Tag Archive | sivulletulo oikealle

Rally round 2

Tänään oli rallykurssin toinen kurssikerta. Ai luoja mä olen edelleen niin tyytyväinen tohon kurssiin ja tuohon kouluttajaan. Toi on niiiiiiiiin hyvä kurssi!! Se tunne, kun pelkäät ilmottautua kursseille joiden kouluttajia et tunne, ja sitkun kouluttaja osoittautuukin aivan mahtavaksi niin ai että. 🙂

Viimeks saatiin kotiläksynä harjoitella oikealle puolelle sivulletuloa, seuraamista ja siinä käännöksiä, sekä palkkaamista niin että koiralla pysyy jalat maassa. Samoin piti kiinnittää huomiota vasemmalla seuruun edistämiseen. Ja niitähän me oltiinkin hinkattu varmaan aiiiinakin kolme kertaa viikon aikana.

Tänään meijän rata oli hyvin simppeli. Siis sinänsä simppeli, että se oli vaan yks suora linja, joka mentiin päästä päähän ja takas. Käytännössä koko matkalta rata koostui näistä koira eteen – oikealta/vasemmalta oikealle/vasemmalle ja satunnaisesti istumiset mukana ennen ja/tai lopuksi. Yksi koira eteen – peruuta 1, 2, 3 ja täyskäännös oikealle oli mukana.

Harjoiteltiin myös käytösruutua sillä välin kun toinen koirakko meni radalla. Me aloitettiin käytösruudusta ja niin, että Ifa makaa edessä selkä suorittavaan koirakkoon päin. Huomasin että hirmu herkästi Ifa menee maahankin makaamaan ihan vinoon, ja unohdin kysyä että onko se kuinka suuri virhe rallyssa. Korjasin sitä sitten alkuun. Ifa meni maahan tosi hyvin, mutta aika pian se aloitti tärisemisen ja tärisi kuin hullu. Palkkailin sitä vähän väliä, mutta silti se ehti nousta sieltä kerran ilman lupaa istumaan. Käskin vaan nätisti takaisin maahan ja jatkoin palkkailua. Opekin sanoi huomanneensa että se tärisi kuin haavanlehti.

Käytösruutuun saatiin sitten vinkiksi, että kannattaa ensinnäkin selvittää että onko omalle koiralle parempi että katsot mitä toinen tekee radalla vai että tuijotat koiraa kokoajan. Toinen hyvä konkreettinen vinkki oli, että treenatessa seisoo jalat haarallaa, laittaa jalkojen välistä jalkojen taakse namin, ja aina vapauttaa koiran sinne namille. Eli siis koiran näkökulmasta etupalkka. Toimii kuulemma sekä makaamisen, istumisen että seisomisen kanssa. Nami lattialla voi auttaa korjaamaan koiran painopistettä niin, että sen on helpompi säilyttää haluttu asento. Kisoissa voi sitten tehdä samat eleet ja olla laittavinaan namin, vaikkei tietenkään oikeasti laita kun kisatilanne on kyseessä.

Rata aloitettiin tekemällä niin, että koira on kokoajan oikealla puolella seuraamassa. Vitsit että olikin tapahtunut kehitystä viikon aikana!! Oikealla käskyllä ja tehdyillä treeneillä oli hurja vaikutus, ja nyt Ifa meni ihan tosi hyvin. Paremmin ku mitä oon koskaan uskonut sen oppivan tuon oikealla puolen seuruun. 😀 Eteentuloissa meinaa jäädä kauas ja vinoon, joten ne saatiin kotiläksyksi harjoitella. Täyskäännös oikealle (koira oikealla) oli vielä vaikea, kun Ifa meinaa istua siinä käännyttäessä. Tämä tosin kuulemma johtuu taas mun kumartelusta. 😀 Vitsi se on vaikeeta olla suorassa!

