Tag Archive | tassu

[notitle]

Ei päästy kisoihin niin treenattiin sitten taas kotona, ja kivat treenit olikin. 🙂

Liksun kanssa harjoiteltiin taas peruuttamista. Olen koittanut siirtyä seisaalleni harjoittelemaan sitä, muttei ottanut sujuakseen. Kunnes! Kokeilin pitää käsiä niin, kuin muistan joskus jostain kuulleeni/lukeneeni, eli kädet yhdessä suunnilleen polvieni välissä ja bravo! Jo lähti sujumaan ilman käsien naamaan työntämistä. Nyt vahvistellaan vähän tätä, ja seuraavaksi katsotaan saisinko Liksun joskus tarjoamaan tuota.

Tassunanto edistyy myös! Superpalkkaus on auttanut asiaa. Vielä on välissä haparoivia antoja, mutta välillä irtoaa jo tosi varma ja innokas “jooo tätä sä haluat, tässä on tää tassu!”

Ifakin pääsi pitkästä aikaa treenaamaan, harjoiteltiin jalkojen väliin peruuttamista joka sujuu jo aika tosi mallikkaasti. Haasteena on että aina ekalla yrityksellä meinaa vain pyörähtää ja sitten vasta tajuaa että piti peruuttaa väliin, ja nyt on viimein alkanut tulemaan tuota vinoonperuuttamista, mutta yhtäkaikki edistystä sekin! Välillä tulee niin hienosti suoraan väliin että! Nyt pitää vaan harjoitella sitä, että osaisi lähteä heti ekasta peruuttamaan väliin ja sitten alkaa pidentämään matkaa että kuinka kaukaa peruuttaa.

Harjoiteltiin myös ihan mun edessä peruuttamista eri avuin. Siis halusin varmistaa, että Ifa peruuttaa käskystä, ei riippuen siitä missä asennossa minä olen ja missä mun kädet on. Siirtelin käsiä lantiolle, selän taakse, heiluttelin sivulla, seisoin, kumarruin, kyykistyin vähän ja yllätyksekseni kyllä – kaikista näistä huolimatta Ifa peruutti hienosti! Yllätyin, mutta positiivisesti totta kai.

Jalkojen välissä peruuttaminen alkaa viimein siirtyä eri reunalle. Nyt voidaan ruveta palkkaamaan molemmista käsistä, jotta saadaan suoristus kohdilleen ja paikka varmemmaksi.

Akaan kisoissa on ihmisillä mennyt hienosti, harmittaa kamalasti etten ollut esityksiä näkemässä. 🙂 Toivottavasti moni laittaa videon näytille. Toivotaan myös, että päästäisiin ensi viikonloppuna oleviin kisoihin kokeilemaan meidän koreota.

Juokse pieni lapsi, juokse lauantaihin asti T_T

Rasti oikea vaihtoehto: Voiko harmitukseen kuolla?
[ ] Kyllä   [ ] Kyllä   [ ] Kyllä

Mä nyt sitten peruin Ifan kisaosallistumisen Akaan kisoihin viikonloppuna. Ei toi helvetin juoksu vaan ota loppuakseen. Lyyänkö tonnista vetoa että nyt se lakkaa valumasta huomenna tai viimestään lauantaina? En vaan voi riskeeraa sitä, että sen kisapaikalle vienti pilais jonkun muun suorituksen, saati että juoksutarkastuksessa sitten todettaisiin että juu nope, gtfo. Enkä oikein voi vielä kattella huomista, että kisajärjestäjille jää sitten edes tää yks pvä aikaa hankkia joku tilalle. Perseestä, mutta ei voi mitään. Pitäis sterkkaa Ifa niin ei ois tällasia ongelmia.


Juoksutilanteesta johtuen keskiviikkona olin sitten meijän koiratanssin alkeiskurssilla ilman koiraa, kaverin koiran kakkosohjaajana. Tunnilla kerrattiin ensin viimekertaisia juttuja joita oli pitänyt kotonakin treenata, ja sitten siirryttiin uusiin temppuihin.

Uutena opetettavina tuli tassunanto ja peruuttaminen. Oh my. Näissä riittää tekemistä. Liksu ei siis osaa kumpaakaan. Ok tassunannon se osaa vähän sinnepäin, mut peruuttamista ei senkään vertaa. Liksun tassunannon osaaminen on tismalleen samalla tasolla kuin tällä 2010 kuvatulla videolla. 😀

Eli siis Liksu osaa nostaa toisen jalan, mutta se inhoaa yli kaiken sitä että siihen jalkaan kosketaan, eikä ainakaan itte laita sitä kädelle.

