Mä oon halunnu päästä Mindyn kanssa kokeilemaan liikkumista uuden mahdollisen HTM-musan tahtiin, mutta ulkona on ollut niin kylmä että kotona ei oo pystyny yhtään kokeileen. Otettiin sitten hallivaraus Qublikseen sunnuntaiaamun ratoksi ja käytiin kokeilemassa. Mindylle oon siis kaavaillut Haloo Helsingin “Maailma on tehty meitä varten”. Teemallisesti olisi kivasti samaa kokonaisuutta meijän FS ALO:n Ellinoora – Leijonakuningas kanssa. Nyt en vaan oo enää varma että sopiiko tää biisi Mindylle sit kuitenkaan. Täytyy ottaa uus hallivuoro ja mennä kokeilemaan eri musiikkeja. 🙂
Hyvää oli se, että huomasin Mindyn osaavan peruuttaa jalkojen välissä sekä oikeinpäin että väärinpäin! Siistiä! Pitäis varmaan kokeilla samaa sivullakin. Normiseuruu on noiden lisäksi ihan jees eteen ja pivottina, sivuaskeleissa pientä sanomista vielä kun meinaa taittua taakse poikittain. Anyway. Oikealla sivulla seuraaminen on tosi hakusessa vielä, se vaatii työstöä. Ja kaikki muut positiot se tekee vaan namin perässä, ei oikeaa osaamista niissä, mutta harjoitellaan.
Tää on vähän tällasta kun en tiedä mitä tekis koiratanssissa Mindyn kanssa seuraavaksi. Meijän FS ALO -ohjelma on joo KUMA:n arvoinen onnistuessaan, mutta sekin kaipaisi vähän jotain taiteellisuutta lisää, enkä oikein keksi mitä siihen sitten lisäisi. Sitä on niin pitkään tehty tuollaisenaan. Ja sitä inspiraatiota ei ole vielä tullut, joten FS ei edisty. HTM ALO:n korkkaus ois sit toinen vaihtoehto mutta kuten näkyy niin vaiheessa ollaan. Ei ole musaa eikä ole positioita, mutta jotenkin tältä pohjalta tuntuu helpommalta jatkaa, kun ei ole mitään liian valmistakaan. Ehkä seuraavan kerran kisataan sit HTM:ssä. Tai molemmissa! No josko ei sentään. 😀
Mindyn jälkeen harjoittelin Ifan koreota vähän yksinäni ja sitten otin sen kerran Ifan kanssa. Tarkoitus oli keskittyä erityisesti siihen, että ottaisin juoksussa ja sivulaukoissa lyhyempiä / hitaampia askeleita nähdäkseni pysyykö Ifa paremmin mukana ja positioissa silleen. Yritys oli kova myös saada omaa liikkumista parannettua, mutta sillä saralla riittää kyllä vielä töitä. Mut Mindyn treeniä katsottuaan Ifa oli tosi kivassa vireessä tekemään hommia mun kanssa. Vasen seuruun pivotit ja sivuaskeleet oli nyt tosi paljon paremmat kuin aiemmin, paljon vähemmän seilaamista. Kotona ollaan tehotreenattu pyörähdyksiä eri suuntiin ja niiden hiomista jatkettiin tässäkin. Ollaan paremmassa jamassa, muttei vieläkään kunnossa niiden kanssa. Ne aiheuttikin sitten aika paljon sättäystä videolla, mutta jos vedon suurimmat ongelmat oli kiepeissä niin se sallittakoon; kyllä ne vielä kuntoon saadaan.
Taas on monta sellasta kohtaa missä katon että ei ei ei ei noin niitä käsiä, Anna me just treenattiin että EI noin, ja nyt teet taas niin, ja ei toikaan liike ei oo tarpeeks nopee ja noissa sivuaskeleissa käsien liikkeitten pitäis olla terävämmät ja pysähtyä välissä, ettei se näytä noin veltolta heiluttelulta ja what not. 😀 Mut oli ihan hauskaa miettiä myös niitä.
Näin olympialaisten alla muutaman taitoluisteluvideon ja ne inspiroi miettimään käsiä ja muutenkin omaa liikettä. Useempikin koiratanssija taitaa kai tykätä kattoa taitoluistelua. Päällimmäisenä sieltä jäi kuitenkin mieleen se, että millä ilmeellä taitoluistelijat esiintyvät. Hymy naamalla ja pilke silmissä, niin että olemuksesta huokuu että haluan olla tässä, esiintyä teille ja näyttää mitä osaan – nautin siitä mitä teen. Ja tätä ajattelin että haluan lisätä omaan koiratanssimiseeni.
Ifan treenikirja 