Mä olin myös aiiiivan jäissä, joka kyltillä katoin vaa että pitiks ensin pysähtyä istuun ja sit mennä eteen vai mennä suoraan eteen istuun, tein sen ja sen jälkeen tavasin varmaan 15sek jokaista kylttiä että “vasemmalta oikealle istu / oikealta oikealle istu / vasemmalta oikealle / oikealta oikealle – oikee, vasen, istu, ei, joo, häh, öö, okei, vasenvasenvasen mikäonvasen”. 😀 😀 Päästiin kuitenkin aika kunnialla loppuun. Kaks vai kolme kertaa taisin uusia. Yks uusittu oli se täykkäri oikealle, kun istui kesken kaiken, ja siinä sanottiin myös sitä että muista herätellä sillä käskysanalla jo vähän ennen käännöstä mukaan siihen juttuun. Sit uusittiin joku vino eteentulo ja yks epäonnistunut “vasemmalta oikealle” kun kiepsahtikin siihen vasemmalle sivulle. Siinä mun liikeohjaus oli puutteellinen, lopetin taakse ohjaamisen liian aikaisin, jolloin koira seurasi samaa kättä takaisin siihen vasemmalle sivulle.

Kommenttina saatiin ylistystä siitä, että nyt oli tosi hienoa seuraamista oikealla puolen, ei edistämistä, ei hyppimistä, että selkeesti ollaan harjoteltu niinku oltiinki. Korjausjuttuja tuli just noista omista vinouksista ja kesken jäävistä ohjauksista. En meinaa myöskään jättää koiralle tarpeeksi tilaa kylteillä, siihen täytyy muistaa kiinnittää huomiota.

Myöhemmin mentiin sitten käytösruutuun uusiksi, ja siellä testailin tätä nami jalkojen välissä -taktiikkaa. Jossain alta puolen minuutin kohdalla radalla ollut koira rupesi rähisemään selin siihen maanneelle Ifalle, ja Ifa vaan silti köllötteli siellä maassa. Kouluttaja käski heti palkata Ifan siitä, ettei se reagoinut toisen rähinään. Sanoin Ifalle “jes” ja Ifa vaan jäi sinne maahan makaamaan silleen häh, mitä, ai nytkö jo saa nousta vai. 😀 😀 Kouluttajakin naureskeli sitä. Täys kaksminuuttinen ei mitenkään mene vielä ilman palkkaa, mutta en mä sen odotakaan menevän. Se on Ifalle niiiiin vaikea. Nami jalkojen välissä -tekniikka toimi kuitenkin selkeästi tosi hyvin. Kokeilin sitä niin Ifa maaten, istuen kuin seisten ja kaikissa se tuntui pelittävän. Ei Ifa kyllä sitä namia tuijota, että niskat nurin se haluaa katsekontaktissa mua tuijottaa maassa maatessakin, mutta no, valintojen maailma… 😀

Kakkosrundi radalla tehtiin sitten niin että koira pysyi kokoajan vasemmalla. Olin ihan että huh no tämä on tää helpompi osuus. 😀 Ja aika mukavasti se sitten menikin, jos ei laske taas sitä että luin jokasta kylttiä varmaan sen 15 sekuntia että tajusin mitä niissä piti tehdä. Nyt osasin paikata niitä takaakierto-ohjauksia ekan failin jälkeen. Aattelin että ois huono että mulla on sama takaakiertokäsky molempiin suuntiin, mutta se on kuulemma ihan ok ja voi olla niin, joten jatketaan näin. Siitä koira eteen – peruuta 1, 2, 3 saatiin myös palautteena, että täytyy odottaa väleissä että koira istuu kunnolla ja siihen kiinnitin paremmin huomiota tällä kakkoskierroksella. Siihen liittyen mun pitää myös olla tarkkana, että – taas se klassinen – ODOTAN KOIRAA ennen kuin lähden liikkeelle, ettei tule turhia vinouspisteitä siitä ettei koira ole ehtinyt suoristaa itseään seuraamispositioon kun mä oon jo hilppassu liikkeelle. Muuten ei tainnutkaan sitten radalla olla mitään ihmeitä. Niistä eteentuloista vähän tuli lisää sanomista, että huomaa että on treenattu edessä peruuttamista paljon, kun koira jää niin kauas eikä meinaa istua. Siihen vinkkinä, että kun koira tulee siihen eteen istumaan, niin muistaa kehua ja toistaa sen käskyn, siis tyyliin “eteen, hieno eteen, noin on hyvä”. Ja että jos tulee vinoon, niin sit ihan puhtaasti uusiminen vaan, eikä mitään käsiliikekorjauksia, ettei opi että aina voi tehdä ensin huonosti. Korjaavat käsiliikkeet saa myös koiran muuten tarjoamaan korjaamisia liian herkästi. Hyvää oli radalla myös että nyt Ifa ei keulinut jossain metrin edellä. Se oli kyllä varmaan vaan sen tuotosta, että se oli treenannut jo niin paljon ja vire alkoi laskea.