Ollaan sekä tuota tassunantoa että peruuttamista nyt treenattu kotona eilen ja tänään Liksun kanssa. Peruuttaminen, öh, nojoo. Kai se tekee kun käsi ohjaa mut epäilen kovin että ymmärtääkö se oikeasti mitä se tekee. Pitäis alkaa odottaan että Liksu itte tarjoo sitä. Jonka lisäks on kohdattu taas lisääntynyttä lattian nuuskimista kun namit ei tuukaan suoraan suuhun. Välillä kyllä epäilen että saakeli näkeeks toi koira ees mitää ku niin huonosti tuntuu nameja löytävän matolta, täytyy ehkä tarkistuttaa asian tila lähiaikoina…

Tassun annossa aloin tehdä niin, että kun Likita edes melkein laittaa tassun kädelle niin annan ihan hirmu suuren palkan ja kehut. Toivon että tämä edistää tassunannon tilannetta. En tiedä jaksanko alkaa opettamaan toisen tassun antoa, mutta jos saataisiin edes tästä yhden tassun annosta vähän mieluisampi juttu, niin se olisi jo voitto!

Tehostettua treeniä

Olen taas pitkin päivää treenannut Ifan kanssa tokojuttuja. Aamusella otin Rikun luona heidän olohuoneessaan sivulletuloja, maahanmenoja, tosi lyhyestä seuraamisesta maahanmenon, istuvan koiran kiertämistä sekä hieman “OT-temppuja” kuten tassu ja ryömi. Ifa muuten osaa ryömiä tosi hyvin! Harjottelin Ifan kanssa myös seisomista ja seisomaan nousemista sekä istumasta että maasta. Se kun meinaa lyödä peffan takas maahan heti seisomaan noustuaan, joten treenasin sitä hetken ja sainkin sen melko pian pysymään paremmin seisomassa. Sivulletuloissa käsiavut on vielä melkoset ja maahanmeno ei edelleenkään tapahdu aina ekasta käskystä. Mutta kun menee niin pääosin pysyy hyvin. Jätin Ifaa maahan makaamaan ja kiersin pöytää tai kävin kauempana kääntymässä ja palasin sen viereen. Yleensä olen vapauttanut sen jo edestä, joten oli jo korkea aika alkaa harjoitella maassa pysymistä siihen asti, että olen vierellä ja annan toisen käskyn tai vapautan. Sujui ihan hyvin, ei moitittavaa. Istuvan koiran kiertäminen sujuu kun pitää namia sen nenän edessä tai antaa namia kokoajan samalla kun kiertää sen ympäri. Jos koittaa ilman, niin ei pysy paikallaan. Ei sitten ollenkaan. Tätä harjoitellaan lisää, kun on aikaa.

Iltapäivällä kävimme Rikun kanssa katsomassa Reiska-beussin tokokoetta (sai muuten ykköstuloksen ja pääsee siirtymään avoimeen, onnitteluni vielä kerran!!) ja aijaijai kun puras taas kisakuume ja koirakuume molemmat aika ikävästi! Takaisin päästyämmekin aloin taas treenaamaan Ifan kanssa. Tällä kertaa maahanmenoja ajanotolla. Kaksi pätkää, toinen olikohan 15 sekuntin kestoinen ja toinen 50 sekuntin kestoinen. Rikun piti sanoa 30 sekuntin kohdalla, mutta unohti niin tuli “vähän” yliaikaa. Eipä mitään, koira pysyi maassa hyvin! Möllitokoissa nakki/leluluokassa paikallaanmakuun aika on vain puoli minuuttia, joten siihen tähtäämme ensin. Virallisissa alokasluokassa aika on 2min. Uskoisin, että tuon maahanmeno ja siellä pysyminen palatessani on se ongelma. Saapa nähdä. Mutta hyvin Ifa pysyi tosiaan treeniessä maassa. Ei ongelmia. Tosin treenit ovat tapahtuneetkin häiriöttömästi sisällä ja aivan lähietäisyydellä. Vaikeutetaan sitten aikanaan. Vielä on vähän aikaa…! Ifa opettelee muuten myös sitä syliinhyppytemppua ja tassun antoa. Syliinhyppy alkaa sujua jo! Tassun anto ei niinkään. Mutta harjoitellaan, harjoitellaan. Nyt en kyllä muista enää treenattiinko muuta. Sivulletuloja varmaan, mutta ei mitään uutta mainittavaa niistä.

