruutus sujui kuulemma aivan mallikelpoisesti. Kisoissahan se viimeksi hajosi aivan totaalisesti, mutta nyt tuli kehut että tosi hieno peruutus. Hyvä, sen eteen on vähän tehty töitäkin! Vielä se lähtee liian väljäksi välillä, mutta kelpaa vielä rallyyn. Ja mä herkästi käännän liikaa ylävartaloa pahentaen koiran irtoamista, joten siihen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Sanoi myös, että kannattaa katsoa ettei koira ala ennakoida että aina vaan kolme askelta, vaan tehdä monesti vaikka neljän tai viiden askeleen peruutus. Tosi hyvin sujui liikkeestä seis kierrä koira, sen ainoat ongelmat oli siinä miten palkkaan. Hienosti meni myös noi 1-2-3 askelta istumiset välissä.

Kuvituskuvaa Ifan rally-kisoista Janakkalasta 2016.

2016-02-13_00054

Kuva: Tiia Hämäläinen / tollerwich.pic.fi

Oikeen puolen jutut ei menny yhtään hienosti… Joten niitä saatiin kotiläksyksi harjoitella lisää. Tarttis myös harjoitella, ettei Ifa hyppää namia kohti, vaan pysyy jalat maassa namin saadessaan. Mä en myöskään koira oikealla meinannut millään osata kääntyä paikallani oikealle, vaan otin aina askeleen. Siinä riitti hinkkaamista. Sit huomasin myös, etten käyttänyt systemaattisesti oikean puolen sivu -käskyä seuraamisessa. Kaiken lisäks oon unohtanu oonko käyttäny “heel” vai “vid” käskyä siinä……………….. Ei näin.

Edistämiseen saatiin myös vinkkinä ihan sitä että kun huomaa että nyt koira meinaa lähtee edistään ni sillon heti nami tohon vasempaan käteen ja sillä vähä muistutetaan paikkaa ja sit palkataan oikeasta kohdasta. Sitä täytyis tehdä kun toi keuliminen tuolla oli jotain aivan käsittämätöntä. 😀 😀 Mun tarvis myös olla vähemmän mämmikoura eikä tiputella nameja miten sattuu… Mutta eiköhän näissä kaikissa kehity.

Oikealle sivulle tulo oli Ifalle treeneissä jotenkin aivan käsittämätön ajatus. Saati se että siihen pitäis istua. Ja pitää jalat maassa kun annan palkkaa. Joten tätä treenattiin sitten heti kotona. Ei sillä näytä olevan hajuakaan mitä “vid” tarkoittaa. Namilla imutettuna toimii jotenkuten. Sit muistin, että on tehty sitä kosketuskepillä ja sen kanssa se sujui ihan kohtalaisesti. Totesin että tossa takapään käytössä siihen suuntaan on kuitenkin vielä sen verran sanomista, että otettiin sitten lörppö-tasapainotyyny avuksi ja harjoiteltiin siihen suuntaan pyörimistä. Aika hyvin se sujui. Koitin vaihtaa targetin pienempään, mutta meni vissiin liian pieneks kun Ifa ei enää tajunnu et pitää pitää etujalat siinä, ja päädyinkin lopulta palkkailemaan vaan siitä, että tassulla koski sitä uutta alustaa.

Summa summarum. Treenit oli tosi kivat ja kouluttaja todella hyvä. Joku meni hyvin ja saatiin lisää harjoiteltavaakin. Ifa ei vetänyt totaalipaineistumisia. Odotamme innolla ensi kertaa. 🙂

Yötreenit

Jumittelin vähän koneella tossa eilen ja lopulta lähdin Ifan kanssa iltalenkille tuossa keskiyön jälkeen… Vähän sateista ja näin, mut kiva kulkee ku ei ketään näkyny missää. 😉 Pari autoo mut ei yhtään jalankulkijaa. Sattu sitte nakkeja mukaan taskuun niin mikäs siinä, treenit pystyyn! Sellanen kävelytien pätkä joka oikasee autotieltä autotielle (nii että sillä oikasuosuudella ei oo autotie vieressä siis) nii hyödynnettiin. Koira irti ja aiheena jalkojen välistä pujahdus oikealle ja siinä seuraaminen. 😀 Kätevästi taittui lenkki samalla. Ja Ifa oli ihan näppäränä, hyvin se pujahti sieltä melkeen olemattomilla käsiavuilla. Suurempi ongelma tosiaan se että se kans pysyis siel oikeella. Pitää opettaa se pujahtaan oikeelta takas vasemmalle, että se tajuais jäädä odottamaan sitä paluulupaa. Mut ihan tehokas treeni, ei haitannu kellonaika eikä sade!

Sitte nyt on ollu puhe kaiken maailman möllitokoista ja sun muista ja kauhee hinku ois taas kisaamaan glaaahhh… Joten josko tästä siirtyisi paikallamakuuta harjoittelemaan. 8) Mite ois, saiskohan mölleissä omistaja suorittaa paikkiksen koiran sijaan, voin maata 2min mahallani koirakoulun lattialla aiiiivan hyvin… Lyhyet torkut sillä aikaa. 😀