Väliajoilla tuli treenattua kaikenlaista, huomattua että edessä poikittain -asennosta Ifa paineistui jostain syystä ihan kamalasti. Sen sijaan hölkkäseuruusta maahanmeno ja täykkärit vasemmalle sujui todella hienosti. 😀 Pitää vaihtaa koiratanssi PK-tottikseen, eiku. 😀 😀 Treenattiin myös noita käytösruutujuttuja väliajoilla. Vähän Ifalla on edelleen kesken kuunnella sanonko sille istu vai maahan, meinaa aina mennä maahan.

Treenien lopuksi tapahtui jotain hämmentävää. Juttelin siinä kanssakurssilaisen kanssa, joka kysyi mulla olevasta treenikorista. Sanoin siitä jotain ja manasin että kun se on täynnä leluja joilla koira ei edes leiki, ja otin käteen sellaisen superpienen karvapatukan. Ja Ifa hyökkäs siihen kiinni. Ja halus leikkiä. Ja leikki vielä verrattain hyvin sillä lelulla. Ihan useamman minuutin. Niin että mä lopetin leikin kun Ifa vielä leikki. WHAT THE FUCK. 😀 😀 Mistä lähtien toi koira on suostunu leikkimään julkisilla paikoilla millään muulla ku jollain risuilla ja kepeillä?!?!? Uskomatonta. 😀 😀 On se vaan hauska eläin.

Advertisements

Rallikiipa

Mä keksin tossa jossain kohtaa että haluaisin ilmottaa Ifan rally-tokokurssille. Tai no mähän haluan jatkuvasti kaikkea mahdollista, Liksun ja Mindyn doboon ja nose workiin ja Mindyn ja Ifan rallyyn ja tokoon ja koiratanssiin ja Mindyn BH-kurssille ja peltojälkikurssille ja ilmaisukurssille ja noutokurssille ja ja ja… Mutta koska Liksun ja Mindyn juoksut oli alkamaisillaan (ja mun rahat loppu), niin lopputuloksena Ifa päätyi rally-kurssille. Kurssiksi valikoitui Naantalin koirakoulun järjestämä, Outi Vormiston vetämä kurssi Vanton tilalla. Ja tänään oli ensimmäinen kurssikerta.

Ensin rakennettiin rata ja sitten odotettiin omaa vuoroa. Me suoritusvuorossa kolmansina. Ifa huusi kuin tapettava koko radan rakennuksen ajan. Ei onneks toki hävettänyt. Kun en edes käskenyt sen olla hiljaa, kun tiesin ettei se auta mitään. Eikä se meinannut pysyä hiljaa omaa vuoroa odottaessakaan. Tulkintani mukaan Ifa seilasi vähän siinä välillä, punniten tilannetta, että pitääkö paineistua vai ei. Näki kuitenkin kun tungin treeniliivin taskut täyteen namia, ja varmaan aisti sen että mä en oo kuolemassa jännitykseen ja lähti kehään ihan hyvällä fiiliksellä.

Rata oli sellainen mukavan haastava. Heti alkuun vasemmalla 360 asteen käännös vasemmalle, pujottelua eestaas, houkutusta, istu – askel oikeelle – istu, liikkeestä seis kierrä koira, 3 askelta peruuttaen seuruu, molemmat täyskäännös oikealle – puoli vaihtuu, ja oikealla sitten 360 asteen käännös oikealle, istu – eteen – oikealta oikealle, 270 astetta vasemmalle, istu – käännös oikealle istu, hitaasti, normaalivauhti, molemmat täyskäännös vasen – puoli vaihtuu ja vasemmalla jatkaen istu – 1 askel istu – 2 askelta istu – 3 askelta istu ja kaksi saksalaista.