Kotimatkalla autossa mietin sitten taas kisatähtäimellä, että mitäs pitää treenata. No käskyjä. Että ymmärtää käskyt, ei pelkkiä lihapullasävytteisiä käsimerkkejä. Tämä päällimmäisenä ajatuksena treenasin jälleen kerran tässä iltasella. Erityisesti sivulletulot olivat (jälleen kerran) aiheena. Kokeilin useampaan otteeseen, miten tuo tulee sivulle, jos sanon käskyn ilman käsimerkkiä. Jotain oikean suuntaista sain kyllä…! Pieniä korjauksia useimmiten vain tein, lähinnä ohjasin Ifan vielä hieman lähemmäs. Kyllä tämä tästä vielä! Kyllä se kisakuntoon saadaan! Sivulletulojen lisäksi treenasimme seuraamisesta seisomaanjäämistä ja maahanmenoa. Harmittaa, kun joskus Ifa osasi hienosti jäädä seisomaan, mutta nyt se on painunut unholaan. No ei muuta kun treeniä vaan siihenkin niin korjaantuu sekin. Kyllä se joskus, ajan kanssa sitten… Mun pitäis opetella käyttämään ääntäni kunnolla, että koirakin kuulee käskyn jonka sanon. Liian helposti vaan piipityskuiskaan jotain “seis…” niin hiljaa että hyvä kun itsekään kuulen sitä. Ko. liikkeen harjoittelussa olemme kyllä vielä melko alkutekijöissä. Maahanmenot takkuaa edelleen vähän, mutta aika hyvin Ifa niissä pysyy kun on sinne maahan mennyt. Pitää opetella heti kerrasta vaatimaan sitä maahanmenoa, eikä katsoa sitä pelleilyä, niin ehkä se siitä. Vaihtelevasti palkkailin 10-15-20-30 sekuntin makaamisen jälkeen. Nyt kun harjoittelimme kestoa, niin en lisännyt enää sitä, että palaan koiran vierelle vapauttamaan. Tehtäköön sitä sitten erikseen. Myös tuota istuvan JA makaavan koiran kiertoa harjoittein muutaman kerran. Ilman namia katastrofi, namin kanssa onnistuu. Mutta hyvin on taas treenitty ja PALJON! Toivottavasti Ifa ei aloita juoksua niin, ettei päästä siihen möllitokoon.

Kapuloita hampaisiin

Pitkästä aikaa päätin ottaa kapulan taas mukaan treeneihin. Tosin ensin keskityimme tärkeämpiin asoihin, kuten maahanmeno. Edistystä on siinä tullut. Vähän Ifa sähelsi ja meinas leikkii ettei tajuu mitä meinaa maahan, mutku vaadin vaan niin menihän se. Päästiin edistymään niin, että otin jo askeleita poispäin, odotin ja palkkasin. Jeejee! Kyllä me vielä sinne kisoihin päästään…! Kyllä täs ajas toivottavasti saa maahanmenon varmemmaks ja matkaa ja aikaa pidennettyä. Niinjoo sit tietty pitää harjotella sitäki, että se pysyy siel maassa myös ku palaan sen viereen. No, asia kerrallaan.

Sivulletulot tolla alkaa olla ihan ihme kohellusta. Hyppii ja pomppii ja ottaa tassuil kii mun jalasta ja kädestä ja kaikkee ihmeellistä. Ne ei oo vieläkää kunnossa jossen saa tehä isoo käsimerkkiä. Paljonkohan siit tulis miinusta kokeessa… No mutta aikaa on vielä harjoitella sitäkin. Harmi kun ei oo niitä tokotunteja enää, että sais Marjan fiksuja neuvoja tuohon. Vois katsoa lukeeko kirjassani tuosta mitään.

Sitten päästiin kapulaan. Ifa oli iiiiihan innoissaan kun näki sen ja heti oikeen kunnolla otti sen pitkälle suuhun, ei nyt pitkäks aikaa ku palkkasin heti siitä, mutta kuitenkin! Jossain kohtaa se sitten yhtäkkiä muka lakkas ymmärtämästä että mitä piti tehdä, epäonnistuin varmaan kehujen ja namien ajoittamisessa. Lopputuloksena se, että koira yrittää nopeasti nakertaa kapulan kulmaa. Ei ei ei. Kulman puremisesta ei saanut palkata. Pitää purra keskeltä. Eikä siinäkään nakertaa. Muutamia onnistuneita sellaisia sain ja siihen sitten lopetettiin.

Loppuun otettiin ihan muutamat liikkeestä seisomaanjäämiset. Täytyis alkaa saamaan jotain edistystä niissäkin. Harjoittelimme myös tassun antamista, mutta siitä ei ole mitään kerrottavaa vielä…