Uusittiin radalla varmaan miljoona kylttiä. 😀 😀 Ensimmäinen uusinta tuli houkutukseen, ei siksi että Ifa ois menny houkutukseen vaan koska se keuli niin paljon että se oli jo koiranmitan mun edellä eikä palannu enää fiksusti takas sivulle vaan rupes kieppumaan edessä. 😀 Sit uusittiin se istu – askel sivulle – istu, koska mä en tajunnu että piti ottaa askel vaan käännyin paikallani. Sit mä vissiin uusin sen molemmat käännös oikeaan – puoli vaihtuu, koska mä taisin kääntyä ensin väärään suuntaan. 😀 😀 360 oikealle koira oikealla uusittiin myös, siit ei tullu hevon helvettiäkään. Eikä tullu siitä istu – koira eteen – oikealta oikeallekaan mitään, senkin uusin. Menin liian lähelle kylttiä ja Ifa törmäs siihen… 😀 Sit koira oikealla istu – käännös oikealle istu uusin myös, koska siitä ei tullut yhtään mitään. Sit mä uusin sen molemmat kääntyy vasempaan, kun siinäkin tapahtui jotain hämminkiä. Loppurata tais mennä sit ihan ok. 😀 😀 😀

Palautteena tuli, että ihanan innokas koira, joka tosi hienosti kääntyi 360 astetta vasemmalle vasemmalla puolen. Hyvää oli myös, että peruutus sujui kuulemma aivan mallikelpoisesti. Kisoissahan se viimeksi hajosi aivan totaalisesti, mutta nyt tuli kehut että tosi hieno peruutus. Hyvä, sen eteen on vähän tehty töitäkin! Vielä se lähtee liian väljäksi välillä, mutta kelpaa vielä rallyyn. Ja mä herkästi käännän liikaa ylävartaloa pahentaen koiran irtoamista, joten siihen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Sanoi myös, että kannattaa katsoa ettei koira ala ennakoida että aina vaan kolme askelta, vaan tehdä monesti vaikka neljän tai viiden askeleen peruutus. Tosi hyvin sujui liikkeestä seis kierrä koira, sen ainoat ongelmat oli siinä miten palkkaan. Hienosti meni myös noi 1-2-3 askelta istumiset välissä.

Kuvituskuvaa Ifan rally-kisoista Janakkalasta 2016.

2016-02-13_00054

Kuva: Tiia Hämäläinen / tollerwich.pic.fi

Oikeen puolen jutut ei menny yhtään hienosti… Joten niitä saatiin kotiläksyksi harjoitella lisää. Tarttis myös harjoitella, ettei Ifa hyppää namia kohti, vaan pysyy jalat maassa namin saadessaan. Mä en myöskään koira oikealla meinannut millään osata kääntyä paikallani oikealle, vaan otin aina askeleen. Siinä riitti hinkkaamista. Sit huomasin myös, etten käyttänyt systemaattisesti oikean puolen sivu -käskyä seuraamisessa. Kaiken lisäks oon unohtanu oonko käyttäny “heel” vai “vid” käskyä siinä……………….. Ei näin.

Edistämiseen saatiin myös vinkkinä ihan sitä että kun huomaa että nyt koira meinaa lähtee edistään ni sillon heti nami tohon vasempaan käteen ja sillä vähä muistutetaan paikkaa ja sit palkataan oikeasta kohdasta. Sitä täytyis tehdä kun toi keuliminen tuolla oli jotain aivan käsittämätöntä. 😀 😀 Mun tarvis myös olla vähemmän mämmikoura eikä tiputella nameja miten sattuu… Mutta eiköhän näissä kaikissa kehity.

Oikealle sivulle tulo oli Ifalle treeneissä jotenkin aivan käsittämätön ajatus. Saati se että siihen pitäis istua. Ja pitää jalat maassa kun annan palkkaa. Joten tätä treenattiin sitten heti kotona. Ei sillä näytä olevan hajuakaan mitä “vid” tarkoittaa. Namilla imutettuna toimii jotenkuten. Sit muistin, että on tehty sitä kosketuskepillä ja sen kanssa se sujui ihan kohtalaisesti. Totesin että tossa takapään käytössä siihen suuntaan on kuitenkin vielä sen verran sanomista, että otettiin sitten lörppö-tasapainotyyny avuksi ja harjoiteltiin siihen suuntaan pyörimistä. Aika hyvin se sujui. Koitin vaihtaa targetin pienempään, mutta meni vissiin liian pieneks kun Ifa ei enää tajunnu et pitää pitää etujalat siinä, ja päädyinkin lopulta palkkailemaan vaan siitä, että tassulla koski sitä uutta alustaa.

Summa summarum. Treenit oli tosi kivat ja kouluttaja todella hyvä. Joku meni hyvin ja saatiin lisää harjoiteltavaakin. Ifa ei vetänyt totaalipaineistumisia. Odotamme innolla ensi kertaa. 🙂

Kosketuskeppi my love

Ok tuli jotenkin härski olo tosta otsikosta. Tuon voisi ymmärtää niin väärin. 😀 😀

Mutta siis niin. Eilistä blogikirjoitusta kirjoitellessa tajusin, että ei hitsi pitääkin kokeilla sitä eteentuloa ja oikealle sivulletuloa kosketuskepillä, koska sit ei oo väliä onko namia kädessä vai ei. Kokeilin sitä vielä eilen illalla, ja vitsi sehän oli ihan loistoidea. Jossain kohtaa oli kyllä jotain häslinkiä. En oikein tiedä paineistuiko Ifa vai eikö sitä vaan huvittanut enää vai ymmärsikö se vaan tosi väärin, kun koitin saada sitä oikealle sivulle, mutta se joko kiersi takaatani vasemmalle puolelle sivulle tai jäi poikittain taakse seisomaan / istumaan. Saatiin kuitenkin onnistumisiakin aikaan.

Tänään kokeilin sitten heti töistä kotiin tultuani uudelleen ja sujui kuin vettä vaan! Inauksen liian eteen Ifa ehkä tulee, joten pitää siihen kiinnittää huomiota (kuten siihenkin, etten palkkaa väärään kohtaan). Kokeilin myös oikealla sivulla istu, 1 askel, istu, 2 askelta, istu, 3 askelta, istu. Ja hienosti sujui. 🙂 Otin testiin myös oikealla sivulla maahan / istu / seiso ja kierrä koira. Noissa on pientä hiomista. Maassa pysyi hyvin, istumisessa vähän kiertyy katsomaan ja seisomisessa ei pysynyt ilman apuja vaan kiersi mukana. Nuo on kuitenkin varmaan aika vikkeliä “korjattavia” / opetettavia.

Eli rallyn osalta eniten hinkkausta vaatis nyt käsi-/kosketuskeppiapujen häivyttäminen eteentulosta ja oikealle sivulletulosta sekä käytösruudun hiominen. En tiedä aionko edes treenata sivulla tai edessä makaamista käytösruutua varten. Kaikki nää makuuliikkeet kun paineistaa Ifaa niin paljon, niin antaa olla. Treenataan pelkkää istumista, ja jos kisoissa on se makuu siellä ruudussa, pyydän Ifan maate siihen alkuun ettei tule suora hylky ja sitten se nousee sieltä kun nousee eikä sen väliksi.

Kokeiltiin muuten kosketuskepillä myös sivulla pyörähtämistä ja tää on ehdottomasti paras tapa sitä pyytää. Täytyy vaan siitäkin lähteä keppiä häivyttämään.

Liksu pääsi ottamaan pienet näyttelytreenit, jossa keskityttiin siihen, että on ihan sika kivaa. 🙂 Ja niinhän meillä sitten olikin. Ei Liksu osaa juostessa eteen katsoa kotona treenatessa, mutta oikeassa kehässä on yleensä niin vauhti päällä, että katse on sitten kuitenkin eteenpäin. Liksun kanssa kun olisi määrä käydä keväällä / kesällä joissain näytelmissä. Liksu on yleensä niin tykännyt siitä.

Viimeiset treenit ennen viikon taukoa

Ja olipa kivat treenit! Pyörimistreeni on tuottanut tulosta. Consideraan, että sivulletulossa on tapahtunut edistystä silloin, kun koira osaa kääntyä täykkäriä mukana niin että ei meinaa päästä siirtymään pois koiran sivulta, ja tänään oltiin päästy jo tämän edistysaskelen alkuun. ^_^ Ihan mahtavaa. Vielä on hakusessa se varsinainen oikealle sivulle perusasentoon tulo, käsimerkki on edelleen aika voimakas, joten sitä on pienennettävä ja saatava käsky “vid” lisättyä. Mutta se sivulla pyöriminen! Vitsi että sehän otti sujuakseen vaikka kuinka sujuvasti. 🙂

Ainoa moittimisen aihe on, että kun sain videopätkän treenistä huomasin, että palkkaan edelleen inauksen liian eteen. Pitää viiiiiiiielä tietoisemmin kiinnittää asiaan huomiota… On se hankalaa. 😀

Tässä lyhyt klippi illan treenistämme:

Ympäri laumalla sivulle lauantaimakkaralla

Tarpeeksi raflaava otsikko? 😀 Käytiin aiemmin tänä vuonna Juha Korrin laumaviettiseminaarissa, jossa hän kertoi, että aikuisen koiran kanssa harjoittelun voisi aloittaa valitsemalla yhden tempun, jota lähtee opettamaan ilman nameja tai leluja laumaviettiä hyödyntäen. Oon tuskastellu että en pääse testaamaan koko hommaa kun kaikki sopivan tuntuiset temput (jalkojen pujottelu mm.) Ifa osaa jo.

Vaan tulipa tänään Annan (L) kanssa puheeksi se, että mun koirat ei osaa kiertää mua ympäri, vaikka temppu on kuulemma perustavista perustavin koiratanssimuuvi. 😀 En vaan oo koskaan tullut opettaneeksi sitä. Kunnes sitten välähti. Tämä me harjoitellaan pelkällä laumavietillä!! Tarpeeksi simppeli temppu, mutta kuitenkin sellainen, jossa on helppo pitää liikkeen jatkuvuus yllä. Joten ei kun tuumasta toimeen. Helppohan tuota on ohjata ympäri liikkumaan, ja kovin innoissaan oli Ifa kehuista, tosin uskon kyllä että nakinkiilto silmissään. Saa nähdä kuinka tässä projektissa käy kun edetään.

Muistelisin joskus ihan vitsillä opettaneeni jonkun tempun koirille pelkästään aina kehumalla, kun ei sen pitänyt olla mikään “varsinainen” opeteltava temppu. Ja molemmat osaa sen ja tekee sen tosi hyvin. Nyt en vaan kuollaksenikaan muista minkä tempun sillä tavalla opetin… Mahdollisesti “päivää”-tempun (eli koira koskettaa nenällä avointa kämmentä), mutta varmaksi en mene vannomaan.

Eilinen pidettiin taukoa sivulletulo/sivullaolo/seuruu/sivuaskeleet -harjoituksista, mutta tänään taas jatkettiin niiden parissa by the power of lauantaimakkara. Imuttelin taas muutamat oikealle sivulle tulemiset, kunnes hokasin että niin joo hei tehdäämpäs tätä lisää laatikkotekniikalla. Ifaa ei ole alunperin opetettu laatikkotekniikalla, mutta ollaan sitä harjoteltu aina joskus ja jouluna. Se on ollut lähinnä sillä tasolla, että se osaa liikkua mun edessä väistäen aina suuntaan tai toiseen riippuen siitä mihin suuntaan mä liikun, pysyen aina niinkun suoraan mua vastapäätä. No mahdettiinko kerran vai kaksi tuossa aiemmin harjoitella parempaa pyörimistä, kerran silleen että mä seison kauempana ja sanon kumpaan suuntaan pyöriä ja toisen kerran namiavusteisesti oikealle sivulle siinä pyörimistä. Ja tahdah nyt Ifa pyöri oikeen loistavasti oikealle sivulle siinä. 🙂 Hitsi se on nopea oppimaan. Laatikolla pyörimiseen olin todella tyytyväinen.

Päätin sitten kokeilla että mitenkäs ne sivuaskeleet siinä vasemmalla puolella sujuisivat. No, ensimmäinen toteamus, että niitä ei voinut imuttaa ollenkaan. Wtf?!? Ei vaan niinku, Ifa ei vaan liikkunut mihinkään jos koitin siinä namilla imuttaa niitä sivuaskeleita. Vääntyi vaan mutkalle. En tiiä oliko mun käsi sitte ihan päin prinkkalaa (kuten usein onkin), vai haittasko mun kumara asento (joka ei sit oikealla puolella kummiskaan haittaa) vai mitähän ihmettä. Mikäs siinä sitten, ei muuta kun selkä suoraksi ja käsi ylös ja sivu-käskyn avulla katsomaan tilannetta. Edelleen näissä on työstettävää, mutta haluan uskoa että koko ajan kehitytään. Ifan korjausliikkeet on ehkä hieman radikaaleja. 😀 Että kun se kääntyy liian eteen (kiitos vaan itseni, mitäs välillä vahingossa palkkaan vastakkaisella kädellä…) ja huomautan tästä, se peruuttaa melkein 180 astetta mun taakse. “Seeking golden mean from the end of the rainbow.”

Keskiviikon treeneissä olin vahvistellut “kieppiä” toiseen suuntaan eli mielikuvituksekkaasti “toiseen”, siis sama kuin Liksun “360”, “toiseen”, ja ilokseni totesin, että hyvin vähällä vahvistamisella sitäkin saatiin heti huomattavasti toimivammaksi. ^_^ Otettiin myös nopea katsaus jalkojen pujottelusta ja jalkojen välissä kävelystä. Jalkojen välissä kävelystä totesin, että oon palkannut liikaa yksinomaan oikealla kädellä. Tähän kiinnitettävä Ifan kanssa jatkossa huomiota. Hienosti osaan jo Liksun kanssa palkata siinä molemmin käsin, mutta kun koira vaihtuu niin kaikki opit unohtuu…

Omista mokista puheenollen, vähän väliä pitkin treenin totesin aina ääneen että “ei, käsi vinossa, suorista” ja “asd, taas käsi liian edessä, muista tarpeeksi taakse”. On se olevinaan vaikeeta! Kokoajan huomaa tekevänsä itse jotain typerää. Enkä itse olisi näitä edes tajunnut alunperinkään, mutta onneksi Hanna kurssilla näistä huomautti. Olen siitä kiitollinen! Keskiviikon treenit ihan kokonaisuutena ehdottomasti parhaat ohjatut treenit joihin ollaan koskaan osallistuttu. 🙂

Ja pitihän sitä vähän Liksunkin kanssa treenata, kun se niin silmin nähden tuli surulliseksi kun ei päässyt keskiviikkona treenaamaan ollenkaan. Liksu harjoitteli samaa mun ympäri kiertämistä mutta ihan namien kanssa, aloitusasennossa istumassa pysymistä, taas “360” ja “hyppy” sanaerottelua (sujui täysin ongelmitta) ja yksi selän päälle hyppy otettiin kans. Liksu oli ihan onnessaan kun pääsi treenaamaan. Pitäisi vaan keksiä sillekin enemmän uutta opetettavaa (kuten nyt oli vaikka tuo ympäri kiertäminen), ettei vaan kokoajan hinkata samoja vanhoja tylsiä juttuja. On kyllä todella mukavaa, että Liksunkin kanssa treenaaminen on nykyään miellyttävää. 🙂

Katsotaan minkä verran saadaan treenejä vielä aikaan tällä viikolla. Ensi viikolla koirat ovatkin sitten vanhemmillani hoidossa, joten täysi viikon treenitauko tulee tähän väliin, mutta se tekee varmaan hyvää meille kaikille. Viikon päästä sitten turistiksi Messukeskuksen voittajanäyttelyihin moikkaamaan tuttuja, rapsuttelemaan koiria ja kannustamaan koiratanssin PM-kisojen osallistujia. See you @ Hki!

006

Koiratanssikoreokurssi 7/10

Tänään oli meidän seitsemäs kerta koiratanssikoreokurssilla. Aloitettiin treeni sillä, että musiikin tahtiin esitin uuden suunnitelmani AVO-tason HTM-koreosta Ifalle. Koreossa kuulemma on ihan tarpeeksi tasoa AVO:on eri suuntien ja tempojen kattavamman huomioinnin myötä. Tämä oli oikein lohdullista kuulla, voimme siis jatkaa aktiivista harjoittelua. 🙂

Tässä on n. 2kk päästä kisat (toivottavasti) tiedossa, ja siitä heti perään viikon päästä olisi toiset tarjolla. Saa nähdä saadaanko AVO-koreo treenattua siihen tilaan, että JOS ekoista kisoista irtoaisi KUMA, niin voitaisiin startata uudella koreolla siitä viikon päästä AVO:ssa. Aika kunnianhimoinen tavoite, mutta katsotaan kuinka käy, päästäänkö niihin ekoihinkaan kisoihin. Meillä kun on tupannut nää kisaosallistumiset aina epäonnistumaan milloin mistäkin syystä.

No, koreoesittelyn jälkeen treeneissä jatkoin taas imutustreenejä: sekä normi oikealla seuruu että siinä sivuaskelia, ja ilman imutusta sivuaskelia vasemmalla. Edelleen riittää tekemistä molemmissa. Todettiin, että mun pitää muistaa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota siihen, missä näitä metrispagetteja joita käsiksikin kutsutaan niin oikein heiluttelen. Nyt kun meinaan välissä palkata vastakkaisella kädellä ja liian eteen, että ihan saa kyllä kaikista edistämisistä ja poikittamisista syyttää vaan itseäni.

Sivustalla harjoittelin oman vuoron jälkeen myös kumartamista ja oikealta sivulta eteen frontti-positioon flippaamista. Siis “flip”-käskyllä oon opettamassa Ifaa kääntymään oikealta sivulta peppu oikean kautta sivuttain tuohon eteen pää oikealle päin. Ohjattuna kääntyy oikein hyvin, pitää vaan alkaa pienentämään apuja ja täsmentämään käskyä.

Ensi viikolla me ei sitten päästäkään treeneihin. 😦 Messariviikonloppu on niin tiivis aikatauluiltaan, että koirat menevät vanhemmilleni hoitoon koko ensi viikoksi.

001

Oikealla puolella seuruu

Viikonlopun treenimäärä on ollut aika uskomaton. Toisaalta eikö sitä sanota, että parempi treenaa usein lyhyitä sessiota kerrallaan kuin kiskaista tunnin treenit putkeen? No sitä on nyt noudatettu.

Päätin vielä ennen koirien iltaruoan antoa treenata Ifan kanssa oikealle puolelle sivulle tuloa ja siinä liikkumista. AVO-koreo kun sisältää kunnianhimoisen suunnitelmaan sivuaskelista oikealla puolella, niin olis varmaan kohtalaisen asiallista opettaa koiralle edes se sivulletulo sillä puolella… 😀

Oikeen puolen sivulletuloa on harjoteltu joskus ja jouluna, rally-tokossa kun sitä vähän niinkun tarttis. Ei kuitenkaan olla harjoiteltu sitä koskaan niin paljon, että Ifa osais tulla käskystä siihen ilman käsiapuja. Joten nyt harjoittelemme asiaa uudelleen ja milläs muullakaan kuin imutuksella. Koitin hyödyntää kosketuskeppiä, mut toi höntti koittaa tuijottaa sekä keppiä että mua samaan aikaan ja jää aina liian kauas ja vinoon ja mitä kaikkea. Joten imuttamalla saadaan paikka oikeaksi.

Harjoiteltiin sivulle tuloa, ihan muutaman askeleen liikkumista ja käännöksiä paikallaan. Lopuksi imutin yhden sivuaskeleen. Treenin edetessä onnistuttiin jo saamaan onnistuneita 1-2 askeleen seuruita ilman että oli käsi ihan Ifan nenässä kiinni. Ei mitenkään minä selkä suorana ja kädet sivuilla heiluen, mutta edistystä siitä täysimutuksesta kuitenkin. 🙂 Imutellaan sitä nyt lisää vielä ja koitetaan saada yhdistettyä meidän “vid”-käsky tuohon sivulletuloon. Sitten lähdetään lopulta hiomaan niitä sivuaskeleita.